Tiistaina kuollut Jyrki Kasvi eli kolme elämää - Digitoday - Ilta-Sanomat

Jyrki Kasvi eli kolme elämää

Jyrki Kasvi eli elämän bittinörttinä, tutkijana ja parlamentaarikkona. Hänen kirjailijanuransa jäi kesken.

17.11. 11:39

Entinen kansanedustaja, tekniikan tohtori, teknologiavaikuttaja, kulttuuripersoona ja nörtti – sanan kaikissa positiivisissa merkityksissä – Jyrki Kasvi – kuoli sairauden murtamana tiistaina 16.11.2021.

Pyhtään Siltakylässä tammikuussa 1964 perheen ainoana lapsena syntynyt Kasvi oli merkittävä persoona monellakin tapaa. Hän sanoi itse eläneensä kolme elämää: "bittielämän” sekä tutkijan ja poliitikon urat. Kaikissa hän antoi itsestään paljon.

Nuoren miehen elämä sai suuntansa, kun hän joutui tekemään päätöksen levysoittimen ja tietokoneen välillä kesätyöpalkkansa käyttämistä pohtiessaan. Jälkimmäisen valinnan tehtyään ei paluuta enää ollut.

Nimensä alun perin muodossa Jyrki J.J. Kasvi (Jouko Juhani) kirjoittanut harrastaja nousi uuden tietokonesukupolven tietoisuuteen Mikrobitissä ja sen sisarjulkaisuissa C=- ja Pelit-lehdissä, joita hän avusti aktiivisesti 80-luvulta alkaen. Peliarvostelujen ja muiden artikkelien ohella hän piti Mikrobitissä Wexteen-nimimerkillä palstaa, jolla hän ruoti nousevaa mikroilukulttuuria ja teki aikaansa edellä olevia psykologisia tulkintoja pelaamiseen liittyen. Myöhemmin hän toimi lisäksi kolumnistina ja bloggarina monessa muussa lehdessä.

Jyrki Kasvi kävi europarlamenttikampanjansa netissä vuonna 1996. Hän ei tullut valituksi.

Kasvi laittoi myös kätensä saveen tietokonekulttuuria edistäessään. Hän opetti bittileireillä, joissa nuorta sukupolvea johdateltiin kotitietokoneiden ja ohjelmoinnin saloihin. Toiminta oli vähintäänkin pitkälle tulevaisuuteen näkevää ja loi pohjaa, jolla moni suomalaisyritys ponnisti myöhemmin menestyksekkäästi ohjelmistojen ja teknisten laitteiden markkinoille.

Innostus scifiin eli tieteiskirjallisuuteen oli jo hieman vanhempaa perua. Innostus lähti puolisalaa katsotusta Star Trekistä sekä vielä tuolloin Tähtien sotana tunnetusta Star Warsista. Luettuaan tieteisfantasian klassikot hän siirtyi lukijasta kirjoittajaksi, ja hänen kirjalliseen tuotantoonsa kuuluu myös useita scifi-novelleja. Hän myös päätoimitti Kosmokynää eli Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajien lehteä.

Kasvin muihin harrastuksiin kuuluivat sienestys, melonta, valokuvaus ja burleski. Hän luonnehti itseään mökki-ihmiseksi.

Jyrki Kasvi oli mökki-ihminen. Myös sienestys oli hänelle tärkeää.

Vuosi 1994 oli Kasvin elämässä merkittävä. Vilkasta sosiaalista elämää viettänyt teekkari valmistui diplomi-insinööriksi isäksi tulemisen rauhoittamana. Kasvi oli tavannut tulevan vaimonsa jo yläasteella, jolloin seurustelu alkoi. Pariskunta oli yhdessä Kasvin kuolemaan asti.

Samana vuonna hän lähti politiikkaan. Kasvin poliittinen ura alkoi sittemmin kuopatussa nuorsuomalaisessa puolueessa, jonka listoilta hän nousi Espoon kaupunginvaltuustoon.

Puolueen hajottua Kasvi internet-maailman kasvattina joukkoisti pohdintaansa poliittisesta tulevaisuudestaan verkkoyleisölle, mikä oli kaikkea muuta kuin tavallista. Lopulta hän päätyi vihreisiin, joiden listoilta hän nousi eduskuntaan vuonna 2003. Hän istui kansanedustajana kolme kautta, 2003–2007, 2007–2011 ja 2015–2019.

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Jyrki Kasvi ja Jutta Urpilainen eduskunnan hississä vuonna 2003.

Kasvin vaikutus eduskunnassa oli suurempi kuin mitä otsikkotasolla oli nähtävissä. Hän toi parlamenttiin teknologista tietämystä, jota siellä ei varsinkaan ensimmäisten kausien aikana kovin paljoa ollut.

Tämä näkyi niin pieninä tekoina tietoturvan ja myös pelikulttuurin eteen, mutta myös lakien valmistelussa. Kasvin merkitys oli suuri Suomen saadessa nykyisen tiedustelulakinsa. Hän vaati nähtäväkseen lakitekstistä uusia ja uusia versioita, kunnes hän pystyi sitä vaa’ankieliasemassa olleelle vihreiden eduskuntaryhmälle suosittelemaan.

Kasvi asettui myös eduskuntaryhmäänsä vastaan vuonna 2005, kun se hyväksyi tekniikkaharrastajapiireissä vihatun uuden tekijänoikeuslain eli Lex Karpelan. Moni poliitikko katsoi häntä vinoon, mutta tekoa arvostettiin teknologiapiireissä.

Kasvin pitkäjänteinen työ huomattiin. Hän sai kaksi viikkoa ennen kuolemaansa Tietoturva ry:ltä elämäntyöpalkinnon poikkeuksellisen merkittävästä elämäntyöstä tietoturvallisuuden edistämisessä.

Kasvi väitteli tohtoriksi vuonna 2003. Hänen tuotantotalouden väitöskirjansa oli nimeltään Knowledge support in learning operative organisations. Alun perin ajateltu rajaus yksittäisten työntekijöiden tietokoneavusteisesta tukemisesta yksittäisissä työtehtävissä oli liian tiukka, joten lopulta väitöskirja käsitteli yleisemmin sekä kokoonpanotehtävissä työskennelleiden ihmisten tukemista että oppimista ja tiedonhallintaa projektiorganisaatioissa yleisemmin.

Akateemiseen uraan kuului myös työskentely tutkijana ja projektipäällikkönä silloisen Teknillisen korkeakoulun eli nykyisen Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksen työpsykologian ja johtamisen laboratoriossa. Kasvi piti itseään teekkarina loppuun asti, ja hän arvosti aikaansa Teknillisessä korkeakoulussa suuresti.

Vuosi 2003 oli merkityksellinen myös siksi, että hänellä todettiin tuolloin syöpä. Sitkeä taistelu sairautta vastaan kesti 18 vuotta.

Syöpä uudistui useita kertoja, mutta Kasvi ei antanut sen lannistaa itseään, päinvastoin. Hän alkoi kirjoittaa vimmalla, sillä hän koki niin paljon olevan vielä tekemättä. Työn alle päätyivät niin novellikokoelma kuin kaksi satukirjaa. Hänen ylpeydenaiheenaan pitämänsä Kaikki tulevaisuuteni -novelli ilmestyi juuri Ei aivan ihmisiä -novellikokoelmassa.

Vuonna 2019 otetussa kuvassa olivat mukana dialyysikone sekä laaja sarjakuvakokoelma. Terassilla oli chiliviljelmä.

Työ jäi kesken. Kasvi kertoi, että olisi halunnut elää vielä neljännen elämän kirjailijana.

Syövän uusiuduttua viimeisen kerran tämän vuoden tammikuussa internet näytti kauniimmat kasvonsa Kasville. Hän ällistyi aidosti saamastaan tuesta, ja se johti jopa harvinaisiin kokeellisiin syöpähoitoihin. Niiden avulla Kasvi näki viime kesän, mitä ei saattohoidossa todennäköisesti olisi tapahtunut.

Koska Kasvi kuitenkin tiesi mikä häntä odotti, hän järjesteli käytännön asiat kuntoon ja suunnitteli oman muistotilaisuutensa.

– Loppuun lauletaan Ikuisen teekkarin laulu. Olen agnostikko, niin siihen tilaisuuteen eivät virret sovi. Laulu päättyy niin, että ikuisen teekkarin haudalle kaljatynnyri nostetaan, Kasvi sanoi Ilta-Sanomille helmikuussa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?