Huoli Omakannasta: Onko terveys­sovelluksen käyttö uhka etuuksien saamiselle?

Omakantaan laitettavat hyvinvointitiedot ovat riski, arvioi asiantuntija. Kela ei ole huolissaan.

Kirjautumisen takana oleva Omakanta löytyy osoitteesta Kanta.fi.

25.1. 13:41

Kansalaisten terveystietoja säilövä Omakanta-verkkopalvelu huolestuttaa tietosuoja-asiantuntija Sini Mickelssonia. Syynä on uusi asiakastietolaki, jonka myötä kansalaiset voivat lisätä Omakannan Omatietovarantoon hyvinvointitietojaan.

Tällä hetkellä Kantaan voi tallentaa verensokerimittauksia, joitakin fyysisen aktiivisuuden tietoja sekä Omaolon oirearviotietoja. Tulevaisuudessa mukaan tulevat esimerkiksi verenpaine, sykevaihtelu ja monipuoliset fyysisen aktiivisuuden tiedot, unitiedot, ravinto ja kalorit.

Nämä tiedot voivat vaikuttaa suuresti hoito- ja palveluntarvearvioihin ja ihmisiä koskeviin päätöksiin.

Mickelssonin Helsingin Sanomissa julkaistun mielipidekirjoituksen mukaan hyvinvointitiedot ovat riski. Hänen mukaansa henkilölle voi aiheutua tietojen luovuttamisesta seurauksia, joita hänen voi olla vaikea ennakoida. Tietojen avulla voidaan arvioida muun muassa jaksamista, motivaatiota ja terveydentilaa.

– Nämä tiedot voivat vaikuttaa suuresti hoito- ja palveluntarvearvioihin ja ihmisiä koskeviin päätöksiin. Kuinka paljon merkitystä voi vaikkapa sosiaalihuollon päätöksenteossa antaa esimerkiksi sille, että pienen lapsen vanhempi on sovelluksen mukaan nukkunut vain muutaman tunnin kuluneen viikon aikana, Mickelsson kysyy HS:ssä.

Lista Omakantaan kytkeytyvistä sovelluksista löytyy jutun lopusta.

Kela korostaa, että Omakantaan tallennetut hyvinvointitiedot ovat tällä hetkellä vain kansalaisen omassa käytössä. Kuitenkin vuonna 2024 myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, kuten lääkärit, voivat päästä tietoihin. Tämä onnistuu, jos kansalainen suostumuksellaan klikkaa tietonsa heidän nähtävilleen.

Voiko siis esimerkiksi vakuutus tai jokin korvaus tai etuus jäädä saamatta tällaisten tietojen takia?

Sosiaalihuollon päätökset eivät perustu sovellusten keräämiin tietoihin.

– Hyvinvointitietoja on tarkoitus käyttää hoidon vaikuttavuuden arvioinnin tukena. Esimerkiksi verenpainearvot voivat olla normaalitasolla kotimittauksissa mutta korkealla lääkärikäynnillä. Mikään etuus tai korvaus ei jää saamatta kotimittausten vuoksi tai edes sen vuoksi, että kotimittauksia ei ole tehty, vakuuttaa palvelutoiminnan päällikkö Outi Lehtokari Kelasta.

– Sosiaalihuollon päätökset eivät perustu sovellusten keräämiin tietoihin.

Lue lisää: Veera, 23, jäi ilman vakuutusta terapian takia – seuraajien kommentit paljastivat julman prosessin, joka vaikeuttaa monen arkea

Omien hyvinvointitietojen tallentaminen on kansalaiselle aina vapaaehtoista. Kansalainen voi myös poistaa tiedot milloin tahansa Omakannassa, joskin ne pitää erikseen poistaa käytetyistä hyvinvointisovelluksista.

Mutta miten estetään ihmisten painostamista (joko tahallaan tai huomaamatta) tietojen luovutukseen? Jos esimerkiksi lääkäri sanoo, että merkitse Omakantaan verenpaineesi, niin moniko uskaltaa sanoa ei?

Lehtokari huomauttaa, että kotona mitattuja verenpaine- ja verensokeritietoja käytetään jo nyt hyvin laajasti hoidon vaikuttavuuden ja palvelujen suuntaamisen tukena.

– Hyvinvointitietojen tallentaminen sähköisesti Omakantaan on vain toinen vaihtoehto tietojen toimittamiseen, eikä siitä tule koskaan pakollista. Mahdollisuus tallentaa hyvinvointitietoja Omakantaan on vastaus asiakastarpeeseen. Ihmiset käyttävät mielellään digipalveluja ja keräävät aktiivisesti tietoa hyvinvoinnistaan. Ketään ei ole voitu pakottaa aikaisemminkaan omien tietojen toimittamiseen, eikä ketään voida pakottaa niitä myöskään sähköisesti kirjaamaan.

Hyvinvointitiedot tallennetaan Omakantaan aina jonkin sovelluksen avulla. Toistaiseksi niitä on muutamia, mutta Kela toivoo lisää liittyjiä. Tulevaisuudessa Mickelsson näkee vaarana terveystietojen kaupallisen ja jopa poliittisen väärinkäytön. Kela ei kuitenkaan voisi tehdä tiedoilla rahaa edes halutessaan.

– Kanta-palveluun tallennetut hyvinvointitiedot omistaa henkilö itse. Vaikka tiedot sijaitsevat teknisesti Kelan alustalla, Kelalla ei ole oikeutta käsitellä hyvinvointitietoja millään tavalla. Sama koskee niitä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita, jotka Kannan välityksellä hyvinvointitietoja käyttävät, Outi Lehtokari sanoo.

Kanta-palveluun tallennetut hyvinvointitiedot omistaa henkilö itse.

Kela näkee, että ihmisen itsestään keräämät hyvinvointitiedot voivat sujuvoittaa hoitoa ja terveyden seurantaa sekä välittää arvokasta tietoa terveydestä. Lehtokarin mukaan samalla on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollossa luodaan toimivat käytännöt hyvinvointitietojen hyödyntämiseen, ja ammattilaiset koulutetaan tietojen tarkoituksenmukaiseen käyttöön.

Kansalaisten osaaminen on myös tärkeää. Onko etenkin senioreilla riittävät digitaidot hyvinvointitietojensa hallitsemiseksi? Lehtokarin mukaan viime vuonna yli 63 prosenttia yli 65-vuotiaista käytti Omakantaa. Sen perusteella senioreiden digitaidot ovat hyvällä tasolla, joskin vaihtelua yksilöiden välillä on niin kuin muissakin ikäluokissa.

Omavarantoon (Omakantaan) kytkeytyvät terveyssovellukset

DigitalWells

Tallennettavat tiedot: Liikunnan seuranta ja fyysinen aktiivisuus

Nightscout Connect

Tallennettavat tiedot: Verensokeri, insuliinin annostelu ja arvioitu nautittujen makroravinteiden määrä

Sensotrend Connect

Tallennettavat tiedot: Verensokeri, insuliinin annostelu ja arvioitu nautittujen makroravinteiden määrä

Omaolo

Tallennettavat tiedot: Itsehoitosuunnitelma

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?