Kiinnostaako kilpapelaaminen ammattina? Juha ”aNGeldusT” Kurppa kertoo lajista: ”Ottaa nopeasti paikkansa” - Esports - Ilta-Sanomat

Kilpapelaaminen ammattina on jo mahdollista Suomessa – tässä ollaan nyt

Kilpapelaamisesta on tulossa koko ajan suositumpi ja seuratumpi. Samalla yhä useampi pelaaja miettii, miten aloittaa ammattilaisura rakastamansa pelin parissa.

Entinen kilpapelaaja Juha ”aNGeldusT” Kurppa toimii nykyään lajin parissa kommentaattorina ja managerina.

13.5.2017 15:15

Yli kymmenen vuotta kilpapelaajana toiminut Juha ”aNGeldusT” Kurppa toimii nykyään muun muassa asiantuntijatehtävissä tv-lähetyksissä ja pienosakkaana tunnetussa ENCE eSports -organisaatiossa rekrytoijana sekä managerointitehtävissä.

Kurpan mukaan ammattilaisuudesta haaveilevan tulee ensin erottaa kilpapelaaminen ja ammattipelaaminen toisistaan.

– Kilpapelaaminen ja ammattipelaaminen eivät ole sama asia. Ammattipelaajat eivät välttämättä kilpaile, vaan viihdyttävät muita pelaamalla esimerkiksi Twich-striimauspalvelun kautta. Kilpapelaamisessa harjoitellaan tiettyä peliä niin, että siitä voidaan kilpailla, kertoo Kurppa Ilta-Sanomille.

Kurppa listaa tällä hetkellä suurimmiksi peleiksi kilpapelaamista ajatellen Counter Strike: Global Offensiven, Dota 2:n, League of Legendsin, StarCraftin, Hearthstonen sekä tuoreen Overwatchin.

– Lista peleistä on laaja ja lajit vaihtelevat joukkuepainotteisista yksinpeleihin. Jokaiselle löytyy varmasti jotakin, Kurppa toteaa.

Elantona pelaaminen

Kiinnostus kilpapelaamista kohtaan on aiheuttanut paljon keskustelua siitä, voiko sillä todellakin elättää itsensä. Kurpan mukaan se on täysin mahdollista.

– Nykyään on hyvinkin mahdollista tienata elantonsa pelaamalla. Vuosien saatossa kilpapelaaminen on kehittynyt suuresti ja palkintorahat kasvaneet merkittävästi. Kilpapelaajan elanto koostuu pääosin sponsorirahoista ja turnausvoitoista samalla tavalla kuin monessa muussakin urheilulajissa. Kilpapelaaja saa samaan tapaan kuukausipalkan kuin muutkin ammatikseen urheilevat.

Vaikka kilpapelaaminen on erittäin suosittua maailmalla, Suomessa tilanne ei ole vielä kovin pitkällä. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut paljon.

– Ei ole mitään syytä sille, miksei Suomestakin tulisi pelaajia ja joukkueita, jotka pärjäävät. Suomessakin tilanne on muuttunut kansainvälisempään suuntaan. Medialla on ollut suuri vaikutus tähän. Pelejä on alettu näyttää televisiossa ja aiheesta uutisoida. Kun kilpapelaaminen saadaan esille, ja siitä uutisoidaan muun urheilun tapaan, ottaa se nopeasti paikkansa muiden lajien joukossa.

– Elektronisen urheilun ei ole tarkoitus viedä perinteisenä pidetyn urheilun paikkaa. Myös Suomessa on alettu suhtautua siihen hyvin. On päästy jo pois ajattelusta, että kaikki pelaaminen tapahtuisi jossain äidin kellarissa.

Ammattilaisia on vielä vähän

Suomen elektronisen urheilun liiton (SEUL) hallituksen puheenjohtaja Joonas Kapiaisen mukaan suomalaisia ammattilaispelaajia on tällä hetkellä 20–40.

– Ammattilaispelaajat kuuluvat usein johonkin organisaatioon. He pelaavat päivätyökseen kilpailullisesti. Sopimuksia on erilaisia ja korvaukset vaihtelevat. Huipulla olevien kohdalla puhutaan useista tuhansista euroista kuukaudessa. Tähän lisänä voi laskea erilaiset turnausvoitot.

Kapiainen nostaa kolme suomalaispelaajaa, jotka ovat kilpapelaamalla tienanneet huomattavia summia.

– Kolme eniten tienaavaa suomalaista ovat tällä hetkellä Dota 2 -pelaajat Jesse ”JerAx” Vainikka ja Lasse ”MATUMBAMAN” Urpilainen sekä Counter Strike: Global Offensive -pelaaja Aleksi ”allu” Jalli. Vainikka on tienannut muutamassa vuodessa yli 600 000 euroa.

Joonas Kapiainen toimii Suomen elektronisen urheilun liiton puheenjohtajana.

Ammattilaispelaajien määrä kuulostaa Kurpan mukaan pieneltä, mutta tulevaisuudessa määrä kasvaa. Urheiluorganisaatioiden sekä eri toimijoiden vaikutukset alkavat vähitellen näkyä.

– Potentiaalia olisi paljon suurempaan. Meillä on ideaalit olosuhteet huippuammattilaisille. Urheilujoukkueilla on vahvat tukiorganisaatiot ja on erittäin positiivista, että myös ne ovat alkaneet kasata omia esports-joukkueita.

– Toinen tärkeä tekijä ovat turnauksia ja liigoja järjestävät tahot, kuten Peliliiga ja Finnish eSports League (FEL), jotka antavat mahdollisuuden kasata joukkueen ja kilpailla. Aiemmin tällainen kilpailullisuus on ollut puutteellista, Kurppa kertoo.

Vielä olisi kehitettävää

Kilpapelaamisessa on Suomessa myös tiettyjä kompastuskiviä. Kurpan mukaan kilpapelaamista leimaavat tiuhat joukkuesiirrot sekä omistautuneiden kilpapelaajien vähyyden.

– Yksi suuri ongelma tuntuu olevan, että monet pelaajat ajattelevat ruohon olevan vihreämpää aidan toisella puolen. Ei keskitytä viemään tiimiä mahdollisimman pitkälle, jolloin turhia siirtoja tapahtuu paljon.

– Toinen ongelma on kilpapelaajien pieni lukumäärä. Riippuu paljon pelaajasta, löytääkö hän joukkueen, joka on omistautunut tarpeeksi lajille. Olen monesti huomannut, että kun vastaan tulee ratkaistavissa olevia haasteita, mennään helpoimman kautta, Kurppa toteaa.

Suomalaiset kilpapeliharrastajat voivat testata kykyjään toista kertaa järjestettävissä eSM-kisoissa, jotka alkavat tässä kuussa CS:GO:n, HS:n, OW:n ja SC2:n osalta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?