Nokian nolo floppi poiki menestystarinan – muistatko tämän vimpaimen?

Julkaistu:

Digihistoria
N-Gage epäonnistui, mutta oli siitä huolimatta tärkeä tekijä suomalaisen peliteollisuuden nousussa.
Tampereen Mediamuseo Rupriikki kohtasi perjantaina Helsingissä Tekniikan museon keskustellakseen Nokian vuonna 2003 julkaisemasta N-Gagesta, eli ensimmäisestä puhelimen ja pelikoneen yhdistelmästä.

Tapaamisessa taltioitiin tietoa suoraan niiltä ihmisiltä, jotka olivat todistamassa Nokian erikoisen pelilaitteen nousua ja romahdusta. Mukana oli Nokian tuotemarkkinoinnissa tuolloin toiminut Nouri Mikko Werdi.

– Kun näin laitteen ensimmäisen kerran syksyllä 2002, tiesin ettei tämä toimisi. Laitteessa oli liikaa kompromisseja sekä puhelimena että pelilaitteena, Werdi muistelee.

N-Gage yritti haastaa Gameboyllaan maailman jo valloittaneen Nintendon. Werdin mukaan Nokia itse asiassa keskusteli Nintendon kanssa yhteistyöstä sen pelien tuomiseksi N-Gagelle, mutta japanilaisjätti kieltäytyi. Se ei uskonut pelilaitteen ja puhelimen yhdistävään kompromissiin.

Werdi luonnehtii N-Gagea Nokian koepalloksi, joka heitettiin markkinoille yhtiön siihen asti kalleimman mainoskampanjan siivittämänä. Silloin Nokialla oli vielä varaa kokeilla ja epäonnistua.

”Iso vaikutus”

N-Gage kannusti monia paikallisia pelitaloja kehittämään osaamistaan ja kenties jopa palkkaamaan uusia ihmisiä. N-Gagen floppi pakotti nämä kehittäjät suuntaamaan tuoreet satsauksensa muualle, mikä osaltaan myöhemmin edesauttoi sellaisten ilmiöiden kuin Angry Birdsin ja Clash of Clansin syntyä.

– N-Gage on merkittävä vaihe suomalaisessa mobiilipelien historiassa ja sillä on ollut iso vaikutus suomalaiseen peliteollisuuteen, kiteyttää Rupriikin tutkija Outi Penninkangas.

Tutkija mainitsee esimerkkinä nykyään Trials-moottoripyöräpeleistään tunnetun RedLynxin Pathway to Glory -strategiapelin N-Gagelle. Se oli mittava ja ansiokas taidonnäyte, mutta samalla se todisti Nokian olleen edellä aikaansa. Näin monimuotoiset pelit osoittautuivat mobiilipelaajille liian vaativiksi ja aikaa vieviksi.

– Ihmiset eivät ehkä käyttäneetkään niin paljon aikaa kännykän kanssa pelaamiseen, vaan halusivat kännykältään loppujen lopuksi nopeampia ja kasuaalimpia pelejä, tutkija tulkitsee.

Ex-nokialainen Werdi on sitä mieltä, että Nokia ei ollut N-Gagen kanssa tarpeeksi kunnianhimoinen. Laite heitettiin kiireellä myyntiin, kun sen sijaan sitä olisi pitänyt suunnitella rauhassa vuosia lisää. Apple otti kaiken tarvitsemansa ajan iPhonen kanssa, ja lopputulos tiedetään.


Aiemmin on väitetty, että N-Gage suorastaan pelasti suomalaisia pelitaloja kaatumiselta.
Penninkangas ei pidä väitettä mahdottomana. llman N-Gagea eri pelinkehittäjien polku olisi voinut olla paljon kuoppaisempi. Werdi lisää, että esimerkiksi sellainen pelialan suurvaikuttaja kuin Supercellin perustaja Ilkka Paananen sai kannuksensa N-Gagen ajoista.

N-Gagen epäonnistuminen saattoi toisaalta tehdä suomalaisista pelitaloista varovaisempia tai ainakin se opetti, millaisia pelejä kuluttajille kannattaa tarjota.

Liian nolo

N-Gagen virheiksi on mainittu muun muassa pelien korkea hinta, niiden hankala akun irrottamista vaatinut vaihtaminen ja ruudun asettelu. Laite sai myös aikaan yhden varhaisista meemeistä, eli nettivitseistä nimeltä sidetalking. Puhelimena käytettynä N-Gage oli painettava kapea sivu korvaa vasten, mikä innoitti ihmiset julkaisemaan vastaavia kuvia mitä erilaisimmista esineistä pitsalaatikoita myöten.


Penninkangas muistuttaa myös itse laitteen hinnasta, joka oli aluksi lähes 300 euroa. Se osaltaan vähensi suosiota, kun sen yhdisti melko suppeaan pelivalikoimaan.

Werdin mukaan N-Gagen kaatoi ennen kaikkea sen muotoilu.

– Se oli sen muotoinen laite, etteivät ihmiset halunneet sen kanssa näyttäytyä, Werdi viittaa sidetalkingiin.

Nouri Mikko Werdi sanoo N-Gagea myydyn kuluttajille lopulta yli miljoona kappaletta, mutta niistä suuri osa päätyi kehitysmaihin ja Kiinaan – missä laitetta käytettiin ironisesti ennen kaikkea puhelimena. N-Gage sai seuraajan N-Gage QD:n, mutta se ei pärjännyt sen paremmin.

N-Gagen suojaus murrettiin nopeasti, ja piraattiversiot peleistä tulivat pelattavaksi muillakin Nokian puhelinmalleilla. Se muutettiin myöhemmin pelialustaksi, joka oli tarjolla useaan Nokian puhelinmalliin. Myöhemmin Nokia siirsi mobiilipelinsä osaksi Ovi-sovelluskappaansa.

Perjantain avoin keskustelutilaisuus oli osa Rupriikin, Suomen pelimuseon ja Postimuseon yhteistä Museojamit-hanketta, jossa tallennetaan digitaalisen ajan muistitietoa.

Kommentit

    Näytä lisää