”Huijaaminen ei ole ongelma” – kumoamme 6 harhaluuloa esportsista

Julkaistu:

Esports on niin tuore juttu, että siihen liittyy vielä ainakin toistaiseksi useita vääriä käsityksiä.
Esports, kilpapelaaminen ja elektroninen urheilu tarkoittavat kaikki samaa, viimeisen kymmenen vuoden aikana valtavasti suosiotaan kasvattanutta maailmanlaajuista ilmiötä. Hurjasta suosiosta huolimatta ilmiö on yhä niin tuore, että siitä liikkuu useita vääristyneitä tai jopa täysin virheellisiä käsityksiä.

Nyt IS oikaisee niistä muutamia. Olemme aiemmin keränneet esportsista kiinnostuneille kahdeksan kysymystä ja vastausta. Kysymykset ovat perusasioita, joita voi olla ”liian noloa” kysyä. Vältä siis kiusalliset tilanteet oppimalla perusasiat.

1. Uransa lopettaneet pelaajat jäävät tyhjän päälle

Näinkin voi käydä, mutta monesti ammattilaispelaajilla on nykypäivänä selkeät suunnitelmat aktiiviuran lopettamisen varalle. Kun esports-markkina kasvaa, se tarjoaa töitä kasvavalle joukolle valmentajia, striimaajia, selostajia ja peliorganisaation tai turnausjärjestäjän taustajoukoissa työskenteleville ihmisille.

Näissä tehtävissä on totuttu näkemään entisiä ammattilaispelaajia. Monesti pelaaja ja joukkue miettivät yhdessä, mikä olisi sopiva seuraava siirto uraansa lopettavalle pelaajalle.

Osa pelaajista on myös ehtinyt tienaamaan kilpapeliuransa aikana niin suuria summia, ettei heidän käytännössä tarvitse miettiä jatkosuunnitelmia kovin tarkasti. Myös Suomessa on muutamia pelaajia, joiden tienestit nousevat useiden miljoonien eurojen suuruisiksi.

2. Huijaaminen ei ole ongelma

Ammattilaispeleissä huijataan ja huijauksista jäädään aina silloin tällöin kiinni. Huijaustapojen kirjo on laaja ja vaihtelee myös pelistä toiseen.
Joissakin turnauksissa pelaajat saavat asentaa omat ajurinsa ja asetuksensa turnausjärjestäjän tarjoamille ulkoisille kiintolevyille. Nämä levyt pelaajat laittavat kiinni turnauksessa käyttämiinsä tietokoneisiin. Joissain tapauksissa pelaajien on onnistunut asentaa kiintolevylle huijausohjelmisto. Näin kävi esimerkiksi vuonna 2014 huijauksesta kärynneen ranskalaisen CS:GO-ammattilaisen Hovik "KQLY" Tovmassianin tapauksessa.

Huijaaminen voi koskea myös laajempaa joukkoa kuin yksittäistä pelaajaa. Vuonna 2015 Etelä-Koreassa pidätettiin 12 ihmistä – joista kolme oli aktiivisia pelaajia tai valmentajia – epäiltynä Starcraft 2 -peliin liittyvästä tahallisesta häviämisestä ja siihen liittyvästä vedonlyönnistä. Samana vuonna pelinkehittäjä Valve esti seitsemää ammattilaispelaajaa osallistumasta virallisiin Counter-Strike: Global Offensive -turnauksiin, sillä pelaajia epäiltiin vastaavasta tahallisesta häviämisestä.

3. Pelaajien täytyy voittaa saadakseen rahaa

Esports on kasvanut viime vuosina niin suureksi maailmanlaajuiseksi ilmiöksi ja bisnekseksi, että suuren joukon ihmisiä on mahdollista elättää itsensä pelejä pelaamalla. Vaikka turnauksista on mahdollista voittaa jopa useiden miljoonien eurojen suuruisia summia, ammattipelaajien perustoimeentulo muodostuu joukkueen tai organisaation maksamasta kuukausipalkasta.

Osa ammattilaisista täydentää palkkaansa esimerkiksi striimaamalla. Sopimuksesta riippuen joukkue voi kuitenkin ottaa osuuden pelaajan tällä tavoin ansaitsemasta rahavirrasta. Samalla tavalla joukkue saattaa ottaa myös oman osuutensa pelaajien turnausvoitoista.

4. Pelaajien palkat ovat joukkueen suurin kuluerä

Esports-organisaatioilla ja -joukkueilla on useita kulueriä, joista pelaajien palkat ovat usein huomattava, mutta ei missään tapauksessa suurin. Virtus.pro- ja SK Gaming joukkueiden omistaja Anton ”Sneg1” Tsherepennikov kertoo blogikirjoituksessa, että edes täynnä maailmanluokan pelaajia olevissa huippujoukkueissa pelaajien palkkoihin ei mene enempää kuin 40 prosenttia joukkueen kuluista.

Suurin osa joukkueen kuluista menee muun muassa matkustamiseen, hotelleihin, viisumeihin ja muihin matkustusasiakirjoihin ja esimerkiksi toimiston vuokraan. Thserepennikovin kirjoitus on peräisin vuodelta 2014, joten tilanne on voinut muuttua.

5. Isot turnaukset kattavat osallistujien kaikki kulut

Ainakin vielä vuonna 2014 joukkueet olivat onnellisia, jos turnaus maksaa takautuvasti puolet joukkueen osallistumisesta koituvista kustannuksista. Anton Tsherepennikovin mukaan iso osa kustannuksista jää joko joukkueiden tai turnauksen sponsorien maksettavaksi.

Toisaalta joissakin suurissa turnauksissa myös esimerkiksi pelaajien vanhemmat on tiettävästi lennätetty ja majoitettu turnauskaupunkiin turnausjärjestäjän kustannuksella.

6. Joukkueet kierivät rahassa

Vaikka yksittäisen, valtavalla palkintopotilla ryyditetyn turnauksen voittaminen voi tuoda joukkueelle kerralla huimat tulot, yleensä suurin osa palkintopotista päätyy pelaajien taskuun. Tsherepennikovin mukaan vielä vuonna 2014 joukkueet pysyivät voitollisina vain silloin, jos ne pystyivät voittamaan useita suurturnauksia joka vuosi. Turnauksissa jaettavat palkintosummat ovat kasvaneet huimasti viidessä vuodessa, mutta on täysin mahdollista, että samalla joukkueiden kulut ovat kasvaneet.

Joukkueet täydentävät tulojaan oheistuotteiden, esimerkiksi t-paitojen ja muiden vaatteiden myynnillä. Lisäksi lähes kaikilla suurilla joukkueilla on sponsoreita, jotka saavat joukkueelta muun muassa näkyvyyttä rahaa vastaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt