Kommentti: Onko nuorten netti­pelien rajoittaminen 3 tuntiin viikossa järkevää? Ei, ei ja ei – tässä syyt

Kiinassa alaikäiset saavat pelata jatkossa verkkopelejä vain perjantaista sunnuntaihin ja lomalla, mutta ainoastaan tunnin päivässä. Ajatus on harvinaisen huono, kirjoittaa Ilta-Sanomien esports-toimittaja Nico Hartikainen.

Kiinassa rajoitetaan alaikäisten verkkopelaamista kolmeen tuntiin viikossa. Kuvituskuva.

31.8.2021 14:09

Kiina on päättänyt rajoittaa entisestään alaikäisten verkkopelaamista. Jatkossa he saavat pelata verkossa vain perjantaista sunnuntaihin ja juhlapyhinä. Peliaika on iltakahdeksasta iltayhdeksään.

Pelitunteja rajoittava linjaus on ollut käytössä jo vuodesta 2007. Vuonna 2019 tehty edellinen muutos rajasi alaikäisten verkkopelaamisen 13,5 tuntiin viikossa. Nyt pelitunteja on viikossa vain kolme.

Valvontaa tekevät peliyhtiöt, joiden pitää lisätä tarvittavat rajoittimet peleihinsä. Rajoitus ei estä ketään pelaamasta aamusta iltaan, sillä yksinpelejä saa tahkoa niin paljon kun haluaa.

Lue lisää: Kiina lyö tiukat rajat lasten ja nuorten verkko­pelaamiselle

Loppuuko nyt nuorten pelaaminen Kiinassa? Epäilen, sillä todellisuudessa muutos ei ole niin järisyttävä kuin miltä se kuulostaa.

Kiinassa on jo aiemmin vaadittu pelitunnusten yhdistämistä henkilötunnukseen. Monet alaikäiset pelaajat ovat kuitenkin kiertäneet eston tekemällä tunnuksen vanhempiensa henkilöllisyydellä tai ostamalla jonkun toisen tekemän tunnuksen netistä.

Aivan nuorimmilta toisen tunnuksen osto tai muiden henkilötunnusten käyttäminen ei onnistu. Eikä heiltä, joiden vanhemmat ovat lainkuuliaisia kansalaisia. Mutta useimmat nuoret löytävät keinot ratkaista ongelma, jos jokin heitä kiinnostava asia kielletään tai viedään pois.

”Ohitustemput” saattavat kuitenkin vaatia pian lisää vaivaa. Maailman suurin peliyhtiö kiinalainen Tencent ilmoitti heinäkuussa ottavansa käyttöön kasvojentunnistuksen estääkseen nuorten pelaamisen kello 22–08 välillä. ”Isoveli valvoo” -tyyppinen ilmoitus on aiheuttanut huolta ja kysymyksiä erityisesti yksityisyyttä ajatellen.

Nettikahvilat ovat Aasiassa erittäin suosittuja. Kuva Pekingistä 31. elokuuta 2021.

Kiinan päätöksessä ei ole mitään järkeä. Pelit ovat nykyisin osa kulttuuria ja monen elämää samalla tavalla kuin älylaitteet.

Verkkopelaaminen on ehdottomasti koukuttavaa, mutta valtion ratkaisu ongelmaan on surkea. Vastuuta pitäisi siirtää enemmän vanhemmille, jotka vastaavat lapsensa kasvatuksesta. Yksi ratkaisu on sivistäminen.

Aivan liian moni vanhempi ei ole edes vielä vuonna 2021 kiinnostunut lapsensa pelaamisesta, vaikka se on nykypäivän kriteereillä harrastus siinä missä muutkin. Harkintaa voi ja kannattaa käyttää, kuten pelikasvattaja Mikko Meriläinen kertoi keväällä IS:lle ikärajoista puhuessaan.

– Jos 11-vuotias on huolissaan siitä, että tippuu kaveriporukasta mikäli ei saa pelata Fortnitea (K-12) ystäviensä kanssa, huoli on ihan aiheellista ottaa vakavasti. Samalla siinä on hyvä paikka aktiiviselle pelikasvatuskeskustelulle: mitä hyöty- ja haittapuolia tilanteeseen liittyy, ja mikä on lapselle parasta. Yhden lapsen kohdalla kieltäminen voi olla oikea ratkaisu, toisen lapsen kohdalla taas salliminen, Meriläinen sanoi tuolloin IS:lle.

Jos vanhemmat olisivat paremmin perillä, mitä ja miten oma Veeti tai Viivi pelaavat, voisi se avartaa monen ajatusmaailmaa. Moni nuori olisi varmasti myös haltioissaan, jos vanhempi tukisi peliharrastusta – oli se sitten tavoitteellista tai vaan hauskanpitoa.

Lue lisää: Ikärajoja on rikottu Suomessa vuosia – uusi linjaus laittaa nuorten harrastepelaamisen vaakalaudalle

Fortnite sai monet vanhemmat hieromaan silmiään vuonna 2018, kun pelistä kasvoi valtava ja rajoja rikkonut ilmiö. Peli kiinnosti erityisesti teinejä ja ala-asteikäisiä. Kuvituskuva.

Oma erikoisuutensa on ajoitus. Pelituntien rajoittaminen koronapandemian keskellä on erikoinen päätös. Korona-aikana juuri pelaaminen on ollut monelle helppo tapa pitää yhteyttä kavereihin ja paeta arjen murheita. Monet suosituimmat pelit ovat juuri Kiinan rajoittamia verkkomoninpelejä.

Pisteenä iin päälle Kiinan järjestelmä ei ole toimiva. Etelä-Korea ilmoitti hiljattain luopuvansa vastaavasta järjestelmästä 10 vuoden jälkeen. Kulttuuriministeri Hwang Heen mukaan nuorille pelit ovat ajanvietettä ja tapa pitää yhteyttä muihin. Vastuu siirrettiin vanhemmille, jotka voivat yhä rajoittaa jälkikasvunsa pelaamista.

Lue lisää: Tutkimus: Somella teineihin ikävä haittavaikutus – videopelit tekevät onnellisemmiksi

MuutOS on myös erikoinen, jos otetaan huomioon esportsin eli kilpapelaamisen viime vuosien kova kasvu. Kiina on Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean ohella yksi kolmesta suurimmasta esports-maasta.

Esportsista on tullut viime vuosina monelle nuorelle pelaajalle unelma-ammatti alan vakiinnutettua asemansa. Shanghain ja Hangzhoun kaltaisissa kaupungeissa on rakenteilla suuret esports-areenat tulevaisuutta ajatellen.

Miten nuorten tulisi harjoitella, kehittyä ja pelata tavoitteellisesti unelmaansa ajatellen, jos valtio asettaa pelaamiselle älyttömän kovat rajat? Asetelma luo monille lupaaville alaikäisille pelaajille tilanteen, jossa heitä lähestulkoon ohjataan rikkomaan ohjeistusta tavalla tai toisella.

League of Legends täyttää isotkin areenat Kiinassa, joka on yksi pelin mahtimaista. Uusi rajoitus iskee pahimmassa tapauksessa nouseviin nuoriin pelaajiin.

Tarkkoja tietoja rajoituksen vaikutuksista Kiinan esportsiin ei ole vielä selvillä. Sen ei uskota koskevan alaikäisiä pelaajia, jos nämä ovat osa ammattilaisjoukkuetta.

Asetelma, jossa 17-vuotias ei saa pelata kuin tunnin päivässä, mutta 14-vuotias ammattilaisjoukkueen jäsen voi pelata vaikka kahdeksan tuntia putkeen, on outo ja epäreilu. Tilanne on kuitenkin mahdollinen.

Urheilun tavoin myös esportsin lahjakkaimmat pelaajat bongataan jo nuorina, mutta harva nousee pelaamisen parissa huipulle selkeää määriteltyä polkua pitkin. Sellaista ei nimittäin ole vielä käytössä oikein missään.

Esimerkiksi Suomessa monen ammattilaisen ura on alkanut osana turnauksissa hyvin pärjännyttä kaveriporukkaa. Pelaajia eteenpäin ohjaavat ruohonjuuritasolla toimivat akatemiat ovat vielä harvinaisia jopa koko maailman mittakaavalla. Harrastepelaajat ovat aivan yhtä tärkeitä kuin nykyiset esports-ammattilaiset, koska heissä on tulevaisuus.

Aasiassa menestyneimmät pelitähdet ovat nuorten idoleita. Moni nuori haaveilee ammattilaispelaajan urasta, mutta vain harva pääsee siihen kiinni.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?