Ehkä sinunkin puhelimessasi oleva Koronavilkku-sovellus käyttää vähävirtaista langatonta yhteyttä tarkkaillakseen kontaktejasi muihin sovelluksen käyttäjiin. Yhteys on nimeltään bluetooth low energy (ble). Alun perin se keksittiin Nokiassa 2000-luvun alussa nimellä Wibree.
IS Digitoday kysyi Wibreestä sen kahdelta kehittäjältä Mauri Honkaselta ja Antti Lappeteläiseltä. He toimivat hankkeessa kehitystiimin vetäjinä ja teknologian kehittäjinä Nokia Research Centerissä, joka tuolloin toimi Helsingissä ja Tampereella.
Mauri Honkanen.
Miltä tuntuu, että teknologianne pelastaa nyt henkiä osana lukuisia koronasovelluksia?
– Luonnollisesti lämmittää sydäntä, että esimerkiksi Koranavilkun sovelluskehittäjät ovat ottaneet asian esille. Toivomme kuitenkin, että vakavien koronatautipotilaiden osuus pysyisi edelleen pienenä, ja Koronavilkun sekä kehittämämme teknologian hyödyt mitattaisiinkin enemmän yhteiskuntamme avoimuuden ja toimintakyvyn, työpaikkojen säilymisen ja ihmisten turvallisemman arjen mahdollistamisen kautta, Honkanen ja Lappeteläinen vastaavat.
Wibree syntyi tilanteessa, missä Nokian markkina-asema matkapuhelimissa oli ylittämätön. Tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tavoiteltiin suuria. Nokian lihava kassa mahdollisti Wibreen kehityksen ja Nokian vaikutusvalta puolestaan teknologian liittämisen myöhemmin osaksi globaalia bluetooth-standardia.
Antti Lappeteläinen.
Suunnitelma, jonka mukaan Wibree oli saatava osaksi bluetooth-standardiperhettä, osoittautui kuitenkin vaaralliseksi koko hankkeen kannalta.
– Tämä ratkaisu johti merkittäviin myöhästymisiin teknologian markkinoille tulon suhteen, ja koko kehityshankkeen jatko oli veitsenterällä useampaan kertaan. Mutta se mahdollisti lopulta nykyisen levinneisyyden, Honkanen ja Lappeteläinen valottavat.
3 miljardia
Kaikki Nokian pääliiketoiminnan sivussa tapahtunut tuotekehitys oli suhteessa pientä. Kaksikko vertaa tilannetta matkapuhelinten latausjohdon lyhentämiseen: sillä saavutettiin viiden sentin säästö laturia kohden Nokian tuottaessa niitä 200 miljoonaa kappaletta vuodessa.
Käytännössä oli erittäin haastavaa keksiä tutkimus- ja tuotekehitysideaa, jonka arvioitu laskennallinen tuotto olisi ylittänyt edes sen.
Wibreen potentiaali virran säästämiseksi matkapuhelimissa ja muissa laitteissa nähtiin jo heti alussa.
– Olimme vakuuttuneita, että kyseisen kaltaiselle teknologiaratkaisulle on tarvetta, kaksikko muistaa.
Sen levinneisyys yllättää silti. Pelkästään viime vuonna maailmalla myytiin yli kolme miljardia ble-toiminnallisuuden sisältävää laitetta.
Kaksikkoa kaivelee edelleen, että Nokia ei tuotteistanut ble-teknologiaa ensimmäisten joukossa. Se tapahtui vasta Lumia-puhelimissa vuonna 2013 ja Nokia Treasure Tag -lisälaitteessa vuonna 2014. Samoihin aikoihin mediahuomio keskittyi Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myyntiin Microsoftille. Osittain sen takia bluetooth low energyn vahvat suomalaiset juuret eivät ole laajassa tiedossa.
Bluetooth low energy sai kuluvalla viikolla myös negatiivista julkisuutta, kun teknologiasta paljastui tietoturva-aukko.
