Suomalaiset mukana kehittämässä mullistavaa lisälaitetta älypuhelimeen – tunnistaa syövän

Julkaistu:

Syövän seulonta
Suomi osallistui SniffPhone-nimisen syövänetsintälaitteen kehittämiseen.
Kehitteillä on uusi keino vatsan alueen syövän esiasteen tunnistamiseksi. Tekniikka perustuu älypuhelimeen kiinnitettävään laitteeseen, jota kehitetään monikansallisessa hankkeessa. SniffPhone-niminen kapistus on prototyyppiasteella ja se etsii syöpää henkilön uloshengityksestä.

Suomalainen teknologian tutkimuskeskus VTT on rakentanut laitteen alustan tietojen siirtämiseksi älypuhelimesta pilvipohjaiseen tallennustilaan. VTT kehittää myös analyysityökaluja ja -menetelmiä korkean riskin henkilöiden tunnistamiseksi.

SniffPhone-laitteen käyttöliittymä on niin ikään VTT:n käsialaa. Mobiililaitesovellus opastaa käyttäjää hengitysnäytteen antamisessa ja antaa käyttäjälle alustavan tuloksen näytteestä. Erikseen on lääkärin analyysityökalu, joka näyttää tulokset hengitysnäytteistä.

Mahdollisen syövän paljastuminen on pysäyttävä kokemus kenelle tahansa. Voiko laite näyttää väärin?

– Kyllä se on mahdollista, VTT:n erikoistutkija Kari Antila toteaa prototyypistä Ilta-Sanomat Digitodaylle.

– Sitä ei ihan täydelliseksi saa. Ammattilaiset ovat katsoneet käyvän tuotteen rajaksi noin 90 prosentin tarkkuuden. Laitteen ensimmäisen version tarkkuus oli 92 prosenttia. Syöpätapauksia ei saisi lipsahtaa läpi tunnistamatta, ja ei saisi tulla vääriä positiivisia tuloksia, jotka huolestuttaisivat käyttäjää ja joiden selvittely kuormittaisi terveydenhuollon henkilökuntaa. Se on se käyvän tuotteen raja ja siihen pyrimme, Antila selvittää.

Tällä hetkellä tällaista kevyttä, helposti mukana kulkevaa ja syövän aikaiseen vaiheeseen sopivaa seulontalaitetta ei ole saatavilla. VTT uskoo SniffPhonen voivan mullistaa syöpäseulonnan kaikkialla maailmassa ja etenkin köyhissä maissa, missä perinteiset ja kalliit laitteet saman asian tutkimiseksi ovat harvassa. Silti myös SniffPhonen on havaittu herättävän käyttäjissä huolta.

– Käyttäjätutkimuksissa tätä on usein verrattu verenpainemittariin tai verensokerin mittaamiseen. Siinä mielessä laite on luonteva, että siihen hengittäminen on helppoa, kuten promilletestissä. Mutta ajatus siitä, että laite mittaisi syövän esiintymistä, ei laitteesta tehtyjen käyttäjätutkimusten mukaan ole luonteva, vaan voi olla jopa pelottava. Tämä tulee ottaa erityisesti huomioon kun laite kaupallistetaan, Antila valottaa menetelmän inhimillisiä haasteita.

Entä tietoturva?

Laite mittaa näytteestä sen sisältämiä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttämällä hyväksi herkkiä nanoteknologiaan perustuvia kemiallisia antureita. Mittaustulokset lähetetään bluetooth-yhteyden kautta älypuhelimella pilvialustaan, josta lääketieteen ammattilaiset saavat tulokset tulkittaviksi.

Antilan mukaan langattoman tiedonsiirron riskit on otettu huomioon potilasturvan takaamiseksi. Tiedot kulkevat koko ajan salattuina, ja tietoja käsittelevät järjestelmät on vielä erikseen suojattu. Jos joku onnistuisikin tietoja varastamaan, hän ei pystyisi yhdistämään niitä tiettyihin ihmisiin. Tiedot menevät yhdeksi osaksi potilasaineistoa, ja diagnoosi ja hoidon tarve määritellään tämän kokonaisuuden perusteella.

Laitteen kaupallistamista suunnitellaan spinoff-yrityksen kautta. Kari Antila ennakoi, että laite voi olla tavallisten ihmisten käytössä parhaassa tapauksessa muutaman vuoden kuluessa.

SniffPhonea tuskin löytää matkapuhelinkaupan lisätarvikehyllystä, mutta hoitajat voisivat jakaa sitä ihmisille, joiden katsotaan kuuluvan riskiryhmään.
SniffPhonen käyttämä tekniikka on valjastettavissa myös muiden syöpätyyppien, kuten ihosyövän, varhaiseen tunnistamiseen.

Yhdeksän kumppanin SniffPhone-hanke on osa EU:n Horisontti 2020 -rahoitusohjelmaa. Mukana ovat koordinaattori Technion - Israel Institute of Technology, israelilainen NanoVation, irlantilainen Cellix, saksalainen microfluidic ChipShop, Latvian yliopisto, Innsbruckin yliopisto Itävallassa, saksalaiset Siemens ja JLM Innovation sekä VTT.

Hankkeen koko budjetti oli 5,8 miljoonaa euroa, josta VTT:n osuus oli 1,1 miljoonaa. Tästä EU on rahoittanut 70 prosenttia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt