Ylijohtaja Harri Pursiainen: - Mobiili - Ilta-Sanomat

Hörhöilyn takana oikeat arvot

Vain tyhmä arvioi tietoyhteiskunta-alan tulevaisuutta pelkästään taloustieteilijöiden ja pörssianalyytikoiden neuvojen varassa, totesi liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Harri Pursiainen Finnet-liiton 53. neuvottelupäivillä pitämässään viestintäpoliittisessa katsauksessa.

27.9.2001 19:47

-Ei ole kauan siitä, kun nämä samat viisaat valoivat asiakkaisiinsa perusteetonta uskoa teknologiaosakkeisiin. Ehkä joku viestintäalan liikemieskin voi mietiskellä, tuliko luvattua liikoja. Kun hörhöily häviää, oikeat arvot paljastuvat meille, Pursiainen huomautti.

Hänen mukaansa tietoyhteiskuntakehityksen ydin ei ole siinä, minkä arvon se antaa palveluita tuottavien yritysten omistajille, vaan siinä, mitä yhteiskunta ja kansalaiset hyötyvät uusista palveluista.

Pursiaisen mukaan tieto- ja viestintäteknologia on yhä Suomen talouden vahvin ja elinvoimaisin osa, eikä alan yritysten arvokehitys anna aihetta uuteen arvioon.

-Ilman tieto- ja viestintätekniikkaa meillä ei olisi paljon leventelemistä. Eikä tämä tarkoita pelkästään sitä, että meillä kootaan tehokkaasti kännyköitä moderneilla tuotantolinjoilla. Suomen palvelualojen tuottavuuskehitys pysyi ennallaan tai jopa hidastui 1990-luvulla. Poikkeuksena olivat lähinnä tele- ja rahoitussektorit. Juuri näillä aloilla uutta teknologiaa käytetään tehokkaasti, eikä alan ja sen palvelujen kehitys ole lähelläkään tiensä päätä.

Tietoyhteiskunnan suhdannepolitiikkaa tarvitaan

Suomessa on niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina harjoitettu tietoyhteiskuntapolitiikkaa, jossa valtion rooli on selkeä. Pursiaisen mukaan peruslinjalta ei pidä poiketa nytkään, kun näkymät taas heikkenevät.

Viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen on esittänyt ajatuksen erityisestä tietoyhteiskunnan suhdannepolitiikasta, joka tulee ottaa käyttöön nyt käsillä olevana aikana.

Pursiaisen mukaan tietoyhteiskunnan suhdannepolitiikan ydin on se, että kaikessa yhteiskuntapolitiikassa otetaan huomioon toimien vaikutus tietoyhteiskuntakehitykseen.

-Säädöksiä kehitettäessä tulee tarkoin miettiä, onko ainakaan talouskehityksen tällaisessa vaiheessa aiheellista lisätä viestintä- ja teknologia-alan yritysten kuormaa. Nyt ei ole oikea aika lastata viestinnälle ylimääräisiä rasitteita, Pursiainen totesi.

Pursiainen puuttui myös Euroopan kolmannen sukupolven matkaviestintätoimilupien huutokauppoihin.

-Hyvien suhdanteiden aikana Eurooppa pani viestinnän ankaralle huutokauppaverolle. Koska virhe on valtioiden tekemä ja hyvin suuri, markkinat eivät sille paljon mahda. Eurooppa on tehnyt itselleen suuren vahingon. Emme vielä kuitenkaan tiedä, miten peruuttamaton vahinko on. Voiko viestintäpolitiikka oppia virheistään? Jos voi, nyt pitäisi iäksi haudata ajatus, että tietoyhteiskuntapalvelujen ylimääräisillä veroilla saataisiin yhteiskunnallisia hyötyjä, Pursiainen tähdensi.

Pursiaisen mukaan valtio ei saa rynnätä markkinoille operoimaan edes elvytyksen varjolla. Valtion kirkas rooli ei saa heikossakaan suhdannetilanteessa hämärtyä.

Huonona aikana markkinat ovat herkempiä häiriöille, kun varaa niiden korjaamiseen on vähemmän. Siksi pysyköön valtio yhä lestissään.

Hämnmennystä digi-tv:stä

Ehdotus viestintämarkkinalainsäädännön uudistamiseksi on lausuntokierroksella. Suomi päätti ensimmäisenä maailmassa digitaalisen television standardista. Sama standardi on valittu nyt muuallakin.

-Valitettavasti digitaalisten televisiovastaanotinten viivästyminen aiheuttaa hämmennystä. Laitteiden muutaman kuukauden viivästyminen ei kuitenkaan merkitse mitään. Television digitalisoinnille ei ole vaihtoehtoa. Se on tekninen parannus, joka on tehtävä.

Suomen tietoyhteiskuntapolitiikassa digitaalinen televisio on yksi kilpailevista väylistä, joilla palveluita voidaan jakaa käyttäjille. Pursiainen on joutunut kummastelemaan kaapelitelevisioverkkojen omistajien asennetta digitaaliseen televisio-ohjelmatarjontaan.

-Kaapelitelevisioverkkojen omistajat näyttävät pitävän digitaalisia televisiokanavia olennaisesti maksukykyisempinä kuin muut alan toimijat. Älkää hyvät kaapelitelevisioverkkojen omistajat nylkekö näitä karhunpentuja, kun niitä ei ole vielä edes kaadettu. Koko alan etu olisi nyt saada digitaalinen televisio jaloilleen, Pursiainen vaatii.

-Umts-verkkojen tarjonta tulee aloittaa Suomessa ensi vuoden alussa. Päätelaitteita ainakaan suurta valikoimaa - ei ole heti saatavilla. Verkkojen tarjonnan aloittamista päätelaitteiden vähäinen tarjonta ei kuitenkaan estä. Yksikään luvanhaltija ei ole hakenut lykkäystä määräpäivään. Onneksi, sillä surkeita viestejä viestintäalalta ei nyt kaivata ensimmäistäkään. Toimilupaviranomainenkaan ei olisi aivan helposti puhuttavissa lykkäykseen, Pursiainen totesi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?