Koronatartuntoja jäljittävän Ketju-sovelluksen testaus alkoi Vaasan keskussairaalassa - Mobiili - Ilta-Sanomat

Koronan jäljityssovelluksen testaus alkoi Vaasassa

Ketju-sovelluksen testikäyttö alkoi tänään.

Julkaistu: 18.5. 15:06

Vaasan keskussairaalan kokeilussa Ketju-sovellusta käytetään tartuntoja simuloiden.

Suomalainen Ketju-mobiilisovellus koronatartuntojen jäljittämiseen on päässyt ensimmäiseen tosielämän testiin. Kokeilu alkoi maanantaina Vaasan keskussairaalassa, missä sovellus on asennettu 33 työntekijän puhelimeen.

Yksi testaajista on Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja Marina Kinnunen.

– Itse latasin sen perjantaina ja koin sen helpoksi. Se on vaan siellä puhelimessa taustalla päällä, Kinnunen kertoo.

Vääriä hälytyksiä vahditaan

Ketju seuraa bluetooth-yhteydellä käyttäjän kontakteja muihin, joilla on sama sovellus puhelimessaan. Kun käyttäjä on tarpeeksi pitkään toisen käyttäjän lähellä, sovellus rekisteröi sen kohtaamisena.

Ketjun käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen. Ilmoitus vahvistetusta tartunnasta tehdään lääkärin antamalla pin-koodilla, joka syötetään sovellukseen. Sitten se jakaa tiedon tartunnasta nimettömästi muille Ketjun käyttäjille.

Kolmen viikon pilotissa sairaalan työntekijät simuloivat testiympäristössä sekä kansalaisia että terveysviranomaisia. Tartuntadiagnoosit ovat tekaistuja.

Osa testiin osallistuvista on leikisti koronapositiivisia ja he kirjaavat kohtaamisensa. Näin pyritään varmistamaan, että sovellus todella toimii. Jos se tuottaa paljon vääriä hälytyksiä, seurauksena on ylimääräistä työtä.

Pilotin tavoitteena on muun muassa selvittää, miten pitkään laitteiden on oltava lähellä toisiaan, jotta kohtaamisesta syntyisi kirjattava jälki. Myös vaadittava etäisyys puhelinten välillä kiinnostaa.

– Pystymme validoimaan, että pitääkö meidän tehdä bluetooth-tallentamiseen jotain hienosäätöä niin, ettei se anna liian herkästi tuloksia. Tai jos rimaa pitää höllentää, Reaktorin toimitusjohtaja Sampo Pasanen kertoi IS Digitodaylle aiemmin toukokuussa.

Et voi vielä ladata

Pilottiin osallistuvat henkilöt testaavat ainoastaan järjestelmän toimivuutta eivätkä anna oikeita potilastietojaan. Pilottivaiheessa sovellus kysyy käyttäjältä puhelinnumeroa, kun tällä on todettu koronavirustartunta ja hän on ollut yhteydessä viranomaisiin. Numeroa ei tallenneta, mutta sitä tarvitaan mainitun pin-koodin lähettämiseen käyttäjälle. Palvelu ei ole yhteydessä potilastietojärjestelmään.

Pilotoitava sovellus toimii tietosuojaa ja henkilötietoja koskevan lainsäädännön puitteissa ja on tarvittaessa räätälöitävissä ja laajennettavissa valtakunnalliseen käyttöön.

Kinnunen arvioi huhtikuussa hanketta rahoittavan Sitran tiedotteessa, että koronavirukselle altistuneiden digitaalinen tunnistaminen ”on tärkeää koko Suomen tulevaisuuden” kannalta.

– Tämän [viruksen] kanssa tullaan varmaan elämään pidemmänkin aikaa. Mielestäni on erittäin tärkeää terveydenhuollon järjestelmän kannalta, että jäljittämiseen saadaan apua, Kinnunen perustelee arviotaan.

– Mitä enemmän yhteiskunta on auki ja liikumme julkisilla paikoilla, on yksittäisen ihmisen mahdotonta sanoa keitä ne altistuneet olivat. Mutta tällaisen sovelluksen avulla pystytään jäljittämään niitäkin ihmisiä, joita tartunnan saanut ei tunnista.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Viekö testi aikaa potilaiden hoidolta?

Marina Kinnunen ei usko pilotin häiritsevän millään tavalla sairaalan normaalia hoitotyötä, jonka merkitys korostuu nyt juurikin koronapandemian vuoksi.

– Ainoa rasite on, että puhelinta joutuu kuljettamaan taskussa, Kinnunen kiteyttää useimman testaajan tilanteen.

Sovitut henkilöt, joille testaus teettää enemmän töitä, ovat esimiehiä.

– Kaikilla keinoilla olemme varmistaneet, että potilaiden hoito ei vaarannu, Kinnunen painottaa.

Sovelluksen toimittavat pilottia varten 2M-IT sekä ohjelmistoyhtiöt Reaktor ja Futurice. Mukana on myös tietoturvayhtiö Fraktal.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?