Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on vanginnut Suomeen Ranskasta luovutetun, psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta epäillyn 25-vuotiaan Julius Kivimäen.
Kivimäki vangittiin todennäköisin syin epäiltynä useista rikoksista.
Epäillyt rikokset ovat törkeän kiristyksen yritys, törkeä tietomurto, törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen sekä kiristys ja kiristyksen yritys.
Lisäksi Kivimäki vangittiin epäiltynä Turussa tapahtuneista rikoksista, joiden nimikkeet ovat tietomurto, viestintäsalaisuuden loukkaus ja todistusaineiston vääristeleminen.
Syytteennoston määräpäivä on 18.10.2023.
Kivimäki saapui rennon oloisena vangitsemisistuntoon. Hän ei peitellyt kasvojaan, vaan katsoi suoraan kameraan, kun media sai kuvata häntä hetken ennen istunnon alkua. Hänen kasvoillaan oli vieno hymy. Kivimäki harmitteli avustajalleen vitsaillen, ettei ehtinyt käydä parturissa.
Kivimäki tuotiin saliin poliisien saattelemana.
Kivimäen asianajaja Peter Jaari kertoi istunnon jälkeen, että Kivimäki kiistää edelleen rikosepäilyt. Jaarin mukaan vangitsemista vastustettiin muun muassa siksi, että tutkinta on jatkunut jo pitkään.
– Kivimäki on jo vuonna 2021 ilmoittanut olevansa tavoitettavissa, jos häneltä on jotakin kysyttävää.
Jaarin mukaan Kivimäellä oli ollut jotain ongelmia passin uusimisessa, minkä vuoksi hän oli asianajajansa välityksellä yhteydessä poliisiin.
– Tuolloin hän on ilmoittanut, että hänet löytää. Poliisi sanoi tuolloin, että jos häntä epäillään, häneen ollaan yhteydessä.
Ainakaan Jaarin tiedossa ei tuossa vaiheessa ollut, että Kivimäkeä olisi epäilty Vastaamon tietomurrosta. Jaari muistuttaa, että kyse on edelleen rikosepäilystä.
– Vielä ei ole syyllistä löydetty. Puhutaan edelleen epäilyistä, Jaari sanoo.
Kivimäkeä epäillään myös Turussa tapahtuneista rikoksista. Jaarin mukaan kyseiset rikosepäilyt eivät liity Vastaamon tapaukseen.
Jaarin mukaan Kivimäellä on tällä hetkellä Suomessa todella tiukat yhteydenpitorajoitukset. Hän saa olla yhteydessä vain asianajajaansa ja valvotusti vanhempiinsa.
– Ranskassa hän sai käyttää vapaasti puhelinta ja sosiaalista mediaa.
Jaarin mukaan Kivimäki suhtautuu rikosepäilyihin maltillisesti ja vakavasti.
Julius Kivimäki ei peitellyt oikeudessa kasvojaan, vaan katsoi suoraan kameraan.
Lue lisää: Näin espoolaisperheen pojasta tuli pahamaineinen hakkeri – tällainen on Julius Kivimäki, 25
Vuonna 1997 syntynyt Kivimäki otettiin kiinni Ranskassa helmikuun alussa tavanomaisen poliisitehtävän yhteydessä Suomen eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla. Mediatietojen mukaan poliisi oli kutsuttu paikalle asuntoon Courbevoiessa perheväkivaltaepäilyn vuoksi.
Pidätyshetkellä Kivimäki käytti väärää henkilöllisyystodistusta.
– Hän käytti henkilöllisyyttä Asan Amet. Hänellä oli tällä nimellä romanialainen passi ja henkilökortti, Versaillesin muutoksenhakutuomioistuimen julkisasiamies Sophie Gulphe-Berbain kertoi Ilta-Sanomille 8. helmikuuta sähköpostitse.
Ranskan poliisi luovutti Kivimäen Suomeen helmikuun lopulla, eikä mies vastustanut tätä. Sitä ennen hän vietti kaksi viikkoa pahamaineisessa Bois d’Arcyn rangaistuskeskuksessa lähellä Pariisia. Kivimäen nimi ehti olla myös Euroopan poliisijärjestö Europolin etsityimpien rikollisten listalla.
Kivimäen rikosepäilyjen taustalla on lokakuussa 2020 paljastunut massiivinen, kymmeniätuhansia ihmisiä koskettanut, tietomurtojen sarja.
Psykoterapiakeskus Vastaamoon oli kohdistunut kaksi tietomurtoa, ensimmäinen loppuvuodesta 2018 ja toinen maaliskuussa 2019.
Murrot tulivat julkisuuteen, kun kiristäjä alkoi julkaista potilastietoja. Kaikkiaan yli 33 000 Vastaamon asiakkaan henkilö- potilas- ja terveystiedot varastettiin ja julkaistiin pimeässä Tor-verkossa. Myös uhrien luottotietoja oli käytetty väärin.
Ainakin 22 000 asianomistajaa on tehnyt poliisille rikosilmoituksen tapauksen tiimoilta. Kyseessä on Suomen rikoshistorian suurin rikosilmoitusten suma.
Tietomurron tarkemmat yksityiskohdat alkoivat selvitä vasta viime syksynä, kun poliisi ilmoitti 28. lokakuuta, että Kivimäki on vangittu poissaolevana tietomurrosta epäiltynä.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Kivimäkeä epäillään vastaavista rikoksista.
Vuonna 2014 hän sai Helsingin käräjäoikeudesta kahden vuoden ehdollisen vankeustuomion yli 50 000 törkeästä tietomurrosta ollessaan vain 15-vuotias. Helsingin hovioikeus alensi ehdollisen vankeuden viime vuoden marraskuussa 10 kuukauden mittaiseksi.
Tietomurrot tehdessään Kivimäki oli toiminut Hack the Planet -hakkeriryhmän jäsenenä. Niiden kohteena olivat olleet muun muassa Harvardin yliopisto ja Massachusetts Institute of Technology MIT. Hakkeri oli pitänyt myös hallussaan yli 140 000:aa luottokorttinumeroa ja jakanut niitä eri paikkoihin.
Kesäkuun lopulla 2020 tuolloin 22-vuotias Kivimäki sai Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudesta vuoden ehdollisen vankeustuomion kahdesta nuorena henkilönä tehdystä petoksesta ja yhdestä törkeästä petoksesta, tietoliikenteen häirinnästä nuorena henkilönä, törkeästä tietomurrosta nuorena henkilönä sekä yllytyksestä petokseen nuorena henkilönä.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Harvinaiseksi tapauksen teki tuolloin se, että asianosaisina jutussa olivat muun muassa Yhdysvaltain ilmavoimat, American Airlines, FBI-agentti ja useat yhdysvaltalaiset poliisilaitokset.
Suomalainen tietotekniikka-asiantuntija kuvaili Kivimäkeä vuonna 2020 ahkeraksi ja kekseliääksi hakkeriksi.
– Hän kuuluu suomalaisista tiedossa olevista hakkereista kärkipäähän. Hän on itseoppinut ja hyvä verkostoitumaan. Hän käytti monta tuntia päivässä siihen touhuun, eli melkein kaiken aikansa. Hän ei varmaan ollut sosiaalisesti lahjakas – muuten kuin verkossa, asiantuntija määritteli.
Kivimäkeä epäillään tietomurrosta ja muista rikoksista myös Turussa. Turussa tapahtuneiden epäillyn tietomurron ja viestintäsalaisuuden loukkauksen tekoaika on maaliskuusta 2019 lokakuuhun 2021.
Tutkinta on Vastaamon tapauksesta erillinen, ja siitä vastaa Lounais-Suomen poliisi.
