Esports

Maailmanmestari Joona Sotalan hyllyt notkuvat Aku Ankan taskukirjoja kotona Pornaisissa – tienannut urallaan yli puoli miljoonaa euroa

Julkaistu:

HAASTATTELU
Mistä lähtien tietokoneella pelaavista nuorista tuli miljonäärejä ja viennin rakentajia?
Viiden tuhannen asukkaan Pornaisissa asuu tuore maailmanmestari, mutta sitä ei juuri huomaa.

Kilpapelaaja Joona ”Serral” Sotala, 20, saa liikkua kylillä rauhassa koiraa ulkoiluttamassa.

– Ei voitto ole muuttanut mitään. Joitain onnitteluja on tullut, Sotala kertoo.

Hän voitti marraskuun alussa ensimmäisenä ei-korealaisena StarCraft II -strategiapelin maailmanmestaruuden Anaheimissa Kaliforniassa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jutun alussa olevalla videolla Sotalaa haastatellaan lentokentällä heti MM-voiton jälkeen.
Voitolla Sotala nettosi 245 000 euroa. Hän on tienannut lukion jälkeen kilpapelaamalla 513 000 euroa. Se on huomattavasti enemmän kuin hänen ikäisensä normaalisti ansaitsevat lukio- tai ammattikouluopintojen jälkeen.

Sotala asuu parhaillaan lapsuudenkodissaan rauhallisella omakotitaloalueella. Hän tuo meidät huoneeseensa, jonka seinät on tapetoitu vaaleansinisellä ja jonka hyllyillä on riveittäin Aku Ankan taskukirjoja ja pokaaleja.

Sotala istahtaa pelikoneensa ääreen. Ruudulla välkkyvät erilaiset taktiset näkymät. Maallikon on vaikea saada selvää pelin kiivaasta etenemisestä.

Sotala on pelannut kauan, kahdeksan vuotta.

– Pelaan päivittäin. Joskus kolme tuntia, joskus 12 tuntia. On tärkeää, ettei tähän tylsisty, hän hymyilee.

Yrittäjänä työskentelevä isä tukee poikansa uraa ja pankkineuvottelija-äiti on auttanut sijoittamaan voittosummat urheilurahastoihin. Sotala ei ole ostanut voittojen kunniaksi muuta kuin uuden pelikoneen.

– On ollut tärkeää, että he ovat antaneet minun pelata, Sotala kiittelee.

Kilpapelaamisesta puhutaan nyt enemmän kuin koskaan. Suurten pelivoittojen lisäksi pöhistään uusista talouden mahdollisuuksista ja vientivetureista. Tässäkö uusi Nokia ja nokialaiset?

Elektronisella urheilulla viitataan mediassa usein videopeleihin. Suomen elektronisen urheilun liitto (SEUL ry) linjaa, että kaikki tavoitteellinen kilpailu, jossa elektroninen laite on kilpailun mahdollistavana välineenä, lasketaan mukaan.

Usein rajanveto on siinä, ettei pelaaminen ole yhtä fyysistä kuin urheilu.


Suomessa määrittelyä sotkee osaltaan se, että kilpapelaamisesta puhutaan urheilun yhteydessä ja useat pelaajat ovat ehdolla Urheilugaalassa.

– Pelaaminen on hienomotorinen laji. Sama keskustelu käytiin aikoinaan autourheilun kohdalla. Henkisten ja fyysisten kykyjen täytyy olla kohdillaan, että voi pelata maailman huipulla. Huiput eivät voi jatkuvasti syödä pizzaa ja juoda energiajuomaa, SEULin puheenjohtaja Joonas Kapiainen sanoo.

Hän on itsekin pelannut tavoitteellisesti paljon, muun muassa tanssipelejä.

Kilpapelaamista ehdotettiin lajiksi Pariisin olympialaisiin 2024. Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Thomas Bach tiedotti tänä syksynä, ettei väkivaltainen elektroninen kilpailu sovi olympiahenkeen. Bachin lausuntoa on kritisoitu laajasti vedoten muun muassa siihen, että lukuisat kamppailulajit kuuluvat perinteisesti jo olympialajeihin.

Moni pelaaja haluaa myös tulla kutsutuksi mieluummin kilpapelaajaksi kuin urheilijaksi. Yksi heistä on yli kolme miljoonaa dollaria voittanut Dota 2 -pelin maailmanmestari Jesse ”JerAx” Vainikka.
Tuore Pelaajabarometri näyttää, että jopa 90 prosenttia nuorista pojista ja miehistä pelaa elektronisia pelejä silloin tällöin. Tavoitteellisia kilpapelaajiakin on aika paljon, SEULin puheenjohtaja Kapiaisen mukaan kymmeniä tuhansia. Mitä vakavammaksi pelaaminen käy, sitä suppeammaksi ryhmä käy.

– Meillä on joitakin tuhansia kilpapelaajia, jotka pelaavat harrastuksena nettiliigoja ja -sarjoja. Sitten on muutamia satoja, jotka pelaavat vähän korkeammalla tasolla ja pyrkivät ammattilaisiksi.

Maailmanmestari Joona Sotala on yksi Suomen arviolta 30–50 ammattilaisesta tai puoliammattilaisesta pelaajasta, jotka saavat toimentulostaan ainakin osan turnausvoitoista.


Vain kolme suomalaista on tähän mennessä yltänyt pelaamalla miljoonaluokkaan. He ovat Dota 2:ssa kilpailevat Topias ”Topson” Taavitsainen, 20, Lasse ”MATUMBAMAN” Urpalainen, 23, ja Jesse ”JerAx” Vainikka, 26. He ovat kukin saavuttaneet yli kahden miljoonan euron voitot. Pelivoittojen lisäksi miehet pelaavat joukkueissa, jotka maksavat heille kuukausipalkkaa.

Kolmen kärki on puhunut julkisuudessa siitä, ettei raha motivoi heidän pelaamistaan. Samalla raha on ollut kynnys haastatteluja sovittaessa – palkkiosta ei mielellään haluta puhua.

Sotalakin kertoo, että hänen mielenkiintonsa on muualla

– Raha ei ole tärkeää. Haluan vain olla niin hyvä kuin mahdollista.

Kapiainen uskoo, ettei raha ole pelaajien suurin kiihoke. Mutta suuriin organisaatioihin ja joukkueisiin liittyessä pelaajan paine kasvaa.

– Organisaatio taustalla saattaa kuitenkin odottaa tuloksia.



Puhelimeen vastaa aamukahdeksalta pirteä ääni. Raakel Aaltonen, 30, on Telian tuore pelaamisen ja e-urheiluyksikön päällikkö, mutta myös entinen huipputason kilpapelaaja ja maailmanmestari.

Aaltonen edusti 2010–2012 Suomea Paragon-nimisessä killassa World Of Warcraft -pelissä. Pelissä joukkue kilpailee muita joukkueita vastaan siinä, kuka kaataa yhdessä nopeimmin pelin ohjaamia vastustajia, esimerkiksi lohikäärmeitä tai peikkoja.

Aaltonen tunnetaan kansainvälisesti lempinimellä Xenophics. Yksi hänen hahmoistaan on sini-ihoinen humanoidi, joka ratsastaa sapelihammastiikerillä.

– Hahmoni on ”röllipappi”, troll priest, hahmo, jolla voin tukea tiimiäni. Kun miekkasankarit ottavat osumaa ja tarvitsevat apua, parannan taustalla heidän vammojaan. Olen henkilönä samanlainen taustatekijä. Olen töissäkin mieluummin mahdollistaja, haluan nähdä, miten muut menestyvät.

Aaltonen on koulutukseltaan medianomi, joka tekee parhaillaan markkinoinnin töitä. WoWin pelaaminen on mahdollistanut hänelle koko työuran.

– Pelaaminen antoi kontaktit alalle ja sain ymmärrystä, mitä vaatii, jos pelaa maailmanmestaruustasolla. Olin tehnyt yhteisömme markkinointia ennen kuin edes tiesin, mitä tehdä päivätyökseni. Teen työkseni sitä, miten e-urheilu saataisiin paremmin yleiseen tietoisuuteen.
Hän uskoo, että kilpapelaaminen läpäisee jatkossa entistä vahvemmin koko yhteiskunnan. Hänen työnantajansa haluaa päästä trendiin mukaan muun muassa sponsoroimalla. Suomi voisi olla tässä kehityksessä kärkimaita.

– Haluamme mahdollistaa, että Suomessa nousee kilpapelaamisen tulevia Patrik Laineita.

Aaltonen edustaa naisena vähemmistöä kilpapelaamisen maailmassa. Hän oli pitkään Paragon-killan pelaajista ainoa nainen.

– Kilpapelaaminen ei liity siihen, millainen kroppa sulla on, joten sukupuolella ei sinänsä ole suorituksen kannalta väliä. En itsekään ajattele pelatessani olevani nainen, vaan Xeno.

Aaltonen sanoo, että kilpapelaamisen miesvaltaisuus liittyy ”vanhoihin tuttuihin rakenteisiin”, jossa pelaaminen on totuttu näkemään poikien harrastuksena. Niin siitä huolimatta, että tytöt ja naiset pelaavat hänen mukaansa entistä enemmän.


Aaltonen sanoo, että on nähnyt, ettei naisille eikä monille miehillekään ole helppoa lähteä mukaan harrastukseen, jossa valtaosa on eri sukupuolta. Itse hän ei koskaan kokenut tätä ongelmalliseksi.

– Pelaamisessa naisten ja tyttöjen määrä on kasvussa, mutta haluaisin nähdä, että naisia tulisi enemmän myös tiimeihin. Ei tämä ala ole mikään herrainklubi kuitenkaan.

Laji on ollut perinteisesti vahvasti poikien ja miesten hallussa.

– Nyt on ollut nähtävissä kuitenkin, että tytöt ja naisetkin pelaavat yhä enemmän.

Monista entisistä kiltakavereista tuli kavereita myös tosielämässä. Pelaaminen yhdistää myös aviomiehen kanssa.

Maailmanmestaruudesta on aikaa jo kuusi vuotta, ja suuri osa pelikavereista on työelämässä ja on perustanut perheen.

Aaltonen kertoo, ettei aina ehdi pelata, eikä varsinkaan kilpaile. Mutta kun WoWin uusin lisäosa, Battle for Azeroth ilmestyi kesän lopulla, hän otti vapaapäivän töistä vain pelatakseen sitä pelikavereidensa kanssa läpi yön.



Päivän posti on saapunut Pornaisiin. Postilaatikkoon on tullut kirjeitä, joista osa on maailmanmestari Joona Sotalalle.

Yksi on onnittelukirje kulttuuriministeri Sampo Terholta.

– Tällaista ei ole itselleni koskaan tullut, isä Markku Sotala sanoo.

Eilen oli tullut kutsu myös Urheilugaalaan. Myöhemmin selviää, ettei Linnan juhliin tullut kutsua, toisin kuin maailmanmestarikollegoille Taavitsaiselle ja Vainikalle.

Sotalaa on muistettu jonkin verran muutenkin. Hän on saanut lahjaksi muun muassa nallekarkkeja.

Toisinaan fanit kysyvät Twitterissä osoitetta, johon voi lähettää lahjoja.

– En ole kuitenkaan laittanut osoitettani näkyviin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt