Tietoja urkitaan puhelimesta - Mobiili - Ilta-Sanomat

Kännykkävakoilu on kannattava bisnes

Mobiilivakoiluohjelmia myydään avoimesti verkossa ja markkinoidaan laillisina. Tavallista tallaajaa kännyvakoilu ei uhkaa.

Puhelimen vakoilu tuskin uhkaa tavallista kadunmiestä. Esimerkiksi yritysjohtajien kannattaa kuitenkin varoa, ettei kännykkään asenneta vakoiluohjelmaa.

19.10.2007 10:34 | Päivitetty 19.10.2007 14:15

Kännykkävakoiluohjelmat lähettävät urkkimiaan tietoja joko toiseen kännykkään tai sitten palvelimelle web-sivun kautta haettavaksi.

Käyttäjiä riittää: ilman asiakkaita valmistajat eivät pysyisi pystyssä, uskoo F-Securen virustutkija Jarno Niemelä.

Tietoturvayhtiö kertoi taannoin, että Mobile Spy -ohjelmaa myyvä Retina X on vuotanut näitä luottamuksellisia tietoja sivustoltaan. Heinäkuussa julkisuuteen tuli samanlainen epäily toisesta vakoiluohjelmasta, FlexiSpysta.

Keskusrikospoliisi ei ole tutkinut tapauksia, joihin liittyisi kännyköiden ja muiden mobiililaitteiden vakoiluohjelmia.

– Tietenkin on mahdollista, että niitä on, mutta toistaiseksi tällaisia tapauksia ei meillä ole ollut esitutkinnassa. Jos ne olisivat todella yleisiä tai jos tekijät jäisivät kiinni, sittenhän mekin tietäisimme niistä, sanoo KRP:n rikosylikomisario Veli-Pekka Loikala.

Muualla ohjelmia käytetään, mutta niiden määrästä ei ole arvioita. Valmistajia tulee ja menee ja kohteet vaikenevat.

Monissa maissa yksityisyyden suoja ei ole Suomen tasolla.

– USA:ssa työnantaja voi hyvin asentaa Flexispyn työntekijän puhelimeen, kunhan kyseessä on firman luuri ja työntekijä on asiasta tietoinen, Niemelä sanoo.

Vakoiluohjelmien taustalla on pieniä yhtiöitä eri puolilta maailmaa, kuten Espanjasta, Italiasta, Thaimaasta ja Yhdysvalloista.

Kännyllä kelpaa vakoilla. Tunnettujen mobiilivakoiluohjelmien tekijät saavat rahaa tuotteistaan. Käyttäjillä taas on jokin syy ostaa, joko henkilökohtainen – kuten vaimon tai oman pomon vakoilu – tai sitten kaupallinen, kuten teollisuusvakoilu.

Vakoilijalle kännykkä on ihanteellinen työkalu: ei tarvita esinettä, joka pitäisi kätkeä ja saada kulkemaan uhrin mukana. Uhri kantaa itse vakoilulaitteeksi muutettua puhelintaan mukanaan.

Kadunmiehelle kännykkävakoilun uhka on sama kuin vakoilun yleensä – jokseenkin olematon. Niille, jotka ovat urkkijoiden mielenkiinnon kohteita, tilanne voi olla toinen.

– Yritysjohtajalle, poliitikolle tai vainoharhaisen ihmisen puolisolle kännykkään asennettava vakoiluohjelma on yksi uhkatekijä lisää, Niemelä sanoo.

Aina ei tarvita torjuntaohjemaa. Älypuhelimen tehokäyttäjäkin pärjää ilman haittaohjelmien ja vakoilun torjuntaa.

Bluetoothin voi pitää suljettuna tai näkymättömissä, kun sitä ei tarvitse. Mitään sellaista ei kannata puhelimeen asentaa, minkä ei tiedä tulevan luotettavasta lähteestä.

”Taskutartuntoja” kannattaa välttää.

– Olemme pari kertaa kuulleet asiakkailta, että pöpö on varmaan asentunut vahingossa, kun puhelin on ollut taskussa "kyllä"-nappi pohjassa. Onko sitten kyseessä tosi tapaus vai hätävalhe, on hankala sanoa, Niemelä pohtii.

Mikään mobiilihaitta- tai vakoiluohjelma ei pääse laitteeseen ilman käyttäjän apua, vaan hänen pitää hyväksyä ohjelmien asentaminen laitteeseen.

Suurin uhka mobiililaitteille on se, että päätelaite unohtuu johonkin, katoaa muuten tai se varastetaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?