Testit

Testissä 7 soundbar-kaiutinta: Voittaja tuo jymäkät tehot elokuviin ja musiikkiin

Julkaistu:

Testi
Ohuen television ääni tulee aina olemaan ohut. Asiaan vihkiytyneitä hifiharrastajia lukuun ottamatta kotiteatterin tuntua olohuoneeseen voi saada hyvälaatuisella soundbarilla.
Ohuen television ääni tulee aina olemaan ohut. Asiaan vihkiytyneitä hifiharrastajia lukuun ottamatta kotiteatterin tuntua olohuoneeseen voi saada hyvälaatuisella soundbarilla.

Tässä testissä halusimme katsoa (tai kuulla), miten hyvää ääntä saa alle 600 euron hintaisista soundbareista. Asetimme ehdoksi myös, että hintaan on sisällyttävä myös erillinen subwoofer, sillä tiedämme kokemuksesta, ettei soundbar yksistään toista bassoa riittävän vahvasti. Niinpä moni suosittu merkki jäi testistä pois, kuten Sonos, HEOS, Bluesound ja Bose, joiden järjestelmät tulevat liian kalliiksi, kun niihin yhdistää subwooferin.

Tällä kertaa emme edellyttäneet testilaitteilta monihuonejärjestelmää tai suoratoistomahdollisuutta, vaan keskityimme vain parhaaseen mahdolliseen äänenlaatuun.

Kenelle soundbar sopii?

Soundbar on nappivalinta lähes kenelle tahansa, joka haluaa saada parempaa ääntä kuin mitä television omat kaiuttimet pystyvät tarjoamaan. Se ei kuitenkaan ole paras valinta, jos kuuntelu keskittyy musiikkiin – silloin perinteiset stereokaiuttimet toimivat paremmin. Hyvät jalustakaiuttimet luovat paremman stereokuvan ja erottelevat musiikin vivahteita paremmin, mutta elokuvien katselussa soundbarin ja sen subwooferin bassoefektit ovat vailla vertaansa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Saimme testiin soundbar-yhdistelmiä, joiden hinnat vaihtelevat 270 ja 600 euron välillä. Yhteistä niille kaikille elokuvaäänen digitaalinen dekoodaaminen joko hdmi:n tai optisen digitaalisen sisääntulon kautta. Kaikissa on myös bluetooth langattomaan musiikin kuunteluun.

Kaikki soundbarit testattiin kuunteluhuoneessa, Sonyn televisioon yhdistettynä. Äänilähteenä oli Xbox One S ja testikuunteluun käytettiin sekä Alien: Covenant -elokuvaa että Forza Horizon 3 -peliä. Musiikkia soitettiin bluetoothin kautta iPhoneen ladatusta Tidalista, ja jos se ei toiminut, oli varalähteenä cd-levy.

Creative Sound BlasterX Katana

Hyvää: Surround toimii kohtalaisesti elokuvien ja pelien kanssa, ja subwooferin ääni nivoutuu hyvin soundbarin ääneen. Selkeä näyttö helpottaa käyttöä.

Huonoa: Ylärekisteri on melko sulkeutunut, puhe erottuu epäselvästi ja musiikki soi elottomasti. Subwoofer ei ole langaton, hdmi ja dts puuttuvat.

Arvosana: 4/6

Creativen Katana-soundbarin helppolukuinen näyttö tekee käytöstä kätevää. Hdmi-sisääntulo ikävä kyllä puuttuu. Sen sijaan television yhdistetään optisella digitaalisisääntulolla ja toivotaan, että ääni synkronoituu kuvan kanssa niin, että huulisynkka osuu kohdilleen. Testikappaleena toimineen Sonyn television kanssa äänen viive oli tuskin huomattava.

Soundbarin alaosaan syttyvä sininen valo Gaming-asetuksella tai Concert-asetuksen sytyttämät sateenkaaren väreissä loistava valaistus eivät välttämättä ole parhaita ideoita.

Elokuvaäänet kuulostavat intensiivisiltä ja subwoofer pysyy hyvin muun rekisterin matkassa. Johdon vuoksi subwooferin sijoittaminen ei ole maailman yksinkertaisin homma. Musiikki jää vaisuksi elämykseksi: laulu on epäselvää, sillä diskantissa ei riitä virtaa. Bluetooth kuitenkin toimii.

Creative Sound BlasterX Katana ei ole mikään tehojytä, mutta muskeleita riittää kuitenkin pelien äänimaailman luomiseen ja elokuvien ja television ääniraidoille. Diskantista puuttuu erottelevuutta, mikä saa musiikin kuulostamaan vaisulta.

Yamaha YAS-207

Hyvää: Äänikuva laajenee sivu- ja korkeussuunnassa, ja kaiutin simuloi aitoa surroundia loistavasti.

Huonoa: Jäimme kaipaamaan näyttöä, sillä LED-valot kertovat toiminnoista paljon rajoitetummin. Ylärekisteristä uupuu ilmaa.

Arvosana: 4/6

Yamahan YAS-207 hyödyntää DTS Virtual:X:ää surround-simulaattorina, joka uskottelee kuulijalle, että musiikilla on myös korkeusulottuvuus. Hdmi-sisääntulo tukee 4K-kuvasignaalia, mutta varsinaista näyttöä soundbarissa ei ole. Sen sijaan Yamaha käyttää pieniä led-valoja, jotka ilmaisevat valitun sisääntulon ja surround-asetuksen.

Yamahan subwoofer on Philipsin ja Creativen laitteita tehokkaampi. Ääni on bassoisempi ja voimakkaampi, minkä johdosta tosin kontrabasso soi vähemmän musikaalisesti. Bassosta puuttuu vivahteita, mutta mielestämme stereomusiikki toimii silti todella hyvin – jopa langattomasti bluetoothilla. Tässäkin ylärekisteristä puuttuu hieman ilmaa, joten symbaalit ja jousisoittimet eivät soi pehmeän ilmavasti.

Elokuvien kohdalla Yamaha pääsee loistamaan, sillä Movie-asetuksella äänikuva saa suuremmat mittasuhteet kuin muilla testin soundbareilla – mukaan luettuna Samsung, Sony ja LG. Korkeuden tuntu on hyvä, ja elokuvia katsoessa suosittelemme laittamaan päälle Bass Extension -asetuksen, joka tarjoaa matalamman ja jymäkämmän basson.

Yamaha YSP-207 - soundbar kuuluu luokkansa tehokkaimpiin ja kuulostaa voimakkaalta elokuvien ja pelien kanssa. Musiikki saattaa äityä liian karskiksi, mutta yleisesti ottaen soundi on hyvä.

Philips Fidelio B1/12

Hyvää: Erittäin kompaktit mitat tekevät Philipsin soundbarista huomaamattoman, ja se on myös hyvin käyttäjäystävällinen. Soundi on vahvempi kuin uskoisi.

Huonoa: Ei kuulosta musiikin kanssa yhtä hyvältä kuin elokuvien. Basso ei pysy täydellisesti kontrollissa ja keskirekisteristä puuttuu energiaa. Hdmi ei tue hdcp 2.2:a, eli voit heittää hyvästit 4K Blu-raylle.

Arvosana: 4/6

Vain 40 cm:n pituudellaan Fidelio B1 ei hallitse olohuoneen sisustusta, olipa sen yllä minkä kokoinen televisio tahansa.

Näytöstä voi tarkistaa yleisimmät toiminnot. Hdmi-sisääntulo ei valitettavasti tue 4K Blu-ray -videota (hdcp2.2 puuttuu). Soitin on siis kytkettävä suoraan kiinni televisioon ja lähetettävä ääni kaiuttimeen audiokanavan hdmi-ulostulon kautta.

Elokuvien vuorosanat erottuvat selkeämmin kuin Creativella. Alien: Covenantissa äänikuva on soundbarin kokoa selvästi suurempi, vaikkakaan avaraa surround-vaikutelmaa ei synny. Subwoofer ei pysy ihan hallinnassa, jos se on asennettu liian korkealle, ja sitä on vaimennettava tasapainoisen basson saamiseksi.

Yleisesti Fidelio B1 soittaa riittävän tehokkaasti luodakseen hyvän elokuvaelämyksen. Se toimii myös pelaamiseen hyvin. Musiikissa bassorekisteri jää hieman irralliseksi muusta äänikuvasta eikä subwoofer ole järin rytmikäs. Yläpäästä puuttuu erottelevuutta, joten lauluäänet eivät erotu erityisen kirkkaina.

Philips Fidelio B1 on käyttäjäystävällinen soundbar, jonka hillitty ulkonäkö ja kompakti koko viehättää varmasti monia, ja joka toimii hyvin televisio-ohjelmien ja elokuvien katseluun. Toisaalta saman kokoluokan soundbareja on parempiakin, esimerkiksi Sony HT-MT500. Iso miinus tulee siitä, ettei hdmi-sisääntulo mahdollista 4K Blu-rayta.

Sony HT-XF9000

Hyvää: Äänimaisema on elokuvissa suuri ja puhe erottuu selkeästi. Subwooferissa riittää jytyä.

Huonoa: Ylärekisteri voi kuulostaa liian kovalta ja subwoofer on hieman liian energinen yläpäästään kuin matalimmilta taajuuksilta. Stereomusiikki ei herätä kummoisia tunteita.

Arvosana: 5/6

Sony HT-XF9000 simuloi äänen muistuttamaan aitoa Dolby Atmos- tai DTS:X-ääniraitaa. Hdmi-sisääntulo tukee kaikkia videoformaatteja mukaan lukien 4K Dolby Visionia. HT-XF9000:ssa ei ole näyttöä, vaan sen sijaan kaiuttimen tarjoama tieto näkyy tv-ruudulla.

Elokuvien katseluun tulee äänimaailmasta todenmukainen tuntu ja surround-vaikutelma on hyvä. Alien: Covenant -elokuvassa vuorosanat erottuvat selvästi, vaikka Samsungiin ja JBL:ään verrattuna hieman karkeasti. Korkeuksissa erottuu paljonkin vivahteita, kunhan ei istu liian kaukana soundbarista.

Subwoofer raataa tasaisena työjuhtana, vaikka tarjoileekin bassorekisterin yläpäässä enemmän vivahteita kuin matalammalla. Stereomusiikki toimii hyvin varsinkin Music-asetuksella.

Simuloitu surround ja hyvä korkeuden tuntu tekevät Sonyn soundbarista mukaansa tempaavan kaiuttimen elokuvien katseluun. Ääni tempaisee mukaan toiminnan pyörteisiin ja puhe erottuu selkeästi. Musiikki ei aiheuta väristyksiä. Bassorekisteri kuitenkin toimii hyvin ja kaiken kaikkiaan tykästyimme Sonyn soundbariin kovasti.


LG SJ8

Hyvää: Elokuvaääni on selkeää ja puhe erottuu kirkkaana. Äänikuva on suuri. Plussaa verkkoyhteydestä ja suoratoistopalveluista.

Huonoa: Voimaa voisi olla enemmänkin, ja ääni saattaa toisinaan olla melko lattea.

Arvosana: 5/6

SJ8 on testin levein soundbar ja se näyttää upealta suuren television alla. Se on tyylikkään linjakas ja selkeän näyttönsä ansiosta käyttäjäystävällinen.

Kaikkia videoformaatteja tukevan HDMI-sisääntulon lisäksi SJ8:ssa on sekä langaton että langallinen verkkoyhteysmahdollisuus. Spotifyn käyttäjät voivat striimata musiikkia Connect-ominaisuuden avulla, ja sisäänrakennettu Chromecast tarjoaa pääsyn moniin muihin suoratoistopalveluihin, kuten Deezeriin.

Soundbarissa on tuki myös korkearesoluutioiselle musiikille, mutta emme ymmärrä sen pointtia – soundbarista soitettu musiikki kun on aina kompromissi oikeisiin stereokaiuttimiin verrattuna.

Äänenlaatu

Elokuvien dialogi erottuu selkeästi. Keskirekisterin alaosassa sointi on ehkä hiukka ohutta, mutta ei niin paljon, että se häiritsisi kokonaisuutta. Surround-vaikutelmakin on hyvä. Vaikka LG ei yritäkään kurottaa yhtä korkealle on äänikuva silti lähes yhtä suuri kuin Samsungilla ja Sonylla. Yamahasta LG jää kyllä jälkeen.

Heikkoutena on LG:n hiljaisempi volyymi. Toimintakohtaukset voivat tuntua hieman hinteliltä, mutta SJ8 toimii tavallisessa käytössä hyvin.

Stereomusiikki toimii, mutta keskirekisteri tuntuu hieman suljetulta. Lady Gagan laulu akustisessa Joanne-kappaleessa soi mukavan täyteläisesti rekisterin alapäässä, mihin eivät kaikki testilaitteet pysty. Toisaalta kaikkein korkeimmista äänistä puuttuu ilmaa. Ääni ei ole yhtä selkeä kuin Samsungilla ja JBL:llä, ja subwooferkin on aika pieni.

Johtopäätökset

LG SJ8 on leveä soundbar, joka sopii kokonsa puolesta isommille televisiomalleille. Siinä on sisäänrakennetut verkko- ja suoratoisto-ominaisuudet, joten musiikkia voi kuunnella paremmalla laadulla kuin Bluetoothia käyttäen. Ja se kuulostaa hyvältä. Parhaiten soundbar toimii elokuvien kanssa, jolloin soundi on kirkas ja avoin. Ei se mikään tehopakkaus ole, mutta tekee mitä pitää.

Samsung HW-N660

Hyvää: Äänikuva on suuri ja toimii poikkeuksellisen hyvin elokuvien ja pelien kanssa. Erinomaisen hienosäädetty tasapaino.

Huonoa: Jäimme kaipaamaan lisää voimaa. Kapeaan näyttöön mahtuu liian vähän tekstiä, joten merkit joutuvat skrollailemaan näytöllä.

Arvosana: 6/6, Toimitus suosittelee

HW-N660 tukee 4K Blu-ray -videota hdmi-sisääntulon kautta ja se jopa jakaa äänen ulos luoden lisäulottuvuuden ääneen. Erotuksena Sonyyn ei Samsungilta löydy tukea 360-ääniformaateille, kuten Dolby Atmokselle ja DTS:X:lle. Sen sijaan Samsung skaalaa äänen ylöspäin tavallisista kaksiulotteisista ääniformaateista.

Käyttäjäystävällisyys on muuten hyvä, mutta pieneen näyttöön mahtuu vain muutama merkki, joten tekstin täytyy pyöriä ruudulla, jotta kaiken saa luettua.

Ääni on tasapainoisempi kuin muilla tämän testin soundbareilla. Alien: Covenantin dialogi erottuu avoimena ja luonnollisena. Subwoofer integroituu muuhun äänimaisemaan hyvin ja basso toistuu puhtaasti. Se antaa äänikuvalle vakaan pohjan ja saa jopa räjähdykset kuulostamaan hyviltä muutamia rajoitteita lukuun ottamatta.

Äänikuva on suuri ja avoin, ja jopa Forza Horizon 3 -peli Xbox One S -konsolilta kuunneltuna tuntuu yllättävän suurelta elämykseltä. Tilaa ja dynamiikkaa riittää. Samsung jää tehoissa hieman jälkeen.

Stereomusiikissa ei kuulu lainkaan ikävää terävyyttä. Samsungin ylärekisteri on vivahteikkaampi kuin useimmilla tässä testissä ja toimii parhaiten musiikissa, joka ei vaadi kovaa volyymia.

Samsung HW-N660:n soundi on tasapainoinen, erotteleva ja luonnollinen niin elokuvissa, peleissä kuin musiikissakin. Painetta olisi saanut olla hieman lisääkin, mutta kokonaisuus on niin hyvä, että se ansaitsee lämpimät suosituksemme.

JBL Bar 3.1

Hyvää: Muut eivät pääse lähellekään JBL:n tehoja. Etenkin 10-tuumainen subwoofer tekee vaikutuksen. Bar 3.1 kuulostaa hyvältä ja on helppo käyttää.

Huonoa: Resoluutio ja sävyjen koheesio eivät ole parasta A-luokkaa. Ei dts-tukea.

Arvosana: 6/6, Testivoittaja

JBL Bar 3.1:n kanssa ei ole leikkimistä, sen tajuaa heti nähdessään subwooferin alaspäin suunnatun 10-tuumaisen bassoelementin. Se on selvästi testin suurin, ja varmasti koko hintaluokan.

Soundbarissa on peräti kolme hdmi-sisääntuloa, jotka tukevat hdcp 2.2:a ja sen myötä 4K Blu-ray -videota. Näyttö on suuri ja selkeä ja kaukosäädin sopii käteen mukavasti.

Movie-asetuksella äänikuva on riittävän suuri luodakseen jonkinlaisen surround-vaikutelman. Ennen kaikkea se tekee elokuvien äänestä voimakkaan vaarantamatta puheen ja leffamusiikin selkeyttä. Bar 3.1 ei totisesti yllä vivahteikkuudessaan Samsungin HW-N660:n tasolle, mutta se korvaa puutteen bassoefektien jymäkkyydellä, johon muut eivät pysty.

JBL:n soundbar toimii myös musiikin kanssa, ja etenkin rytmimusiikki toistuu dynamiikalla, josta muut voivat vain haaveilla. Tämä on tehokkain soundbar, jota olemme tässä hintaluokassa kuunnelleet. Lisäksi soundi on todella hyvä, jos ei kiinnitä huomiota ylärekisterissä esiintyvään karheuteen.

JBL Bar 3.1:n basso on aivan omaa luokkaansa, ja elokuvat ja pelit pääsevät jännitysasteikolla askeleen pidemmälle. Musiikki soi kovaa ja hienosti. Kun helppokäyttöisyyskin on huipputasolla, ei voi muuta kuin suositella JBL Bar 3.1 -soundbaria kotiteatterielämyksen korvikkeeksi. Jotkin kilpailijat pystyvät tarjoamaan enemmän vivahteita, mutta kukaan ei pääse lähellekään näitä tehoja.

Voit lukea koko jutun Ääni & Kuvan sivuilta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt