Counter-Strike-ammattilaisen Aleksi ”Aleksib” Virolaisen vuosi on ollut kiireinen ja uran kannalta onnistunut, mutta kuukauden kestävälle joulutauolle hän lähti väsyneenä miehenä.
– Helpottaa, kun voi viimeinkin ottaa iisisti. Ja pitääkin. Vuosi sitten ei oltu joukkueen kanssa mitään ja oli vain odotuksia, mutta nyt ollaan jotakin. Hyvä fiilis, Virolainen kertoo Ilta-Sanomille.
Vuosi sitten Virolainen, 23, otti urallaan uuden askeleen, kun hän aloitti CS-kentille laajentaneen maineikkaan OG-organisaation pelinjohtajana. Virolaisen lisäksi CS-joukkueeseen kuuluvat ranskalainen Nathan ”NBK-” Schmitt, tanskalainen Valdemar ”valde” Bjørn, puolalainen Mateusz ”mantuu” Wilczewski ja jordanialainen Issa ”ISSAA” Murad.
Tällä hetkellä OG on HLTV:n maailmanlistalla seitsemäntenä. Joukkue nousi kärkikymmenikköön ensimmäisen kerran lokakuun alussa – Virolaisen mielestä täysin ansaitusti.
– Olin vuosi sitten luottavainen, että ainakin tähän pisteeseen [top10] päästään. Nyt on edessä ne vaikeimmat stepit, koska top5:een pääseminen ei ole saavutus vaan vasta siellä pysyminen. Se tulee olemaan ensi vuonna vaikeaa, mutta motivaatiota on.
Virolainen kertoo tavoitteekseen olla maailman paras, mutta sinne on OG:lla vielä pitkä matka. Pelinjohtajan mukaan jo eliitin seuraan nouseminen on antanut aihetta hymyyn.
– Tasaisuuden löytäminen on meille se isoin juttu tällä hetkellä. Meillä on avaimet voittaa ihan kuka vaan, jos vain kaikki klikkaa, mutta sitä ei tapahdu tarpeeksi usein.
”Meillä on avaimet voittaa ihan kuka vaan, jos vain kaikki klikkaa, mutta sitä ei tapahdu tarpeeksi usein.
OG:n vuosi 2020 alkoi karsintapettymyksillä, mutta BLAST-sarjan lohkovaiheessa joukkue voitti kahdesti kovan nimen Evil Geniusesin. Sitten tuli korona, joka pisti CS-kalenterin uusiksi.
Koronan takia kaikki turnaukset siirrettiin nettiin. Kesätaukoa edeltävien kuukausien kohokohdat olivat ESL Pro Leaguen kuudes sija sekä cs_summit 6:n pronssisija. Väliin mahtui myös kovia pettymyksiä.
OG:n nousu alkoi toden teolla vasta kesäloman jälkeen. Syksyn aikana OG pelasi kahdessa isossa finaalissa (IEM New York, Flashpoint 2), mutta hävisi molemmat. FaZe vei ensimmäisen finaalin 3–0 ja Virtus.pro toisen 2–1.
Virolainen ei tykkää kerrata finaalitappioita, koska usein niistä puhuminen jälkikäteen vaikuttaa selittelyltä. Ensimmäinen finaalitappio opetti kuitenkin paljon OG:lle. Toista finaalia edelsi taas hurja otteluputki – kolme ottelusarjaa 24 tunnin sisään – jota jopa järjestäjät pahoittelivat jälkikäteen.
– FaZea vastaan näkyi kokemattomuus joukkueena, minkä myönsimme nopeasti sen jälkeen. Toiseen finaaliin lähdettiin hyvillä mielin, mutta ei vain saatu parasta peliä irti. Ihan ansaittu häviö, vaikka lähtökohdat olivat kaikkea muuta kuin parhaat.
– Molemmissa finaaleissa oli vastassa joukkue, joka oltiin voitettu aiemmin sen turnauksen aikana. Se harmittaa, mutta ne finaalit antoivat paljon hyvää kokemusta. Seuraavalla kerralla ollaan taas valmiimpia voittamaan.
Yksi syy OG:n pääosin hyvin sujuneeseen syksyyn oli tanskalaisen Bjørnin eli valden hyvä pelivire, sanoo Virolainen. Suomalaiskapteenin mukaan tanskalaisella alkoi ilman erikoisempaa syytä ”klikkaamaan”.
Virolaisen mukaan OG tarvitsisi vielä toiselta pelaajalta samanlaista pelivirettä kuin Bjørniltä, jotta joukkue voisi voittaa turnauksia. OG-pelaajista kritiikkiä ovat suoritustasonsa osalta saaneet läpi vuoden Schmitt ja Murad.
Heikoimpina hetkinä äänekkäimmät kommentoijat ovat suorastaan vaatineet potkuja erityisesti silmätikuksi joutuneelle Schmittille. OG:n on sanottu kärsivän paikoitellen tulivoiman puutteesta.
Virolainen puolustaa joukkuetovereitaan: CS on joukkuepeli ja tulokset kertovat oleellisen. Loppuvuoden intensiivinen turnausrupeama on myös vaikuttanut joukkueen ja pelaajien suorituksiin.
– Oli paljon tilanteita, joissa ei ehditty tekemään tarpeellisia ja tiedostettuja muutoksia. Nyt loman aikana toivottavasti kaikki saavat ladattua akkuja, jotta ensi vuodelle on uusi ja parempi ajattelutapa. Uskon sen vaikuttavan tosi paljon tekemiseen ja kehitykseen.
Parhaiten OG:n vuodesta jäi Virolaisen mieleen alkuvuoden hetket, kun joukkue pystyi viettämään aikaa yhdessä harjoitusleireillä ja turnauksissa. Tapahtumissa ja matkustaessa tapaa ihmisiä ja tapahtuu kaikenlaista, jotka jäävät hyvin muistiin.
– Kotona ollessa aika on mennyt aika nopeasti. Jos mietin vaikka Flashpointia tai IEM New Yorkia, ei niillä ole itselle mitään suuria eroja. Johtuu ihan vain siitä, että turnauksissa vaihtuu nyt ainoastaan nimet eikä mikään muu.
Toinen mieleen jäänyt asia vuodelta 2020 oli huomattavasti henkilökohtaisempi. 23-vuotias Virolainen sai vuoden aikana vahvistuksen sille, että hänestä on johtamaan kansainvälistä huippujoukkuetta. Ennen OG:ta hän oli johtanut vain suomalaisjoukkueita.
– Ihan sama mitä tulevaisuudessa tapahtuu uran kanssa, mutta nyt tiedän näiden kokemusten perusteella, miten kansainvälisessä jengissä kannattaa lähestyä asioita. Se vaati alussa mokia ja uuden opettelua, mutta ne olivat hyviä oppitunteja.
Korona on vaikuttanut kaikkien elämään tänä vuonna. Virolainen kertoo olevansa vieläkin kiitollinen, ettei esports kärsinyt pandemiasta samalla tavalla kuin vaikka NHL, jonka kausi laitettiin jäihin useaksi kuukaudeksi.
– Toisaalta sen takia turnausten ja otteluiden määrä on kasvanut. Ei tee hyvää mielenterveydelle vain nyhjöttää neljän seinän sisällä, mutta ei voi mitään. Varsinkin isojen epäonnistumisien kohdalla se on syönyt miestä. Olen nyt loppuvuodesta liikkunut enemmän, mikä on auttanut omaa jaksamista.
Burnout on ollut syystäkin tapetilla tänä vuonna kilpapelaamisen osalta. Monet huippunimet ovat valitelleet väsymystä, osa jäänyt kuukausien sairauslomalle. Virolainen myöntää itsekin olleen ajoittain vuoden aikana väsynyt.
”Olen nyt loppuvuodesta liikkunut enemmän, mikä on auttanut omaa jaksamista.
Virolainen myöntää OG:n pelanneen tänä vuonna liikaa, mutta samaan aikaan CS-kalenteri ei anna aikaa latailla akkuja. Turnaukset kestävät tällä hetkellä pidempään kuin yleensä ja välipäiviä on vähemmän.
– Jengi kelaa meidän tekevän sitä mitä halutaan, ollaan etuoikeutettuja, joka on totta, mutta samaan aikaan tämä on työ. Kaikilla meillä on tosi kova halu voittaa ja olla hyvä, joten tietenkin painetaan duunia sen eteen ihan hulluna. Joskus liikaakin.
Suomen menestynein pelinjohtaja tekee joukkuetovereihinsa verrattuna hieman enemmän töitä, koska hänen pitää käyttää valmentajan kanssa enemmän aikaa otteluihin valmistautumiseen. Hän myöntää olleensa vuoden aikana välillä liian itsekriittinen, mikä on vaikuttanut jaksamiseen.
– Pelaamisen ulkopuolelta on tullut tänä vuonna paljon jeesiä, kun joku on kertonut ne realiteetit. Tukihenkilöt on tosi tärkeitä juuri burnoutteja ajatellen.
Virolainen nousi CS-piireissä tunnetuksi nimeksi ENCEn pelinjohtajana. Keväällä 2019 ENCE nousi kertaheitolla suuren yleisön tietoisuuteen sijoittumalla toiseksi major-arvoturnauksessa.
Virolaisella on paljon sanottavaa myös CS-kalenterista. Tänä vuonna monet turnaukset paisuivat koronan takia useamman viikon kestäviksi kokonaisuuksiksi.
Hän antaa esimerkin syksyltä: OG pelasi yhdessä kohtaa 17 päivää peräkkäin ilman taukoja, kun turnauspäivien välissä oli pakko harjoitella ja korjata virheitä. Syksyn aikana peräkkäisiä vapaapäiviä oli harvemmin edes kaksi.
– Miksi emme sitten skippaa jotain turnausta, että nähtäisiin parempi OG? Siksi, että taustalla voi olla sopimuksia turnausjärjestäjien kanssa, se voi riskeerata joukkueen mahdollisuuksia päästä johonkin finaaliturnaukseen [BLAST Global Finals, IEM Global Challenge] tai vaikuttaa ranking-pisteisiin.
– Se on fakta, että kaikki isot turnaukset on lähes pakko pelata näiden asioiden takia. Kilpailuvietti on meillä myös tosi kova, joten luonnollisesti halutaan grindata ja menestyä. Tämä on vähän erikoinen tilanne, jossa kärsivät kaikki.
”Useasti on kyllä ollut sellainen fiilis, että onneksi tehtiin sitä duunia, jotta ollaan edes tässä asemassa.
Hän toivoo suuria muutoksia tulevaisuutta ajatellen, jotta huippujoukkueet saisivat enemmän aikaa levätä. Tämä nostaisi joukkueiden suoritustasoa, parantaisi kaikkien jaksamista ja nostaisi myös katsojien kiinnostusta, kun kärkinimet eivät kohtaisi joka toinen viikko.
23-vuotias ei syytä pelkästään turnausjärjestäjiä jaksamisesta: OG grindasi läpi vuoden, koska pelaajilla oli kova halu pelata ja menestyä. Uhratut vapaapäivät harjoittelulle ovat tuottaneet tulosta, joka auttaa vuoteen 2021 lähtiessä.
– Vuosi sitten lähdettiin käytännössä nollista todistamaan taitomme. Ensi vuoteen lähtiessä olemme top10-joukkue, joten nyt on paljon parempi tilanne myös henkisesti. Useasti on kyllä ollut sellainen fiilis, että onneksi tehtiin sitä duunia, jotta ollaan edes tässä asemassa.
CS:n ulkopuolella Virolaisen vuosi on ollut ”ihan ok”. Välillä on ollut rankempaa, kun kavereita ei ole voinut nähdä normaaliin tapaan, mutta yleisesti on mennyt hyvin.
Suurin muutos vuoden aikana on ollut uusi asunto, joka on isompi ja tarjoaa aiempaa ”paremmat maisemat”. Seuraavat viikot hän aikoo keskittyä lomailun lisäksi läheisiin ja itseensä.
23-vuotiaalla pelinjohtajalla on suuri ja vannoutunut fanikunta, mutta somea hän harvemmin kuitenkaan päivittää suurista seuraajamääristä huolimatta. Virolainen kertoo yrittävänsä aktivoitua somen osalta ensi vuonna paremmin, mutta ei lupaa mitään.
– En ole hyvä ottamaan kuvia tai tykkää poseerata, joten se selittää somehiljaisuuden pitkälti. Striimaamiseen ei riitä aina energia, mutta yritän pitää siitä kiinni. Kiitos faneille tuesta ja kaikesta!
– Toivon myös kaikkien pystyvän viettämään nyt jonkinlaista joulua ja uutta vuotta, joko sitten läheisten, ystävien tai oman itsensä seurassa. Koronarajoitukset ja muut vaikuttavat tietysti tilanteeseen, mutta toivottavasti kaikki menee hyvin. Jaksamisia myös niille, jotka ovat esimerkiksi juhlapyhät töissä.
