Tietosuojavaltuutettu suhtautuu krittisesti Facebookiin - Tietoturva - Ilta-Sanomat

Varo, netti paljastaa elämäsi

Jos olet monessa mukana, voi olla, että netissä kuka tahansa saa tietoonsa sinusta melkein kaiken. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kehottaa miettimään tarkkaan, mitä tietoja itsestään verkossa antaa ja mihin.

4.9.2008 6:10 | Päivitetty 3.9.2008 20:13

Oletko koskaan kirjoittanut hakukoneeseen nimeäsi ja katsonut, mitä internet paljastaa sinusta?

Voi olla, että netin tiedoilla ja puhelinnumeropalvelun tuella kuka tahansa voi onkia esiin lähes koko elämäsi. Sopivasti yhdistelemällä voivat selvitä paitsi työpaikka ja puhelinnumero myös osoite, ura, perhe, ystävät sekä harrastukset ja mieltymykset. Esiin voi pulpahtaa myös kuvia, tempauksia ja sutkauksia, joista et ehkä ole itse kovin ylpeä tai suhteita, jotka tahtoisit unohtaa. Eikä tämä välttämättä koske vain itseäsi, vaan koko perhettäsi.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio pitää ongelmaa äärettömän suurena.

– Teknologia on kehittynyt ja kehittyy edelleen hyvin nopeasti. Internet kotisivuineen ja hakukoneineen on noin 15 vuotta vanha ilmiö. Meitä sen enempää kuin päättäjiäkään ei ole opetettu eikä koulutettu tähän tilanteeseen, emmekä aina osaa nähdä sen vaikutuksia.

Aarnion mukaan tietosuoja ei tarkoita, että tietoa suojataan, vaan että ihmisten oikeuksia omiin tietoihinsa suojataan.

Erilaisia virallisia henkilörekistereitä ja niiden käyttöä säädellään tiukasti. Viestintäneuvos Kristiina Pietikäinen liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että internet on ihan uusi pala tässä välissä. Sinne kertyy tietoja muun muassa työnantajien, harrastusten, erilaisten seminaarinpitäjien ja blogien kautta. Lisäksi moni antaa tietoja itsestään.

Omiin tietoihinvoi vaikuttaa

Tietosuojavaltuutettu Aarnio korostaa, että ihmisillä on oikeuksia itseään koskeviin tietoihin.

– Jos oikeus ei toteudu tai sen suhteen tulee riitoja tai kiistoja, tietosuoja-, kuluttaja- ja työsuojeluviranomaiset ovat sitä varten olemassa, hän painottaa.

Jokaisen kannattaa itse miettiä, mitä tietoja antaa ja mihin. Viestintäneuvos Pietikäinen kehottaa harkitsemaan, antaako osoitteensa numeropalveluun. Yhtä lailla on syytä miettiä, ennen kuin täyttää syntymäaikansa jonkin sivuston rekisteröintilomakkeeseen. Myös Aarnio kuuluttaa kriittisyyttä. 

– Nosta jalat pöydälle ja mieti, mitä olet tekemässä ja mihin asia voi johtaa, hän sanoo.

Tärkeää on paitsi se, mitä nettiin laittaa, myös se, kenen kanssa asioi. Aarnion mukaan on ihan eri asia olla tekemisissä suomalaisten kuin vaikkapa yhdysvaltalaisten, kiinalaisten tai afrikkalaisten palveluntarjoajien kanssa.

– Oikeudellinen viitekehys on tällöin aivan erilainen, hän huomauttaa.  

Facebook pidättääoikeudet  tietoihin

Facebook on yleistynyt kovaa vauhtia, ja yksi jos toinenkin käy siellä kertomassa, mitä puuhaa tänään ja kenen kanssa, sekä klikkailemassa uusia ystäviä. Moni laittaa sinne niin syntymäaikansa kuin kuvansakin.

Reijo Aarnio suhtautuu Facebookiin kriittisesti eikä vähiten siksi, että palveluntarjoaja on Atlantin toiselta puolen.

– Facebookin käyttäjäehdoissa on aivan kammottavia asioita. Esimerkiksi Facebook pidättää lähes kaikki oikeudet sinne kirjoitettuihin tietoihin. Jos kirjoitat sinne elämäntarinasi, se tekee siitä elokuvan ja viittaa sopimusehtoihin.

Harva Facebookin käyttäjä on lukenut "naamakirjan" sopimusehtoja. Ehdot voivat tuntua yhdysvaltalaisen lainsäädännön koukeroilta, jotka moni ohittaa klikkauksella.

– Facebook on loistava esimerkki. Ihmiset ovat käyttäneet oikeuttaan kirjoitella sinne vapaaehtoisesti kaikenlaista itsestään ja yhtäkkiä he ovatkin huomanneet joutuneensa identiteettivarkauden kohteeksi tai pahimmillaan heidän pankkitilinsä on tyhjennetty. Palveluntarjoaja ei ota asiasta mitään vastuuta: itsepähän olet tietosi sinne laittanut, Aarnio sanoo.

Identiteettivarkaudetaito ongelma

Toistaiseksi Suomi on välttynyt identiteettivarkausaalloilta. Liikenne- ja viestintäministeriön Kristiina Pietikäisen mukaan erikoinen kielemme on suojellut meitä.

– Meillä on ollut sähköpostihuijausviestintää vähemmän kuin muualla. Olemme tehneet paljon työtä tietoturvallisuuden hyväksi ja ihmiset ovat oppineet, etteivät he vastaa kaiken maailman huijausviesteihin eivätkä anna tilitietojaan tai salasanojaan netissä.

Reijo Aarnion mielestä identiteettivarkausuhka on silti aito ongelma, eikä Suomessa voi tuudittautua kielen tuoman turvan varaan.

– Käännösohjelmat ovat kehittyneet hurjasti ja niin palvelut kuin suomalaisetkin kansainvälistyvät, hän perustelee. 

Aarnio toivoo, että ennen kuin ongelma räjähtää silmille, saataisiin luotua järjestelmä identiteettivarkauksien selvittämiseksi ja ihmisten oikeusturvan parantamiseksi.

Blogi voipaljastaa sinut

Kansalaisten pitäisi ymmärtää sekä erilaisten yhteisöjen sivuilla että erinäisissä blogeissa, mitä he tekevät. Tietosuojavaltuutettu Aarnio kertoo Ruotsissa sattuneista ongelmista.

Aftonbladetin mukaan työtön ruotsalaisnuori piti blogia, jossa hän kirjoitti, että hakee täyspäiväisesti töitä. Hän kuitenkin lisäsi, että koska on nuori ja energinen ja haluaa kehittää itseään, hän myös opiskelee. Kirjoitus tuli viranomaisten tietoon, ja nämä ilmoittivat kirjoittajalle, että hänen statuksensa muuttuu työttömästä opiskelijaksi ja työttömyyspäivärahan maksaminen lakkaa. 

Toisessa tapauksessa bloginpitäjä kirjoitti, että hänen avomiehensä hakee töitä toiselta paikkakunnalta. Kirjoittaja toivoi, että tämä ei saisi paikkaa, koska hän itse ei haluaisi muuttaa. Työnantaja olisi valinnut hakijan, mutta ilmoitti, että henkilö ei tule valituksi, koska tämän muuttovalmius on niin huono.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?