Suomessa pidettiin äskettäin 48 tunnin ideointikisa koronan vastaisten ratkaisujen löytämiseksi.
Sieltä sai alkunsa myös ilmainen Fevermap-mobiilisovellus, joka on nyt valmistunut ja toimii 14 kielellä. Siinä käyttäjä raportoi lämpönsä ja kuvailee muita oireitaan yksinkertaisesti. Viime viikolla julkaistua sovellusta käyttää yli 1700 henkilöä.
– Tietomäärä ei ole vielä riittävä analyysejä varten eikä ole tarkoituskaan, että hoitaisimme viranomaisen tehtävää itse. Tällä hetkellä tietojen keruuta tehdään vain sovelluksen toimivuuden todistamiseksi, ei varsinaista tilannekuvaa tai viranomaisten päätöksentekoa varten, sanoo Fevermapin alullepanijoihin lukeutuva Otto Kekäläinen.
Otto Kekäläinen on yksi Fevermapin alullepanijoista.
Lopullisena tavoitteena on luoda nykyistä nopeampi tilannekartta koronan leviämisestä viranomaisten käyttöön. Suomessa Fevermap tähtää erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n käyttöön, mutta sieltä ei ole toistaiseksi palattu asiaan. THL peräänkuulutti tämäntapaista sovellusta joitakin viikkoja sitten.
Tarkalleen ottaen THL toivoi sovellusta, jolla voi seurata nimenomaan hengitystieoireita. Fevermapin keskeisin toiminto on kuumeen raportoiminen, joskin tietoja voi täydentää muun muassa hengitystieoireilla.
– Epävirallista kiinnostusta on kyllä ollut, Kekäläinen toteaa THL:stä.
Yhteistyö on vireillä yhden ruotsalaisen viranomaisen kanssa.
Voiko kuumemittariin luottaa?
Itse kuumeen mittaus jää käyttäjän vastuulle. Kuumeen ja hengitystieoireiden raportointi perustuu käyttäjien itse ilmoittamiin tietoihin, eikä niihin voida yksinään luottaa, koska ihmisten normaalilämpökin vaihtelee henkilöstä ja vuorokaudenajasta toiseen, ja hengitystieoireet riippuvat siitä miten ihmiset ne kokevat.
Tavallinen korvakuumemittari voi myös antaa kaksi eri tulosta peräkkäisillä mittauksilla. Kekäläisen mukaan tilannekuva voi silti olla luotettava, kun tuhansien ihmisten ilmoituksia analysoidaan kokonaisuutena.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Sovellus perustuu itse mitattuun kuumeeseen.
On myös mahdollista, että sairaiksi ilmoittautuvat käyttäjät kärsivät jostain muusta taudista kuin Covid-19:stä, joten tilannekuva kertoo Covid-19 tilanteesta vain, jos se on yleisin tauti. Ilkivaltaisia vääriä ilmoituksia pyritään estämään muun muassa rajoittamalla ilmoitusmäärää, jonka voi yhdestä ip-osoitteesta lähettää.
– Yksittäisen henkilön kuumeen perusteella ei voi tehdä paljoa johtopäätöksiä, mutta kun seurataan kuumeen esiintyvyyttä väestötasolla, voidaan arvioida pandemian tilannetta paljon paremmin ja nopeammin kuin labratestattujen tapausten tilastoja katsomalla.
Jos sovellus kertoo kuumetapausten vähentyvän jollakin alueella, se voi todistaa pandemian rajoituskeinojen toimineen ja päinvastoin.
Ei vielä sovelluskaupoissa
Fevermap on toistaiseksi saatavilla vain suunnistamalla puhelimen selaimella osoitteeseen Fevermap.net.
Yleisen tietoturvaohjeen mukaan mobiilisovelluksia ei tulisi ladata muualta kuin virallisista lähteistä, kuten Google Playsta tai App Storesta. Sovelluskaupat ovat kuitenkin viime aikoina rajoittaneet korona-aiheisten sovellusten saatavuutta.
Kekäläinen korostaa, että Fevermapia ei itse asiassa varsinaisesti ladata puhelimeen. Sovellus rakentuu verkkosivun ympärille PWA-tekniikalla (progressive web application), ja Fevermap.net on turvallinen. Kekäläinen on toiveikas sovelluksen pääsemisestä virallisiin kauppoihin pian. Asialle ei ole kuitenkaan vahvistusta, eikä aikataulua ole tiedossa.
Kerättyjä tietoja käytetään nimettöminä, eikä niistä voi tunnistaa yksittäisiä käyttäjiä.
Suomen koronatilannetta on pyritty kartoittamaan myös muilla tavoin. Esimerkiksi Helsingin Sanomien ja Futuricen yhdessä kehittämä Oiretutka-kysely tiedustelee suomalaisilta heidän oireistaan, ja vastausten perusteella on luotu kartta oireisimmista ja vähäoireisimmista kunnista.
Tulokset eivät välttämättä kerro tartuntojen todellisesta määrästä.
