Useampikin ihminen hieraisi silmiään, kun viikonloppuna ihmisten postilaatikoihin jaettiin Etelä-Suomessa Bahnhof-laajakaistaoperaattorin mainoksia.
Mainoksista teki poikkeuksellisen se, että internet-yhteyksiä mainostaneessa Suomen kartassa on vuoden 1920 eli Tarton rajat. Kuva on ajalta, jolloin Suomi oli alueellisesti suurimmillaan, eli kartassa on mukana talvisodassa menetetyt Karjala ja Salla sekä jatkosodan jälkeen luovutettu Petsamo.
– Onkohan juuri Suomeen tulleen laajakaistaoperaattorin mainoksessa oleva kartta aivan kurantti, ihmetteli Ilta-Sanomien toimitukseen yhteyttä ottanut lukija.
Mainoksen takana oli ruotsalainen laajakaistayhteyksiä tarjoava Bahnhof. Ilmoitukset jakoi Posti.
Operaattorin verkkosivulla on vastaava kartta, jossa Suomi on kuvattu osaksi Fennoskandiaa niin ikään vuoden 1920 rajoilla.
Postitse tulleessa mainoksessa oli kartta, joka on tuttu historiankirjoista.
Bahnhofin toimitusjohtaja Jon Karlung vahvistaa, että kyseessä ei ole erehdys.
– Se on tarkoituksellinen. Haluamme tällä kiinnittää huomion Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan.
Suomi on ilmoittanut, ettei sillä ole aluevaatimuksia. Eikö tämä ole tulkittavissa revanssihengen nostamiseksi?
– Tämä ei ole tarkoitus. Mainoksella haluamme tuoda esiin tämän synkän kappaleen Suomen historiassa ja sen, että Venäjä on siirrellyt rajoja aikaisemminkin.
Ettekö pelkää tämän närkästyttävän ihmisiä?
– Meillä on suomalaista henkilökuntaa. Teimme heidän keskuudessaan esiselvityksen siitä, mitä mieltä he olivat tästä. Osa piti siitä, osa ei. Päädyimme silti tähän mainokseen.
Mikä on mainoksen tarkoitus?
– Siinä näytetään, miten verkkoyhteydet kulkevat rajojen ylitse. Venäjä blokkaa parhaillaan internetiä, mutta tieto kulkee siitä huolimatta. Rahoitamme Echo Sthlm -radiokanavaa, joka lähettää neutraaleja uutisia lyhytaaltolähetyksinä Moskovan suuntaan
Käyttääkö mainos hyväkseen Ukrainan sotaa?
– Olemme ottaneet aktiivisen roolin Venäjää vastaan ja teemme sen näkyväksi. Radiolähetysten rahoittamisen lisäksi lähetämme apua Ukrainaan.
Suomen ollessa osa Bahnhof-verkko-operaattorin kotimaata Ruotsia, itärajan paikka vaihteli useampaan otteeseen sotaonnen mukaan 1300–1800-luvuilla. Ensimmäisen kerran raja vedettiin Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 ja viimeisen kerran pienestä Jäniskosken–Niskakosken alueesta luovuttaessa vuonna 1947.
