Tatu Partasen kommentti: Onko ENCEn tunnelin päässä sittenkin valoa? - Esports - Ilta-Sanomat

Kommentti: Onko ENCEn tunnelin päässä sittenkin valoa?

ENCE-kapteeni Aleksi ”allu” Jallin jatkuva ”se on niin pienestä kiinni” -mantran toistelu ei nosta joukkuetta takaisin huipulle, kirjoittaa Tatu Partanen.

Julkaistu: 27.3. 9:57

ENCE jäi viimeiseksi Counter-Striken ykkösliigassa, mutta siitä huolimatta suomalaisjoukkue näytti paremmalta kuin pitkään aikaan, kirjoittaa Ilta-Sanomien toimittaja Tatu Partanen.

ENCE päätti tiistain ja keskiviikon välisenä yönä yhdeksän ottelun mittaiseksi kasvaneen tappioputkensa. Ruotsalainen Ninjas in Pyjamas kaatui kartoin 2–1, mutta ENCE jäi silti viimeiseksi ESL Pro Leaguen A-lohkossa.

Viidestä pelatusta paras kolmesta -ottelusta NiP-voitto jäi suomalaisten ainoaksi. Tästä huolimatta peleissä nähtiin viimeinkin elonmerkkejä, jopa pilkahdus toivoa.

Suomalaisjoukkue aloitti liigan rumalla 0–2-tappiolla venäläiselle Team Spiritille, mutta seuraavasta kolmesta ottelusta ENCE nappasi yhden karttavoiton.

ENCEn kokoonpano vasemmalta oikealle: Slaava ”Twista” Räsänen (valmentaja), Jani ”Aerial” Jussila, Aleksi ”allu” Jalli, Jere ”sergej” Salo, Sami ”xseveN” Laasanen ja Miikka ”suNny” Kemppi.

Yksittäisistä karttavoitoista tärkeimpänä voidaan pitää Inferno-kartasta napattua voittoa maailman toiseksi parasta joukkuetta Astralista vastaan. Kyseinen kartta ei ole ollut Aleksi ”allu” Jallin ja kumppanien vahvuus viime aikoina.

Astralis-pelissä nähtiin vihdoin ja viimein vanhaa tuttua ENCEä: Peli kulki joukkueena, suomalaisilla vaikutti olevan jonkinlainen suunnitelma ja pitkään kadoksissa ollut Sami ”xseveN” Laasanen teki töitä palvelimella tahtiin, jota ei ole nähty sitten Aleksi ”Aleksib” Virolaisen poistumisen joukkueesta.

Vaikka yksittäiset karttavoitot ovatkin positiivisia merkkejä, todellisuus on synkkä: Suomalaisten lohkosijoitus oli kaikesta huolimatta viimeinen. Mikäli ENCE haluaa parantaa peliään jatkossa, täytyy tiimin saada kuitenkin pari selkeää ongelmaa korjattua.

Miikka ”suNny” Kemppi on pelannut ENCEssä puoli vuotta. Peli ei ole kulkenut toivotusti.

Ensinnäkin suomalaisten karttavalikoima on aivan sekaisin. Inferno näyttää ajoittain hyvältä, kuten myös vanha suomalaisklassikko Train, mutta vanhat luotettavat Nuke ja Train ovat pudonneet täysin.

Käytännössä ENCEllä on kaksi karttaa, joissa joukkue pelaa jokseenkin hyvin – mutta näistä toinen, Train, on usein pannassa. Tämä tarkoittaa sitä, että ENCE joutuu todennäköisesti pelaamaan aina vähintään yhtä karttaa, jossa joukkueen peli on ollut umpisurkeaa.

Nämä kartat ovat Mirage ja Overpass. Kaikista kummallisinta on se, että ENCE vaikuttaa haluavan pelata Miragea, vaikka ei ole voittanut sitä kertaakaan sitten joulukuun. Joukkueen on joko pakko korjata ongelmat kartassa tai lopettaa sen pelaaminen täysin ja opetella jotain uutta tilalle.

Toisekseen pelinjohtaja Jallin on keksittävä tapa, jolla joukkueen peli tasoittuu. Pelaajien suoritustaso ailahtelee kartasta karttaan häiritsevän paljon verrattuna vanhaan ja vakaaseen ENCEen.

Jalli itse on ainoa tiimin pelaaja, jonka tilastot ovat olleet jokseenkin hyvät viimeiset puoli vuotta, mutta pelinjohtajana ja tarkkuuskivääripelaajana hyvät tilastot tuovat mieleen Virtus.Pron surullisenkuuluisan Dzhami ”Jame” Alin.

Alin tilastot ovat aina olleet hyvät, mutta tämä ei johdu siitä, että hänen joukkueensa voittaisi. Tämä johtuu yksinomaan siitä, että hän johtaa peliä itsensä ympärillä ja pelaa itselleen kaikki resurssit – jolloin muu joukkue on useinkin täysin kadoksissa.

Valmentajana elokuusta 2018 asti toiminut Räsänen on noussut ENCEn kanssa huipulle, mutta myös pudonnut sieltä.

ENCEn julkaisemien kulissien takana -videoiden perusteella Jalli kyllä tajuaa joukkueella olevan ongelmia. Miehen ratkaisut eivät kuitenkaan vaikuta toimivan. ”Se on niin pienestä kiinni” -mantran toistelu kuukaudesta toiseen ei ratkaise mitään.

Mutta viikonlopun peleistä vaikuttaa löytyneen ratkaisu: Paluu vanhaan, joukkuepeliin keskittyneen ENCEn aikaan.

Uuden ENCEn löyhempi pelityyli on ollut lähinnä katastrofi. Joukkueella ei yksinkertaisesti riitä taito pelata FaZen tai Natus Vinceren tyylistä peliä, jossa pelaajat juoksevat ympäri karttaa ja voittavat eriä pelkällä yksilötaidolla.

Joukkuepeli oli ennenkin avain suomalaisten menestykseen – ja sitä se on ollut jokaiselle pitkään huipulla pysyneelle joukkueelle. Hitaampi ja harkitumpi peli ei välttämättä ole hauskaa, mutta sillä todistetusti voittaa ja kehtaan väittää, että tässä vaiheessa ENCEn pelaajille voitto kelpaisi enemmän kuin hyvin.