Kannattaako valita ulkoisen kiintolevyn sijaan ssd? - Testit - Ilta-Sanomat

Kannattaako valita ulkoisen kiintolevyn sijaan ssd?

Ulkoiset ssd-levyt alkavat olla todellinen vaihtoehto kiintolevyille.

Julkaistu: 17.5. 7:00

Yksi ssd-levyn puolesta puhuvista asioista on nopeus, josta on iloa etenkin suurten tietomäärien kopioinnissa kerralla.

Vaikka nykyisin eletään isojen tallennustilojen ja pilvipalveluiden aikaa, jokaisella tulisi olla kotonaan ulkoinen tallennuslevy. Siitä yksinkertaisesta syystä, että todella tärkeistä tiedostoista tulisi olla kolme kopiota.

Hyvä tapa on pitää yhtä kopiota omassa koneessa, toista pilvipalvelussa ja kolmatta ulkoisella tallennuslevyllä. Tällä tavoin ne pystyy suojaamaan niin tulipalolta kuin kiristysohjelmiltakin – moni kiristäjä osaa kaapata ja salata myös pilvipalvelussa olevat tiedostot.

Perinteisesti suosituin tallennusmedia on ollut kiintolevy. Ne tarjoavat tilaa ja riittävästi toimintavarmuutta sekä hyviä eurosuhteen per gigatavu.

Kannettavissa tietokoneissa ssd-levyt ovat jo pitkälti korvanneet magneettiset ja pyörivät perinteiset kiintolevyt. Sama kehitys saattaa olla tulossa myös ulkoisten tallennuslevyjen suhteen.

Otimme testiin Adatan SD600Q:n, joka on pienikokoinen (80 x 80 x 15,2 mm) ja kevyt (60 g) usb 3.1 -piuhalla varustettu ulkoinen ssd-levy. 480 gigatavun eli noin puolen teratavun levyllä on hintaa noin 80 euroa.

Hintaeroa kiintolevyyn on vielä. Jotakuinkin samaan hintaan saa perinteisen 2 teratavun ulkoisen kiintolevyn. Adatan hintaa nostaa hieman se, että se on rugged-malli eli tehty kestämään jonkin verran iskuja.

Eron perinteiseen kiintolevyyn huomaa selvästi käytössä. Vertasimme ssd:tä perinteiseen Toshiban DTP220 2TB -kiintolevyyn.

Kopioitaessa 3,93 gigatavun tiedostomassaa (52 kansiota, 511 tiedostoa) tiedostot siirtyivät tietokoneelta ssd-levylle 21 sekunnissa ja ssd-levylltä tietokoneelle 16 sekunnissa. Ssd-levyltä on nopeampi lukea tiedostoja kuin kirjoittaa niitä. Silti jälkimmäinen toimintokin on verrattain nopea.

Samat tiedostot siirtyvät tietokoneelta ulkoiselle kiintolevylle ja päinvastaiseen suuntaan 38 sekunnissa. Aika on noin kaksinkertainen verrattuna ssd-levyn kirjoitusnopeuteen. Voittajasta ei ole epäselvyyttä.

Kannattaa huomioida, että täyden ilon ssd:stä saa vain, kun sen kiinnittää tietokoneen usb 3 -porttiin. Monissa tietokoneissa on sekaisin vanhempia usb 3- ja uudempia usb 3 -portteja. Joissain laitteissa usb 3:t on merkitty sinisellä värillä, muttei läheskään kaikissa.

Tietokoneen usb 3 -portti merkitään usein sinisellä, muttei aina. Ulkoinen levy kannattaa kytkeä siihen.

Useimpien levyjen mukana tulee ohjelmisto levyn salaukseen, sille tehtyjen varmuuskopioiden synkronointiin, niin myös Adatan tapauksessa. HDDtoGO ladataan valmistajan verkkosivuilta ja asennetaan ssd:n juurihakemistoon. Tietoturvastaan tarkat käyttäjät käyttänevät mieluummin omia tai avoimen lähdekoodin salausratkaisuja kuin yhden laitevalmistajan toimittamaa pakettia.

Jos päädyt ssd-levyyn ulkoisen kiintolevyn sijaan, kannattaa huomioida vielä yksi asia turvallisuuden suhteen: Jos säilytät tiedostojasi levyllä salakirjoitettuna, niitä ei käy kenenkään ulkopuolisen palauttaminen kotikonstein.

Jos en sijaan et tallenna tietojasi salattuna, ne ovat periaatteessa deletoinnin jälkeenkin palautettavissa, jos levy siirtyy myöhemmin toiselle käyttäjälle. Niitä voi pyyhkiä pois kiintolevyjen pyyhintätyökaluilla, jotka osaavat syöttää levylle ssd-levyjen pyyhkimisessä käytettävän ata secure erase -komennon.

Usein levyvalmistaja sisällyttää tämän ohjelmistoonsa tai tarjoaa erillistä työkalua. Adatalla on tähän oma SSD Toolbox -sovellus, mutta SD600Q ei kuulu sen tukemien levyjen listaan. Näin ollen levyä pyyhittäessä on turvauduttava johonkin ulkopuoliseen työkaluun, kuten Parted Magiciin. Sen käyttö tosin vaatii hieman nörttitaitoja, sillä kyseessä on usb-muistilta bootattava Linux-ympäristö. Lisäohjeita antaa esimerkiksi Makeuseof.

Ssd-levy eroaa kiintolevystä myös siten, että se on tehty kestämään rajallinen määrä kirjoituskertoja. Kotikäyttäjän varmuuskopiointilevyssä tämä ei ole kuitenkaan ongelma, sillä ongelma tulee vastaan lähinnä järeässä käytössä olevissa palvelimissa.

Entä kannattaako kotikäyttäjän ostaa ssd-levy varmuuskopiointilevykseen? Se riippuu.

Kopioitavien tietojen määrä on yksi kriteeri, sillä samalla rahalla saa edelleen moninkertaisen määrän tallennustilaa. Jos haluat säilöä ulkoiselle levylle laajan musiikki-, elokuva tai Linux-image-arkiston, se käy helposti kalliiksi ssd-levyillä.

Jos kopioitavien tietojen määrä on maltillisempi ja arvostat ssd-levyn nopeutta, kannattaa katse luoda ssd-levyjen suuntaan. Niiden hinta kun ei ole enää millään tasolla riistoluokassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?