Suomi ei käytä sormen­jälkiä etsintä­kuulutuksissa – poliisi: Vaarantaa turvallisuuden

Poliisin mielestä Suomen ei tulisi rajoittaa biometristen tunnisteiden käyttöä EU:n linjauksia enemmän.

Poliisi pelkää tiedonkulun EU-maiden välillä kärsivän.

7.10. 15:38

Suomi ei käytä EU:n tarjoamaa mahdollisuutta parantaa sisäistä turvallisuutta, varoittaa poliisiylitarkastaja Hannu Kautto Poliisihallituksen kansainvälisen asioiden vastuualueelta.

Kyse on Schengenin tietojärjestelmästä (SIS), joka on Kauton mukaan yksi tärkeimmistä viranomaisten työtä tukevista järjestelmistä.

Viranomaiset kaikkialla EU:ssa käyttävät järjestelmää tehdäkseen tai hakeakseen kuulutuksia etsintäkuulutetuista tai kadonneista henkilöistä ja esineistä. Kuitenkin Suomessa kuulutuksiin ei voida kansallisen sääntelyn vuoksi jatkossa lisätä biometrisiä tunnisteita eli sormenjälkiä ja valokuvia, Kautto toteaa.

– Henkilöiden nopea ja luotettava tunnistaminen on näiden kuulutusten osalta ensiarvoisen tärkeää. Laittoman maahantulon tai oleskelun yhteydessä on tavanomaista käyttää vääriä henkilötietoja, ja mikäli SIS-kuulutuksesta puuttuvat kokonaan biometriset tunnisteet, väärän henkilöllisyyden paljastuminen on käytännössä hyvin epävarmaa, Kautto kirjoittaa.

Henkilöiden nopea ja luotettava tunnistaminen on kuulutusten osalta ensiarvoisen tärkeää.

Poliisiylitarkastaja huomauttaa, että Suomen linjaus on vastoin EU:n komission vaatimuksia.

– SIS-järjestelmän uudistamisen yhteydessä yhtenä tavoitteena oli tehostaa biometristen tietojen käyttöä luotettavana henkilön tunnistamisen menetelmänä. Suomen kansallinen lainsäädäntö mahdollistaa jatkossa, joitain pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta, kuitenkin ainoastaan rikosperusteisesti talletettujen tuntomerkkitietojen lisäämisen SIS-kuulutuksiin.

Tilanne ei heikennä vain Suomen suorituskykyä, vaan vaikuttaa koko Schengen-alueen turvallisuuteen, Kautto varoittaa.

Tietosuojavaltuutetun toimistossa pidetään tärkeänä, että SIS-järjestelmää pystytään hyödyntämään tehokkaasti vakavien rikosten, terrorismin ja laittoman maahantulon torjumiseksi.

Samalla tietosuojan merkitystä korostetaan. Toimiston mukaan sen tarkoitus ei ole haitata viranomaisten työskentelyä, vaan varmistaa, että yksityisyyden suoja ja tietosuoja toteutuvat lainsäädännön edellyttämällä tavalla käsiteltäessä henkilötietoja.

– Tästä syystä on välttämätöntä huolehtia, että henkilötietojen käsittelystä säädetään asianmukaisesti. Varsinkin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen, kuten sormenjälkitietojen ja biometristen kasvokuvatietojen, osalta lainsäädännön tulee olla täsmällistä ja tarkkarajaista, tietosuojavaltuutettu Anu Talus toteaa.

Anu Talus pitää Suomen toimintamallia parempana kuin monissa muissa maissa.

Sen sijaan, että Suomi uisi vastavirtaan EU:ssa, Talus korostaa suomalaisen lainsäädäntöprosessin etua muihin maihin verrattuna.

– Hieno piirre meidän järjestelmässä on se, että säädösehdotusten valtiosääntöoikeudellinen perusta arvioidaan jo lain valmisteluvaiheessa. Useissa muissa jäsenvaltioissa tämä tapahtuu vasta jälkikäteisesti perustuslakituomioistuimessa, Talus huomauttaa.

Hieno piirre meidän järjestelmässä on se, että säädösehdotusten valtiosääntöoikeudellinen perusta arvioidaan jo lain valmisteluvaiheessa.

Suomessa perustuslakivaliokunta on todennut, että ehdotettu ulkomaalaislain muutos olisi merkinnyt mahdollisuutta käyttää tämän lain perusteella kerättyjä sormenjälkiä ja biometrisena tunnisteena käsiteltäviä kasvokuvatietoja muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen.

Taluksen mukaan tämä on syy, miksi valiokunta halusi erottaa biometristen tunnisteiden käsittelyn Schengen-järjestelmässä omaksi lainsäädäntökysymyksekseen.

– Kyse on siis käyttötarkoitussidonnaisuudesta – siitä voidaanko tiettyä tarkoitusta varten kerättyjä tietoja käsitellä toiseen tarkoitukseen. Tämä on keskeinen periaate eurooppalaisessa tietosuojasääntelyssä, eikä suomalainen järjestelmä tässä mielessä poikkea muista EU-maista, Talus sanoo.

Jos sormenjälkiä tai valokuvia laitettaisiin kuulutuksiin vapaammin, millaisia uhkia se aiheuttaisi tietosuojalle?

– Sormenjälkien ja biometristen kasvokuvien käsittelyyn ja erityisesti niiden väärinkäyttöön liittyy samoja riskejä kuin muiden henkilötietojen käsittelyyn tai väärinkäyttöön. Riskit voivat kuitenkin olla vakavampia ja kauaskantoisempia kyseisten tietojen luonteesta johtuen, Talus vastaa.

– Biometristen tietojen luonne on kuitenkin hyvin yksilöivä, ja sitä pidetään luotettavana tapana tunnistaa yksilö. Niihin kuitenkin liittyy myös väärän tunnistamisen riski.

10.10.2022: Otsikkoa täsmennetty. Kyse on samoista tunnisteista kuin passeissa, mutta passit eivät muuten liity asiaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?