Opera-johtaja paljastaa: Nokia teki tylyn valinnan vuonna 2003 – ”Virheitä tehtiin, mutta tämä oli massiivinen”

Operan perustaja Jon von Tetzchnerin mukaan Nokialle tarjottiin vaihtoehdoksi web-käyttöliittymää vuonna 2003. Tämä olisi estänyt ongelmaksi muodostuneen käyttöjärjestelmävaihdoksen.

Jon von Tetzchner tarjosi selaimestaan tunnetun Operan kehittämää tekniikkaa Nokia-puhelimien käyttöliittymäksi vuonna 2003.

31.5.2018 7:00

Puhelin-Nokian kohtalo olisi voinut olla hyvin erilainen, sanoo Opera-selaimestaan tunnetun Opera Sofwaren perustaja ja riippumatonta Vivaldi-selainta nykyisin kehittävä islantilainen Jon von Tetzchner.

Siinä missä muut selainvalmistajat kehittivät tuotteitaan vielä vuosituhannen vaihteen aikaan tietokoneversiot edellä, Opera oli web-selaimien edelläkävijä. Norjalainen Opera ja Nokia olivat hyvin läheisiä vuosina 2003–2005, ja selain löytyi Nokian Series 60 -puhelimista.

– Onnistumme vakuuttamaan heille, että netti on todella tärkeä. Sitten sanoimme, että olisi aika ottaa seuraava askel, ja esitellä puhelimiin Opera-alusta, sanoo von Tetzchner Ilta-Sanomat Digitodaylle

Opera-alusta olisi tarkoittanut sitä, että puhelimien käyttöliittymäksi olisi tullut verkkoselaimista tuttu näkymä. Puhelimille olisi voinut tehdä sovelluksia verkosta tutuilla tekniikoilla, kuten css:llä, javascriptillä ja html:llä. Tämän lisäksi sovelluskehittäjät olisivat voineet tehdä niin sanottuja natiiviapplikaatioita, eli suoraan laitteelle räätälöityjä sovelluksia.

Opera oli hyvin yleinen mobiiliselain viime vuosikymenhellä. Kuva vuodelta 2011.

Alusta oli avoin, joten se olisi ollut myös muiden puhelin­valmistajien käytettävissä. Apple päätyi myöhemmin tämän­kaltaiseen lähestymis­tapaan, mutta piti tekniikan itsellään.

Von Tetzchnerin mukaan web-alusta olisi mahdollistanut myöhemmän Nokialle ongelmaksi muodostuneen käyttöjärjestelmän vaihtamisen käyttäjien käytännössä huomaamatta. Käyttöliittymä ja puhelimen käyttötapa ei olisi muuttunut.

Nokian toimitusjohtajaksi vuonna 2010 nimitetty Stephen Elop lähetti tunnetun ”palava öljylautta” -muistionsa vuonna 2011. Sen myötä Nokia käytännössä romutti Symbian-puhelinmyyntinsä ja jäi odottamaan Microsoftin Windows Phonea, jonka se sai myöhässä ja ominaisuuksiltaan vajaana kilpailijoihin verrattuna.

– Epäonnistuimme yrityksessämme. Nokia sen sijaan turvautui puhelimissaan WebKitiin, jonka se hankki Applelta. Nokiaa pelotti jatkuvasti, että kilpailija ostaisi meidät pois, von Tetzchner sanoo.

Päätös teki Nokian Applesta riippuvaiseksi, ja Nokialta kesti kauan tehdä kunnolla toimiva selain. Islantilainen arvioi Nokian menettäneen kehitystyössä 3–5 vuotta, kun yhtiö tuskaili oman ohjelmistoalustansa kanssa.

Apple julkaisi ensimmäisen iPhonen vuonna 2007. Nokia ei tuolloin osannut pitää Applea kilpailijana.

– He [Nokia] eivät olleet innostuneita ajamastamme avoimesta lähestymistavasta. Mutta jos he olisivat, asiat olisivat voineet mennä aivan toisin, von Tetzchner spekuloi.

Von Tetzchnerin mukaan moni puhelinvalmistaja päätyi lopulta Googlen Androidin kelkkaan, koska se oli olemassa olevista vaihtoehdosta vähiten huono. Harva halusi sitoutua Microsoftiin. Avoin ja standardoitu alusta, jota Opera tarjosi, olisi ollut monille hyvä vaihtoehto Nokian esimerkin jälkeen.

– Virheitä tehtiin, mutta tämä oli massiivinen. Alusta oli heille ongelma. Meillä oli tarjota vaihtoehto.

– Henkilökohtaisesti olin Nokian päätöksestä todella pahoillani. Se ei ollut mielestäni huono päätös vain meille, mutta myös Nokialle. Minä todella pidin Nokiasta yhtiönä, von Tetzchner huokaa.

 ”Asiat olisivat voineet mennä aivan toisin.”

Myöhemmin Nokia turvautui Norjasta niin ikään ostettuun Qt-tekniikkaan, jonka tarkoitus oli pyörittää sovelluksia eri käyttöjärjestelmissä. Tämän oli määrä mahdollistaa sulava siirtymä pois käsiin vanhenevasta Symbian-järjestelmästä. Von Tetzchner pitää ratkaisua epäonnistuneena.

– Se oli kiinnostava, mutta raskas tekniikka. He saivat sen lopulta toimimaan Series 60:ssa ja Linux-alustassaan [Maemo/Meego]. Mutta heidän olisi pitänyt saada se toimimaan kaikilla alustallaan.

Operasta tuli silti hyvin yleinen mobiiliselain, sillä yhtiö teki sopimuksia monien teleoperaattorien kanssa. Näiden kautta selain päätyi lukemattomiin matkapuhelimiin.

Von Tetzchnerin mukaan Nokia päätyi lopulta näkemään Operan kilpailijana. Lopulta Nokia yritti ostaa yksityisen Operan siinä kuitenkaan onnistumatta.

– He tarjoutuivat ostamaan meidät pilkkahintaan. Sijoittajamme kieltäytyivät. Listauduimme myöhemmin pörssiin paljon korkeammalla hinnalla seuraavana vuonna [2004].

– Olen puhunut tästä Nokia-ystävieni kanssa. He ovat sanoneet, että jälkiviisaasti ajatellen he valitsivat väärin.

Von Tetzchner riitautui Operan muun johdon kanssa selaimen kehityssuunnasta ja irtisanoutui yhtiöstä vuonna 2011. Sittemmin Opera on myyty Kiinaan.

Korjauksia: Jon von Tetzchner on alun perin islantilainen, ei norjalainen. Hän jätti Operan vuonna 2011.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?