USA:ssa uhataan jopa lento­kenttien sulkemisella 5g:n vuoksi – tämä on tilanne Suomessa

Ketterät käytännöt ja erilaiset taajuuskaistat ovat mahdollistaneet sen, ettei Suomessa ole samanlaista pattitilannetta kuin Yhdysvalloissa.

Ilmailutaajuuksia lähinnä oleva teleoperaattori DNA vakuuttaa, että Suomessa vaaraa ei ole.

20.1. 7:04

Amerikkalaisoperaattorit AT&T sekä Verizon ovat lykänneet 5g-verkkojensa käyttöönottoa lentokenttien lähellä. Vaatimuksen takana ovat yhdysvaltalaiset lentoyhtiöt. Lentoyhtiöt epäilevät verkkojen saattavat vaikuttaa lentokoneiden radiokorkeusmittareiden toimintaan.

Lue lisää: Teleoperaattorit lykkäävät 5g-verkkojen ottamista käyttöön lentokenttien läheisyydessä USA:ssa

Yhdysvaltain ilmailusta vastaava viranomainen FAA (Federal Aviation Administration) ehti uhata kieltävänsä mittarilaskeutumiset 5g-verkkojen alueella olevilla kentillä. Kielto olisi astunut voimaan 19. tammikuuta. Tämä olisi saattanut lopettaa tai rajoittaa pahoin lentotoimintaa jopa 88 lentokentällä. Lykkäys ei ollut ensimmäinen laatuaan.

Radioverkoista kirjoittavan Light Readingin mukaan vastustajien joukossa ovat myös Boeing, Airbus sekä Yhdysvaltain liikenneministeriö. Julkaisu epäilee ”vapaaehtoisen lykkäyksen” taustalla olevan halu välttää oikeusjutut.

Yhdysvalloissa teleoperaattorit ovat napit vastakkain lentoyhtiöiden, lentokonevalmistajien ja ilmailuviranomaisten kanssa.

Tilanne Suomessa ei ole sama kuin Yhdysvalloissa. 5g-verkko jakautuu useaan eri taajuuskaistaan. Näistä nopeimman, 3,5 gigahertsin kaistan eli C-kaistan, taajuudet ovat Suomessa 3410–3800 megahertsiä. USA:ssa taajuuden katto on korkeammalla 4000 megahertsissä.

Ilmailussa käytettävät taajuudet puolestaan ovat välillä 4200–4400 megahertsiä. Marginaali taajuuksien välissä on Suomessa suurempi kuin Yhdysvalloissa. Suomen, Tanskan ja Irlannin teleoperaattoreiden lähetystehot ovat kuitenkin suurempia kuin amerikkalaisilla.

Suomen teleoperaattoreista lähinnä ilmailutaajuuksia ovat DNA Oyj (3670–3800 MHz) sekä Ahvenanmaalla toimiva Ålands Telekommunikation Ab (3700–3800 MHz).

DNA:n radioverkkojohtaja Jarkko Laari vakuuttaa, ettei suomalaisten tarvitse huolestua 5g:n ja lentoturvallisuuden yhdistelmästä.

– Mitä lähempänä taajuusmielessä on potentiaalisesti häiritsevä järjestelmä, sitä suurempia ovat riskit. DNA:n puolesta voin sanoa, että täytämme Suomessa voimassa olevat tekniset lisenssiehdot, jotka taajuusalueille on määritelty. Niiden kautta on huomioitu myös naapurikaistojen järjestelmät ja niiden tarvitsemat suojaukset, Laari sanoo puhelimitse.

Laarin mukaan DNA:lla on ollut 3,5 gigahertsin taajuusalueen tukiasemia Helsinki-Vantaalla vuodesta 2020 alkaen. Liikenteen määrä lisääntyy koko ajan 5g:n yleistyessä.

Emme ole kuulleet, että tämä olisi aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia lennonvalvontajärjestelmien kanssa.

– Emme ole kuulleet, että tämä olisi aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia lennonvalvontajärjestelmien kanssa.

Laarin mukaan myöskään Yhdysvaltoja suurempi signaalin vahvuus ei ole ongelma Suomessa.

– Tyypillisesti määritetään suojatasot, mitä signaali saa vuotaa naapurikaistan puolelle. Ne ovat absoluuttisia. Eli vaikka täällä olisi korkeammat lähetystehot sallittu C-kaistalla, se ei tarkoita että häiritsisimme enemmän lennonvalvonnan täyttämää kaistaa. Se on huomioitu, kun eurooppalaiset ja Suomessa käytettävät lupaehdot on hyväksytty.

5g:ssä ollaan siirtymässä standalone-teknologiaan, jossa myös ohjausdata siirretään käyttämään 5g-verkkoa nykyisen 4g:n sijaan. Laarin mukaan tämän ei pitäisi vaikuttaa tilanteeseen.

Yhtenä syynä Yhdysvaltojen pattitilanteelle pidetään maan jäykkiä käytäntöjä. Laari sanoo taajuussääntelyn Euroopassa ja Suomessa olevan hyvin käytännönläheistä.

– Hyvin harvoin syntyy tilanteita, joissa huomataan häiriöitä syntyvän viereisille kaistoille vasta lisenssien myöntämisen jälkeen. On tiedossa, missä käytössä naapurikaistat ovat ja millaisia riskejä uuden toiminnan aloittamisesta voi olla. Amerikan keskustelu on hieman yllättävää näin eurooppalaisesta ja suomalaisesta näkökulmasta.

Taajuuskolarit eivät ole kuitenkaan Suomessakaan ennennäkemätön ilmiö. 700:n ja 800 megahertsin 4g- ja 5g-taajuuskaistojen mobiilikäytön tiedettiin aiheuttavan paikallisia häiriöitä antennitelevisioverkon vastaanotolle. Tähän valmisteltiin ennalta tekniset ratkaisut ja korjausprosessit häiriöiden minimoimiseksi.

Myöskään itärajalla 5g:tä ei pysty käyttämään täydellä teholla. 3,5 gigahertsin taajuuskaista on päällekkäinen Venäjän satelliittikommunikaatiossa käyttämän viestinnän kanssa.

Lue lisää: Itärajalla data liikkuu puhelimissa hitaammin kuin muualla – ”Ei sinne tullut kauhean hyvää 4g-verkkoakaan”

Jo muutaman kymmenen kilometrin etäisyydellä rajasta 3,5 gigahertsin taajuuskaistan käyttö vaatii erityistoimenpiteitä koordinointisopimusehtojen täyttämiseksi. Mitä lähemmäksi rajaa siirrytään, sitä hankalammiksi taajuusalueen käyttäminen 5g-verkossa tulee.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?