Mobiili

Selviääkö Googlen ihmelaite suomen kielestä?

Julkaistu:

Kieltä lennossa kääntävät Googlen Pixel Buds -kuulokkeet voivat selviytyä yksinkertaisen turistikielen kääntämisestä, arvioi professori.
Teknologiajätti Googlen viikolla esittelemät Pixel Buds -kuulokkeet lupaavat mullistaa vieraiden kielten ymmärtämisen ja puhumisen tuomalla koneella käännetyn puheen suoraan käyttäjän korvaan.

Googlen mukaan käytössä on 40 kieltä, joiden välillä käännökset toimivat. Lupauksen pitävyyttä ei päästä vielä testaamaan, sillä kuulokkeet tulevat myyntiin vasta marraskuussa ja aluksi vain muutamassa maassa. Suomi ei ole kärkijoukossa mukana.

Itä-Suomen yliopiston käännöstieteen professori Jukka Mäkisalo odottaa mielenkiinnolla tilaisuutta päästä kokeilemaan uutuutta, mutta arvioi, että Googlen ja muiden palvelut eivät vielä ainakaan 10–20 vuoteen korvaa ihmisen kielitaitoa.

Nykyisellään konekääntäminen toimii rajatuissa ja yksinkertaisissa yhteyksissä. Tekoälyä ja koneoppimista kehitetään kiihkeästi eri puolilla maailmaa, mutta vielä ollaan kaukana siitä, että tekoäly oppisi kieltä yhtä hyvin kuin ihminen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Googlen käännöspalvelu eli Google Translate perustuu tilastolliseen konekääntämiseen, johon on yhdistetty kieliopillista analyysiä. Se tarkoittaa, että valtavasta tekstimassasta haetaan käännösvastinetta, Mäkisalo kertoo.

Kun käännöstä hakee kone, jolla ei ole ihmisen kykyä arvioida, mistä tekstissä tai puheessa on kyse, tulee virheitä väistämättä paljon. Suomen kielen "kuusi palaa" on vain yksi esimerkki siitä, millaisia sudenkuoppia käännöksissä on, jos asiayhteys ei ole selvillä.

Mäkisalo arvelee, että Googlen uutuus voi olla avuksi turisteille, sillä ravintolassa tilaaminen tai torilla tinkaaminen ovat riittävän yksinkertaisia tilanteita, että konekin selviytyy.

Kieliparien vaikeusaste vaihtelee

– Kääntäminen on hyvin riippuvaista tietomäärästä. Maailmasta pitää tietää paljon, eri kulttuureissa on eri käsitteitä, jotka eivät käänny ihan yksi yhteen.

Googlen kuulokkeissa yhdistyvät pilvessä tapahtuma käännös, puheentunnistus ja puheentuottamisohjelmat, jollaisia on ollut tarjolla erillisinä komponentteina jo kauan. Esimerkiksi EU:lla on konekäännösjärjestelmä, joka on ollut käytössä jo vuodesta 2012. Siinä on käynyt ilmi, miten eri kieliparien kääntämisen vaikeusaste vaihtelee.

– Kielisukulaisuus vaikuttaa. Suomi, viro ja unkari tuottavat erityisongelmia, kun niitä käännetään germaanisiin tai romaanisiin kieliin.

Mäkisalo pohtii, mitä konekääntämisen kehitys merkitsee ihmisen taidoille ja aivoille. On mahdollista, että kielten oppiminen taantuu samalla tavalla kuin päässälaskutaito, joka heikkeni, kun laskimet yleistyivät.

– Vieraiden kielten opiskelu on erinomaista jumppaa aivoille. Jos ei tarvitse osata kuin yhtä ainoaa kieltä, niin mitä se tarkoittaa? Taantumista?

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt