Juha käytti julkkisten ja urheilijoiden suosimaa hyvin­vointi­sormusta kaksi kuukautta – onko tämä hitti­tuote 300 euron arvoinen?

Julkaistu:

Testasimme kahden kuukauden ajan suomalaista hyvinvointisormusta.
Sellainen nähtiin ensimmäisenä prinssi Harryn sormessa, mikä herätti kansainvälisen huomion. Sen jälkeen sen on voinut bongata vaikka Huuhkajien päävalmentajan Markku Kanervan tai Huumaa tähdittävän Ernest Lawsonin kädestä.

Myös KHL:ssä pelaavan Jokerien pelaajat käyttävät sitä. Ja tuhannet muut.

Suomalainen Oura on herättänyt kiinnostusta kuluttajissa Suomessa ja sen ulkopuolella.

Oulusta lähtöisin oleva yhtiö on tehnyt tähän asti tappiota, vaikka tuotanto ei ole ajoittain pystynyt vastaamaan kysyntään. Sijoittajia on löytynyt kotimaasta ja ulkomailta, mukana on mm. Hollywood-tähti Will Smith.
Paljon melua pienestä laitteesta. Sormuksesta.

Oura kutsuu laitettaan hyvinvointisormukseksi. Sen anturit mittaavat eri ominaisuuksien kuten pulssin ja ruumiinlämmön avulla kolmea eri asiaa: vireyttä, aktiivisuutta ja unta.

Hopeanvärisellä tai mustalla perusmallilla on hintaa reilut 300 euroa, mattapintainen maksaa sata euroa enemmän ja timantein koristellut jopa tuhat euroa.


Mitä sillä rahalla sitten oikein saa?

Jos Ouraa haluaa hipelöidä ennen ostamista, joutuu matkustamaan Helsinkiin.

Suomen ainoa kivijalkamyymälä on Elisan myymälä Aleksanterinkadulla Helsingissä. Siellä on myös testisetti, jolla voi testata sormuksen oikean koon.

Muuten tuotteen joutuu ostamaan verkosta. Siinä tapauksessa pitää ensin tilata sovitussetti ja sen jälkeen vasta oikeankokoinen sormus.
Helsingin myymälästä mukaan lähtee kuitenkin 318 euron arvoinen musta sormus.


Verkkokaupassaan Oura sanoo, että toimitusaika voi olla viisi tai kuusikin viikkoa, mutta lähipiirin kokemukset ovat päivissä, korkeintaan viikossa.

Ouran mukana tulee latausjohto ja teline, joka käy vain sen kyseisen koon sormukselle. Jos taloudessa on useampi sormus, jokainen tarvitsee oman latauslaitteensa.

Yhtiö lupaa sormuksen akun kestävän noin viikon, ja lupaus pitää hyvin. Laite myös latautuu nopeasti. Sormus yhdistetään bluetoothilla puhelimeen ja siihen ladattavaan sovellukseen.

Tuote on suunnattu kansainvälisille markkinoille, eikä sovelluksesta ole suomenkielistä versiota.
Oura ei sano missä sormessa sormusta pitäisi pitää, mutta myyjä antaa ohjeen, että se ei saisi olla sormessa, jonka viereisessä sormessa on sormus. Kun molemmat nimettömät on varattu, Oura päätyy oikeaan etusormeen.

– Viereisen sormuksen sääntö tulee lähinnä käyttömukavuudesta ja naarmuuntumisesta. Yleensä suositellaan etusormea, keskisormea tai nimetöntä, joissa on ”luotettavimmat” verisuonet, sanoo Ouran Heli Koskimäki, jonka englanninkielinen titteli on Science Team Lead.

– Jonkin verran eroa on kädellä liikedataan, eli aktiivisuuteen liittyen. Sormus oikeassa kädessä oikeakätisellä antaa jonkin verran enemmän aktiivisuutta.


Jos on tottunut nukkumaan sormus sormessa, niin Oura ei vaadi mitään ponnisteluja. Saunaan sen ottaminen hirvittää, vaikka yhtiön mukaan Oura kestää myös saunan. En ota riskiä ja olen jättänyt sen aina ulkopuolelle.

Sormus mittaa sykettä, mutta se ei ole sykemittari. Se yksinkertaistaa kaiken keräämänsä datan kolmeen kategoriaan, valmius (rediness), uni (sleep) ja activity (aktiivisuus). Kaikista näistä se antaa pisteitä asteikolla 0–100, minkä avulla käyttäjän on helppo seurata onko nukkunut hyvin, onko valmiustila hyvä ja onko liikkunut liikaa.

Unta seuratessa laite mittaa koska ihminen menee nukkumaan ja miten pitkään nukkuu, mutta myös unen laatua. Miten paljon on syvää unta, miten paljon kevyttä unta ja miten paljon REM-unta.

Kun lukee sormuksen keräämiä tietoja aamulla, tuntuu välillä, että laite puhuu ihan omiaan.

– Meillä on ollut muutamia tapauksia, jossa yöllä paljon potkiva saa liian vähän unta, tai joku joka katsoo viltin alla televisiota saa liikaa unta, mutta pitkällä skaalalla unen kesto on tarkka, Koskimäki vakuuttaa.

Lääketieteellistä, laboratoriossa tehtävää unitutkimusta kutsutaan PSG-tutkimukseksi. Siinä tutkitaan aivojen sähköistä toimintaa, silmänliikkeitä, purentalihasten aktiviteettia, nenän ja suun hengitysilmavirtausta, rintakehän ja pallean hengitysliikkeitä, kuorsausta, veren happikylläisyyttä, sydämen rytmiä ja syketaajuutta sekä jalkojen lihasaktiviteettia ja nukkumisasentoa.

PSG-tutkimuksessa tutkittavan kehoon kiinnitetään piuhoja eri puolille pään alueita, kasvoihin ja vartaloon ja ihminen nukkuu yönsä valvotuissa oloissa.

– Me lupaamme uniluokittelussa noin 65–70 prosentin tarkkuuden, kun PSG pystyy 82–85 prosentin tarkkuuteen. Me voimme tehdä omamme joka yö ja antaa tuloksen aamulla ilman, että tuloksia pitää odottaa viikon. PSG on tämän alan merkkipaalu ja me vertaamme itseämme siihen, Koskimäki sanoo, kun haastattelen häntä kahden kuukauden testaamisen jälkeen.

– Meidän tuloksemme ovat pitkällä aikavälillä aina luotettavia. Jos appi sanoo, että olet viime aikoina saanut enemmän syvää unta, niin se pitää varmasti paikkansa.


Vuorotyötä tekevällä unilukemat ovat usein aamuisin karua ja masentavaa kerrottavaa. Kun kone kertoo unta kertyneen neljä tai viisi tuntia ja unilukema on heiluu 60 ja 70 välissä, niin tuntuu, että kannattaako tänään edes tehdä mitään?

Lomalla ja vapaapäivinä mieli virkistyy, kun puhelin näyttää aamulla hyvää unilukemaa ja antaa päälle vielä kruunun. Kaikista kolmesta arvosta saa kruunumerkinnän, jos lukema on yli 85. Sitä pidetään erinomaisena tuloksena.

Reilun kahden kuukauden testijakson aikana en onnistu kertaakaan saamaan kaikkia kolmea lukemaa saman päivän aikana yli 85:n. Onko vika minussa vai kohtuuttomissa vaatimuksissa? Se jää epäselväksi.

Vuorotyöläisenä tykkään nukkua myös päiväunia. Niitä Oura ei rekisteröi uneksi, vaan ainoastaan päivän aikana tapahtuvaksi levoksi.

– Emme ole ehtineet luoda sitä ominaisuutta. Meillä on tuotteistamatta se, miten vaikuttaa se mihin aikaan menee päiväunille, miten pitkään nukkuu ja miten paljon se palauttaa. Me tiedämme, että se auttaa ja vuorotyöläisiä, jotka nukkuvat useammassa eri rytmissä, Koskimäki myöntää.

– Meillä on jo speksejä valmiina, mutta on myös aika monta rautaa tulessa. Se on kuitenkin tulossa ja se pystytään päivittämään meidän laitteisiin niin, että kuluttajan ei tarvitse ostaa uutta sormusta.

Päivän aikaiseksi levoksi rekisteröityy välillä hassuja tapauksia. Ravintolassa alkaa hermostuttaa, kun tilattuja jälkiruokia ei tule, mutta sormus näyttää, että odotus onkin ollut lepoa.

Aktiivisuutta kertyy liikkumisesta. Oura ei ole mikään sykemittari, eikä korvaa sitä. Myöskin monessa urheiluharrastuksessa sormus on tiellä, minkä vuoksi puhelimen sovelluksessa voi jälkikäteen lisätä mitä urheilua on tehnyt, millä temmolla ja miten pitkään.

Kone myös muistuttaa siitä, että tasaisin väliajoin pitäisi nousta seisomaan. Itse sormus ei pidä ääntä tai värise, mutta sovellus antaa hälytyksen, jos ne on kytketty päälle.

Sormus myös muistuttaa, että seisoessakin pitäisi välillä liikkua. Pelkkä seisominen ja paikallaan steppaaminen ei riitä.

Käyttäjälle jää epäselväksi pitäisikö esimerkiksi pyöräily lisätä erikseen, vai tunnistaako kone sen automaattisesti liikkumiseksi.


Erikseen lisättävästä valikosta löytyy kaikenlaiset liikuntamuodot, mutta ei yleisintä hyötyliikunnan muotoa, eli siivoamista.

– Moni laite mittaa vain aktiivisia askeleita, mutta meillä on kiihtyvyysanturi joka toimii eri tavalla, ja sen takia me olemme saaneet palautetta, että mittaamme liikaa askeleita, Koskimäki sanoo.

– Meidän algoritmi on laadittu niin, että olemme pitäneet sormusta kädessä imuroidessa ja siivotessa. Meidän sormus antaa niistä automaattisesti aktiviteetit, joten niitä ei tarvitse kirjata erikseen.

Kaikki tämä kerätty data kerätään valmiuslukemaan. Se kertoo käyttäjälle sen, miten hyvin hän on palautunut, levännyt ja liikkunut. Kaikki kerätty data tiivistetään taas lukuarvoon, joka on jotain 0:n ja 100:n väliltä.


Oura on yhdistänyt eri tutkimusten kertomaa tietoa unen, palautumisen ja liikkumisen merkityksestä kokonaisjaksamiseen, mittaa esimerkiksi sykettä, sykevaihteluväliä, kehon lämpötilaa ja pistää algoritminsa yhdistämään kaiken tämän tiedon.

Yhtiö mainostaa olevansa ainoa, joka on yhdistänyt kaiken tämän tiedon yhdeksi arvoksi.

Käytön alkuvaiheessa on vaikea hahmottaa miten hyvä tai huono lukema esimerkiksi 75 on, vaikka ohjeissa sanotaan 85:n olevan erinomaisen raja-arvo. Mutta käyttökokemusten myötä oppii ymmärtämään laitetta ja sen toimintalogiikkaa paremmin.

Kun valmiustila on heikko, myös vaatimukset laskevat. Sormus antaa joka päivä kalorimäärän mikä pitäisi kuluttaa (ja kertoo miten paljon sen tavoittaakseen pitäisi kävellä). Jos on nukkunut huonosti, eikä palautuminen ole ollut riittävän hyvää, tavoite laskee.

Tavoitteeseen vaikuttaa myös se, minkä on kertonut laitteelle tärkeimmäksi tavoitteekseen. Itse asetin paremman energiatason ja jaksamisen.

Iso kysymys onkin, onko koko laite yli 300 euron arvoinen?

Oura voi vaikuttaa välillä naurettavalta lelulta, mutta ainakin itse olen yrittänyt oppia nukkumaan paremmin ja menemään aiemmin nukkumaan. Olen ymmärtänyt paremmin miten suuri merkitys pienelläkin alkoholin määrällä tai myöhäisellä syömisellä on uneen.

Jo pelkästään unen laatuun kiinnittäminen on helpottanut elämää merkittävästi. Toisaalta vuorotyöläiselle luvut ovat välillä jatkuvasti heikot, kun päiväunista ei kerry lepoaikaa.

Ourassa on myös meditointi- ja lepoharjoituksia, joiden tekeminen vapaapäivinä on auttanut rentoutumista ja lisännyt vireystilaa.

Oura on myös tehokas aktivoija ihmiselle, joka ei halua pitää kädessään sykemittaria. Illan koiralenkeistä on tullut vähän pidempiä, kun Ouran liikkumistavoite ei ole tullut täyteen.

Onko Oura välittämätön? Ei tietenkään. Tekeekö erilaiset aktiivisuuskellot samat lukemat? Pääsääntöisesti kyllä. Onko Ourasta hyötyä? Varmasti on, etenkin jos nukkuu huonosti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt