Mobiili

Mobiiliyritysten matalalento hidastaa koko kansantaloutta

Julkaistu:

Tietoliikennevälineiden valmistuksen ja pääasiassa sitä palvelevan elektroniikan valmistuspalvelun kasvuluvut ovat päättymässä nollaan tai jopa pakkasen puolelle tämän vuoden aikana.
Koska toimiala muodostaa viidenneksen koko Suomen bkt:sta, sen muita aloja pahempi takkuaminen pudottaa Suomen kasvuluvut EU:n heikoimmaksi. Tämä käy ilmi TE-keskusten ja kauppa- ja teollisuusministeriön tiistaina julkaisemista tietoliikennevälineiden ja elektroniikan valmistuksen toimialaraporteista, jotka hahmottelevat toimialan tulevaisuuden näkymiä.

Nokian ja muutaman muun (Tellabs, Teleste, Tecnomen, ADC, Aspocomp) vientiorientoituneen tietoliikennevälinevalmistajan johdolla toimialan kasvu on ollut lähes kymmenen vuoden ajan poikkeuksellisen nopeaa. Tuotannon bruttoarvo päätyi vuonna 2000 noin 120 miljardiin markkaan (lähes 85 prosenttia koko elektroniikka- ja sähköteknisen tuotannon bruttoarvosta), missä oli lisäystä edellisvuodesta noin neljännes.

Valmistus koostui lähinnä teleoperaattoreille toimitettavasta infrastruktuurista eli keskusjärjestelmistä, siirtojärjestelmistä ja tukiasemista sekä kuluttajille suunnatuista päätelaitteista.

Uudessa tilanteessa
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nyt ollaan raportin mukaan uudessa tilanteessa. Toimintoja ja voimavarojasopeutetaan, investointeja lykätään eikä. Irtisanomisilta ja lomautuksilta ole vältytty. Selityksenä on kansainvälisen kysynnän, myös suomalaisen vientikysynnän, heikkeneminen.

Muuttunut markkinatilanne johtuu teleoperaattorien kasvaneista vaikeuksista, katteettomasta optimismista, ylisuurista investoinneista ja velkaantumisesta pitkään jatkuneessa kasvussa.

Niin sanotun toisen sukupolven tuotteet (gsm-verkot ja kännykät) ovat saavuttaneet kasvupisteensä teollistuneissa maissa. Niiden markkinat vetävät hyvin vain Kiinassa ja jossain määrin Etelä-Amerikassa. Kolmannen sukupolven solukkoverkkojen ja päätelaitteiden tuotteistus on osoittautunut odotettua työläämmäksi ja operaattoreiden investointikyky muuttuneessa tilanteessa hyvin rajalliseksi.

Väliaikaiseksi kysynnän pelastajaksi toisen ja kolmannen sukupolven tuotteiden väliin tarjottiin gprs:ää, jonka verkko oli halpa toteuttaa. Päätelaitteet viivästyivät kuitenkin markkinoilta, eikä niihin ole saatu vieläkään riittävää ja tarpeelliseksi koettua sisältöä.

Kolmannen sukupolven umts-järjestelmiä on rakennettu vasta koeluontoisesti, eikä niistä odoteta tulokertymää kunnolla ennen vuotta 2004. Selvästi
pisimmällä tässä ollaan Japanissa, jossa umtsia jo käytetään suppeasti, mutta varsin onnistuneesti. Japanissa oivallettiin sisältötarjonnan merkitys ajoissa ja sikäläisellä gprs:llä on yli 20 miljoonaa käyttäjää.

Uusia investointeja

Osin yllättävästä lamasta huolimatta tietoliikennevälineiden valmistajilla ja niitä palvelevilla sopimusvalmistajilla on yhä hyvin vankka asema Suomessa. Tuotannon alueellisia keskittymiä ovat Helsingin, Salon ja Oulun seutu. Ala työllistää yli 70 000 henkilöä.

Lähivuosina kasvua maailmalla ja Suomessa luovat wlan-sovellukset, wap, gprs- ja I-mode-sovellukset sekä umts. Suomessa umts-investointien arvioidaan maksavan noin 10 miljardia markkaa (neljä lupaa myönnetty), kun esimerkiksi Saksassa toimiluvista on maksettu noin 250 miljardia markkaa ja investointien lasketaan vievän lähes 180 miljardia markkaa.

Vaikka lähivuosien investoinnit ovat huippuluokkaa, toimialan kasvuennusteita on jouduttu tarkistamaan alaspäin. Uuden teknologian käyttöönotto ei suju ongelmitta. Teleoperaattoreilla, jotka vastaavat verkkoinvestoinneista ja siitä, mitä sisältöä puhelimista löytyy, on taloudellisia vaikeuksia.

Maailman suurimmat laitevalmistajat ovat ilmoitelleet useiden kymmenien tuhansien henkilöiden irtisanomisista. Suomessakin kasvulukuja on
hillitty, wikä viennin uskota kehittyvän sitä rataa kuin mitä vielä vuoden vaihteessa odotettiin.

Kysymyksiä kasvun tiellä

Aikaisempien kokemuksien mukaan lama iskee ensin ja pahiten alihankkijoihin ja sopimusvalmistajiin. Niin nytkin, vaikka päähankkijoiden ja sopimusvalmistajien välisiä suhteita on syvennetty ja yhteispelin merkitystä on korostettu.

Sopimusvalmistuksen kehitysnäkymät riippuvat kotimaisen päähankkijateollisuuden menestyksestä ja sopimusvalmistuksen omasta kehityskyvystä. Pystyykö se vastaamaan päähankkijoiden muuttuviin ja haastaviin tarpeisiin nopeasti muuttuvissa tuote- ja tuotantoteknologioissa?

Sopimusvalmistuksessa tullaan vaatimaan aggressiivista yrittäjyyttä, jolla pienet yritykset kasvatetaan tarpeeksi isoiksi.

Mikä on sitten matalapalkkamaiden rooli? Yksinkertaista ladontaa, mukaan lukien käsinladonta, on siirretty runsain mitoin halvemman työvoimakustannusten maihin. Jääkö meille vain vaativampi proto-, 1. sarja- ja piensarjatuotanto? Ulkoistaako tietoliikennevälineiden ylivoimaisesti suurin valmistaja tuotekehitystään ratkaisevassa määrin?

Markkinoita ja kehitysnäkymiä pidetään arvoituksellisina ja epävarmoina. Merkittävätkin yhteistyösopimusmuutokset ovat mahdollisia, kuten on nähty. Toisaalta päähankkijoiden isommat tai pienemmät vaikeudet siivittävät toimintojen ulkoistamista eli sopimusvalmistuksen kehitystä eteenpäin.

Päähankkija nähdään entistä enemmän organisoijana, integraattorina, jopa virtuaalisena yrityksenä, joka pohtii strategiaansa suhteessa nopeisiin markkinamuutoksiin, kiristyvään kilpailuun ja teknologiseen kehitykseen. Tällainen organisoija tarvitsee sopimusvalmistajien tuottamia panoksia ja keskittyy itse asiakkaisiinsa.

Kommentit

    Näytä lisää