Entinen CS-huippu Juha, 31, siirsi peliopit työelämään – Toivoo esportsista yhtä arvostettua kuin jääkiekosta

Julkaistu:

HAASTATTELU
Ylen luottokommentaattori Juha Kurppa on pelannut Counter-Strikea lähes 20 vuotta. Pelaamalla oppimiaan asioita hän on pystynyt hyödyntämään työelämässä.
Juha Kurppa on Suomen kaikkien aikojen menestynein Counter-Strike: Source -pelaaja. Hänen nimimerkkinsä, ”aNGeldusT”, on yksi pelin historian tunnetuimmista.

– Etsin joskus esiteininä kitaratabulatuureja netistä ja löysin Faith No Moren diskografian. Sieltä löytyi samalla levyn nimi, Angel dust, ja homma lähti siitä, muistelee Juha nimimerkkinsä syntyä Ilta-Sanomille.

Vaikka nimimerkin kirjoitustapa on vaihtunut jonkun verran vuosien saatossa, niin on se ollut käytössä jo reilusti yli kymmenen vuotta. Vaikka Juha on nimimerkkiinsä tyytyväinen, niin hän toteaa, että ei kuitenkaan ehkä valitsisi sitä enää nykyisin.

Juhan yksi ensimmäisistä pelimuistoista on 90-luvun alkupuolelta kotoa, kun hänen isänsä asensi kotikoneelle varsinaisen klassikkopelin – Tetriksen.

– Toinen hyvä pelimuisto on ajalta kun meille hommattiin Sega Megadrive, ja Sonicit & Ducktalesit veivät mukanaan.

Counter-Strikeen Juha tutustui syksyllä 1999. Pelisarjaa hän on pelannut nyt jo yli 15 vuotta, mutta edelleen samat asiat viehättävät pelissä kuin alkuaikoina.

– Täydellisen pelin pelaaminenhan on käytännössä tehty hyvin vaikeaksi, sillä muuttujia on niin monia. Jatkuva oppiminen, adaptoituminen sekä jatkuva parantaminen tiimiympäristössä tuntui hyvin haasteelliselta ja mielenkiintoiselta.

– Tietysti esports urana kiehtoi myös, sillä ala oli hyvin uusi ja pystyi hyvinkin petaamaan tietä muille, muistelee Juha CS-uransa alkuvuosia.

Uransa vuonna 2006 Astralis-joukkueesta aloittanut Juha muistetaan erityisesti suomalaisten Insignia Cadre- ja CKRAS Gaming -joukkueiden kapteenina. CS:GO:n ilmestyessä elokuussa 2012 pelasi Juha peliä muutaman kuukauden, kunnes päätti antaa tilaa nuoremmille kavereille.


CS-uransa kohokohdaksi Juha nimeää vuoden 2011 alkupuolella Ruotsissa pelatun 30P LAN-turnauksen, jossa hän juhli mestaruutta CKRASin kanssa.

– Siellä olivat kaikki sen hetkiset Euroopan kärkinimet. Kaikki harjoittelu mitä oltiin tehty ennen turnausta meni erittäin nappiin, ja turnaustilanteessa pystyttiin pelaamaan omaa dominoivaa peliämme niin hyvin kuin se oli mahdollista.

Myös hieman huonommat reissut ovat jääneet mieleen, kuten eräs turnausmatka Ranskaan.

– Yöunta tuli yhteensä ehkä joku 8 tuntia, turnaustulos oli katastrofi ja päälle vielä kaikki mahdolliset taudit mitä ko. maasta voi saada. Onneksi aika on kuitenkin kullannut muistoja.

Juhan mukaan aina voi jossitella, että mitä olisi voinut tehdä uralla toisin, mutta enää hän ei jaksa sellaisia asioita murehtia.

– Tärkeämpää on ollut ottaa opiksi omista ja muiden tekemistä virheistä sekä ymmärtää, että kaikin puolin on kuitenkin hyvin asiat ollut pääosan ajasta. Samalla on päässyt tekemään jotain uutta ja erittäin siistiä.

Juha mainitsee kuitenkin, että jos jotain on pakko nostaa esille, niin kilpailuhenkisenä ihmisenä hän olisi toivonut uransa ajoittuvan hieman myöhemmäksi.

– Vaikka 3-4 vuotta myöhemmin, jolloin kilpailu olisi koventunut ja tietysti uramahdollisuudet esportsissa olisivat olleet erilaiset.

Tältä näytti 30P LAN -finaali vuonna 2011:



Jos video ei näy yllä, katso se täältä.

”200+ päivää vuodesta tien päällä”

Juhan mukaan harva sivustaseuraaja ymmärtää kuinka paljon omistautumista CS-ura vaatii nykypäivänä. Pelejä ei pelata vain kotoa, sillä parhaimmat joukkueet viettävät pääosan vuodesta reissussa.

– Suurin osa huippujoukkueista on 200+ päivää vuodesta tien päällä. Tähän vielä päälle kaikki se tiimiharjoittelu, yksilöharjoittelu, promootiotapahtumat yms. lisäksi.

Esportsissa fyysinen harjoittelu ei ole niin suuressa osassa kuin esimerkiksi jääkiekossa tai jalkapallossa, minkä myötä myös harjoittelumäärät ovat hurjempia.

– Pelin luonne on sellainen, että sekunnin sadasosissa tehtävien päätöksien on tultava välillä selkärangasta. Niiden sinne ohjelmoiminen onnistuu vain ja ainoastaan toistolla ja toistolla, jatkuvalla parantamisella ja asioiden rutinoitumisella. Tämä sitten kulminoituu niihin huippuhetkiin jota nähdään isoimpien turnauksien tiukoissa paikoissa.


Suomi on ollut aina yksi CS:n ykkösmaista, oli kyseessä sitten legendaarinen 1.6 versio tai Juhan pelaama Source. CS:GO:n aikakaudella suomalaisjoukkueiden menestys on kuitenkin ollut vähäisempää ja parhaimmat pelaajat pelaavat nykyisin eurooppalaisjoukkueissa.

Juhan mukaan suomalaisjoukkueet nousevat huipulle muutamalla yksinkertaisella ohjeella.

– Harjoitelkaa, harjoitelkaa vähän lisää, ja vielä vähän lisää. Verkostoitukaa. Yrittäkää, epäonnistukaa, yrittäkää uudestaan toistamatta samoja virheitä. Olen usein myös nostanut johtajuuden puutetta näissä esille, ja se pitää edelleen paikkansa.

– Ottakaa mallia toimintaan vaikkapa [HAVU Gamingin] Aleksi ”Aleksib” Virolaiselta, joka on nuoresta iästä huolimatta saanut ”vanhatkin” herrat rautaiseen kouraansa. Hänestä huokuu juuri sen tyylinen tekeminen mitä suomen CS-skene kaipaisi isommassa mittakaavassa.

CS-ura antoi eväitä työelämään

Viimeiset viisi vuotta Juha on työskennellyt IT-alalla. CS-uralta opittuja asioita hän on pystynyt hyödyntämään myös työelämässä.

– Siirtyminen IT-alalle onnistui melko lailla luonnostaan, koska IT-softan, laitteiden, palvelinten ja muiden kanssa toimimista oli tapahtunut päivittäin koko CS-uran ajan.

Juhan mukaan myös johtamis-, kommunikointi- ja tiimityöskenlytaidot sekä etätyöskentely, paineensietokyky ja kilpailuhenkinen yrittäjyyden kehitys ovat kaikki asioita, mitä hän on pystynyt siirtämään CS-kentiltä työelämään ja nykyiseen ammattiinsa.

Esportsia Juha ei ole hylännyt, vaikka ammattilaispelaajan ura on jo varmasti päättynyt. Nykyisin hän kommentoi pelilähetyksiä muun muassa Ylelle sekä on mukana kotimaisen ENCE eSports -organisaation taustavoimissa.

– ENCE toimii erinomaisena väylänä minkä kautta toteuttaa omia visioita esportsin eteen Suomessa. Tarkoituksenamme on tänä vuonna lähteä kasvattamaan toimintaa aivan eri sykkeellä.

Tulevaisuudessa hän haluaisi nähdä suuremman pelitapahtuman rantautuvan myös Suomeen, mutta hektinen elämä ei anna tällä hetkellä ylimääräistä aikaa olla mukana sellaisen toteuttamisessa.

– Haluan nähdä, että esportsista tulee Suomessa yhtä arvostettu ilmiö kuin esimerkiksi jääkiekosta. Tämä tietysti on pitkän tien takana ja vaatii paljon pieniä onnistumisia eri osa-alueilla, jotka eivät kaikki ole omissa käsissä, mutta oma työni pyrkii edistämään tätä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt