Tällainen on koronatartuntoja seuraava ketju-sovellus – käytössä jo kesällä? - Mobiili - Ilta-Sanomat

Tällainen on suomalaisten koronatartuntoja seuraava sovellus – käytössä jo kesällä?

Suomalainen Ketju-sovellus on mitä todennäköisimmin hallituksen valinta koronapandemian seurantaan. Käytöstä tulee vapaaehtoista.

Kännyköihin asennettava vapaaehtoinen sovellus kertoo koronavirukselle altistumisesta.­

25.4. 7:00

Kehitteillä oleva Ketju-niminen mobiilisovellus on hyvin lähellä pääsemistä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kelpuuttamaksi ratkaisuksi koronapandemian seurantaan ja/tai tartunnoista hälyttämiseen. Ketjua kehittävät suomalaiset Reaktor ja Futurice.

Tarkoitus on luoda vapaaehtoinen sovellus, joka toimii älypuhelimessa ja käyttää langatonta bluetooth-yhteyttä. Tämän avulla tunnistetaan kontakteja muihin käyttäjiin, joilla on sovellus omassa laitteessaan. Sijaintitietoa ei kerätä, ja käyttäjistä luodaan nimetön tunnistekoodi. Jos käyttäjällä todetaan koronatartunta, muut lähikontaktissa olleet voivat saada siitä ilmoituksen puhelimeensa.

Sovellusta ei ole vielä kilpailutettu, joten teoriassa lopullinen valinta voi olla jokin toinenkin kuin Ketju.

– Viranomaisten on tehtävä siitä päätös, millä mallilla ja sovelluksella he haluavat edetä, Reaktorin toimitusjohtaja Sampo Pasanen asettelee.

Sovellus testiin kesällä

STM kertoi Helsingin Sanomille, että sovellus edellyttää määräaikaisia muutoksia tartuntatautilakiin ja kenties myös asiakastietolakiin. Oleellista on sana määräaikainen, sillä maailmalla on huolestuttu pandemian vuoksi lisääntyvästä kansalaisten seurannasta, josta voi tulla pysyvää.

Sovellusta päästään testaamaan arviolta aikaisintaan kesällä. Voiko se tulla liian myöhään, jotta se ehtii auttaa koronapandemian vastaisessa taistelussa?

 Meillä on hyvät edellytykset liikkua hyvinkin nopeasti.

– En näe sitä riskiä. Tuskin puhutaan niin pitkistä ajanjaksoista, että ne viivästyttäisivät teknistä toteutusta. Meillä on hyvät edellytykset liikkua hyvinkin nopeasti, Pasanen toteaa.

Kolme vaihtoehtoa

Sovelluksen tarkka toimintaperiaate on vielä auki. Siihen vaikuttaa STM:n puuttuva linjaus siitä, miten paljon tietoa käyttäjistä kerätään ja missä tilanteissa. Vaihtoehtoja on kolme:

Hajautetussa ja täysin nimettömässä mallissa tietosuoja on paras, mutta siitä ei olisi juuri hyötyä tartuntaketjujen jäljityksessä. Käyttäjän lataama sovellus ei pyytäisi henkilötietoja ja se antaisi ilmoituksen, jos käyttäjä on ollut tarpeeksi pitkään koronatartunnan todennetusti saaneen toisen käyttäjän lähellä. Omasta tartunnasta ilmoittaminenkin on vapaaehtoista.

Toinen vaihtoehto on hajautettu malli viranomaisseurannalla. Siinä käyttäjä voi halutessaan antaa puhelinnumeronsa, mutta pakkoa siihen ei ole. Numeron avulla terveysviranomaiset voivat ottaa tarvittaessa yhteyttä mahdollista koronatestiä varten.

Eniten tietoa kerättäisiin keskitetyssä mallissa. Siinä käyttäjä antaisi puhelinnumeronsa sovelluksen lataamisen yhteydessä. Puhelinnumerot ja käyttäjien kohtaamishistoria pidettäisiin salatussa ja keskitetyssä viranomaisrekisterissä. Tässä asenna ja unohda -mallissa hyvänä puolena on, että viranomainen saa koronavirustartunnasta heti näkyvyyden koko altistusketjuun ja altistuneiden puhelinnumeroihin. Yksityisyyden suoja on kuitenkin heikompi.

Pasasen mukaan yksi asia on kuitenkin selvä. Puhelimet eivät lähetä tietoja altistumisista automaattisesti järjestelmään. Näin tehdään vasta, kun käyttäjällä on terveysviranomaisen vahvistus tartunnasta. Silloinkin kohtaamiset lähetetään vain jäljittämisen kannalta oleelliselta ajalta.

Pääministeri Sanna Marin (sd) on linjannut, että sovelluksen käytön tulee olla vapaaehtoista.

Kolme miljoonaa käyttäjää

Apple ja Google ovat kehittämässä omaa koronaseurantaansa, joka on lopulta tulossa osaksi Android- ja iOS-käyttöjärjestelmiä. Hyötynä olisi se, että puhelimet pystyvät keskustelemaan toistensa kanssa bluetoothin yli myös silloin, kun varsinainen seurantasovellus ei ole päällä.

Reaktorin Sampo Pasanen ei vielä osaa sanoa, käyttääkö Ketju-sovellus tätä ratkaisua hyväkseen.

– Näemme sen hyvin mahdollisena vaihtoehtona, mutta emme ole siitä riippuvaisia.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) on esittänyt, että Ketjun kaltaisella sovelluksella tulisi olla 60 prosentin käyttöaste väestössä, jotta se olisi aidosti hyödyllinen. Se tarkoittaisi kolmea miljoonaa käyttäjää. Kuulostaako tämä realistiselta?

– Kolmea miljoonaa käyttäjää ei tarvita, jotta järjestelmä olisi hyödyllinen ja arvokas. Mutta se on hyvä tavoite, Pasanen arvioi.

Pasasen mukaan yhteiskunnassa vallitsee nyt niin vahva auttamisen halu ja pyrkimys normaaliin päiväjärjestykseen palaamiseksi, että sovellukselle on hyvät mahdollisuudet saada riittävä käyttäjämäärä. Hän ei lähde arvioimaan, mikä tämä riittävä määrä olisi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?