Mobiili

Muhiiko Suomen puhelinmyynnissä murros? Kauppaketjut epäilevät yrittäjän väitettä

Julkaistu:

Puhelinkauppa
Huoltoliike kertoo käytettyjen puhelimien kiinnostavan etenkin nuoria. Isot kauppaketjut uskovat sen sijaan leasingmalliin.
Käytetyn puhelimen ostaminen on nousemassa houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, kertoo puhelinten huoltoliike iTapsa teettämäänsä tutkimukseen perustuen.

– Jos tuliterän iPhonen esitteleminen kavereille on joskus ollut ylpeyden aihe, ainakaan enää sillä ei tunnu olevan yhtä paljon merkitystä. Kaksi kolmesta 18–24-vuotiaasta on valmis ostamaan käytetyn puhelimen uuden sijasta. Kiertotalous näyttää yleistyvän älypuhelinmarkkinoilla, joilla yhä valtaosa hankkii uuden puhelimen kaupasta ja jättää vanhan lojumaan pöytälaatikkoon, yritys kertoo.

1179 vastaajalla teetetyn kyselyn mukaan 56 prosenttia kaikista ihmisistä ja 68 prosenttia 18–24-vuotiaista olisi valmis ostamaan käytetyn puhelimen.

Liike on avannut juuri käytettyjen puhelimien kauppapaikan. ITapsan toimitusjohtaja Niklas Koponen korostaa käytetyn puhelimen ostamisen merkitystä ympäristötekona.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Puhelinvalmistajat toivovat ihmisten vaihtavan puhelimensa uuteen mahdollisimman usein, mikä on ristiriidassa jatkuvasti kasvavien ympäristöystävällisten arvojen kanssa. Toivomme, että pystymme tuomaan markkinoille varteenotettavan vaihtoehdon myös sellaisille asiakkaille, jotka ovat tottuneet vaihtamaan aina uuteen, Koponen sanoo tiedotteessa.

Isot kauppaketjut epäilevät

Suomessa käytettyjen puhelinten kauppa keskittyy pitkälti huoltoliikkeille sekä netin kauppapaikoilla tapahtuvaan yksityishenkilöiltä yksityishenkilöille -myyntiin. Isot kauppaketjut eivät ole siihen lähteneet mukaan.

Suurista kauppaketjuista sekä Gigantti että Power ovat tuoneet markkinoille leasing-palvelun, mutteivät myy omille asiakkailleen käytettyjä puhelimia.

Gigantin myyntipäällikkö Mikko Pesonen kertoo kauppaketjun lanseeranneen Renew it -nimisen palvelun, joka on käytännössä laiteleasing. Kuukausimaksua vastaan ihmiset saavat käyttöönsä esimerkiksi puhelimen, tietokoneen ja lisälaitteita näihin.

– Applen tai Samsungin julkaistessa uutuusmallin tietyt asiakkaat haluavat aina sen ensimmäisenä. Tämä toistuu usein vuoden välein. Heidän kannattaisi harkita palvelun käyttöä. Hyöty korostuu lippulaivamalleissa, Pesonen sanoo.

Palvelu lanseerattiin toukokuussa, ja asiakkaat eivät ole sitä vielä täysin löytäneet.

– Odotamme siltä tulevaisuudessa enemmän, Pesonen sanoo.

Käytettyjen laitteiden myyntiä Gigantti ei tee. Asiakas voi tuoda vanhan laitteen vaihdossa, ja Gigantti myy laitteet edelleen Recycle Phone -yritykselle. Se myy laitteet edelleen Pohjoismaiden ulkopuolella kaupattavaksi.

Powerin toimitusjohtajan Mika Aron mukaan käytetyillä puhelimilla on oma roolinsa, sillä kauppaketju ostaa niitä vaihdossa. Kilpailijansa tavoin Power myy ne kuitenkin eteenpäin.

– Käytettyjen puhelinten myynti tapahtuu eri logiikalla kuin uusien. Toimivuus on testattava ja usein tarvitsee näyttöä vaihtaa tai vastaavaa. Siksi siinä on omat toimijansa, Aro selittää.

Aron mukaan suomalaiset kuluttajat ovat edelläkävijöitä, ja kaupasta halutaan uusia tuotteita.

– Uusien puhelinten hinta lähtee sadasta eurosta, joten sekään ei ole este. Lisäksi täällä ollaan paljon huippupuhelinten perään, Aro sanoo.

Johtaja ei pidä kuitenkaan uuteen bisnekseen siirtymistä mahdottomana ajatuksena tulevaisuudessa.

 

Jos olisin huoltoliikeyrittäjä, toki miettisin, mistä saisin elantoni.

Powerin puhelimista vastaava myyntipäällikkö Jari Teräväinen ei pidä käytettyjen puhelinten kauppaa niin suurena ilmiönä kuin mitä niiden kauppiaat antavat ymmärtää.

– Jos olisin huoltoliikeyrittäjä, toki miettisin, mistä saisin elantoni, Teräväinen muotoilee.

– Varmasti niitä menee ja vieläpä enemmän kuin ennen. Se ei kyllä silti yllä lähivuosina hirveän isoksi ilmiöksi, Teräväinen jatkaa.

Päällikkö huomauttaa, että etenkään nuoremmalle sukupolvelle omistaminen ei ole kaikessa tärkeää. He maksavat mielellään kuukausimaksua haluamastaan asiasta – myös puhelimesta.

– Kyseessä on sama asia kuin Spotifyssa tai Netflixissä. Maksetaan siitä, että saadaan käyttää, Teräväinen selittää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt