Itärajalla data liikkuu puhelimissa hitaammin kuin muualla – ”Ei sinne tullut kauhean hyvää 4g-verkkoakaan” - Digitoday - Ilta-Sanomat

Itärajalla data liikkuu puhelimissa hitaammin kuin muualla – ”Ei sinne tullut kauhean hyvää 4g-verkkoakaan”

Telian ja DNA:n 5g-verkko pystytetään itärajalle vuoden 2023 loppuun mennessä. Muun Suomen nopeuksiin ei päästä.

5g-verkkoja ei pysty rakentamaan aivan itärajan tuntumaan. Kuvassa Nuijamaan raja-asema.­

13.4. 8:44

Suomen Yhteisverkko eli Telian ja DNA:n yhteisyritys on aloittanut 5g-verkkonsa rakentamisen. Verkon on määrä valmistua loppuvuonna 2023. Samalla Suomen Yhteisverkon toimialue laajenee kattamaan 62,5 prosenttia Suomen pinta-alasta. Tähän asti se on kattanut puolet maasta.

Koko Suomen itäraja on Yhteisverkon aluetta. Itäraja säilyy kuuluvuuden murheenkryyninä myös 5g-verkoissa, koska 3,5 gigahertsin taajuus on päällekkäinen Venäjän satelliittikommunikaatiossa käyttämän viestinnän kanssa.

Noin 30 kilometriä lähempänä rajaa 5g-verkkoja ei pysty toteuttamaan lainkaan nopeimmalla 5g-taajuudella eli 3,5 gigahertsillä. 30–60 kilometrin etäisyydellä 5g-verkkoja voidaan käyttää noin puolella kapasiteetilla.

– Vyöhykkeitä on kolme. Rajan tuntumassa ei voida käyttää ulkotiloissa 3,5 gigahertsin taajuutta ollenkaan. Sen jälkeen on rajoitetun taajuuskaistan vyöhyke, ja noin 60 kilometrin jälkeen voidaan käyttää täysiä kaistoja, DNA:n radioverkkojen johtaja Jarkko Laari sanoo.

Laarin mukaan 5g-palveluita voi tarjota jonkin verran myös 4g-verkon taajuuksilla. Tässä auttaa se, että Yhteisverkko pystyy hyödyntämään kaikkia DNA:n ja Telian taajuuksia. Vaikkei aivan 5g-verkon nopeuksiin päästäkään, palvelutason pitäisi olla hyvä nykyisiin 4g-verkkoihin verrattuna.

– Ihan parhaisiin huippunopeuksiin ei päästä. Jos 3,5 gigahertsin alueella pystyy tarjoamaan yli gigabitin nopeutta, 4g-alueella päästään varmasti puoleen siitä, Laari sanoo.

Suomen Yhteisverkon toimitusjohtaja Antti Jokinen lohduttaa niitä, joita maksiminopeuksista jääminen harmittaa.

 Ei sinne itärajalle tullut kauhean hyvää 4g-verkkoakaan.

– 4g:tä viimeksi rakennettiin vuoden 2015 tietämillä. Tekeminen painottui hyvin paljon 800 megahertsin taajuusalueelle, jossa myöskin on itärajaan liittyviä rajoitteita. Lopputulema oli se, että ei sinne itärajalle tullut kauhean hyvää 4g-verkkoakaan, Jokinen kertoo.

Suomen Yhteisverkko käyttää kaikkiaan seitsemää taajuutta (700, 800, 900, 1800, 2100, 2600 ja 3500 MHz), joista viisi tulee käyttöön myös itärajalla (700, 900, 1800, 2100 ja 2600 MHz). Osa taajuuksista on uusia, ja joillakin 3g-taajuuksilla käytetään 4g-verkkoa.

Esimerkiksi Imatralle tulee kokonaan uusi 2600 megahertsin 5g-taajuus, joka korvaa sieltä puuttuvan 3500 megahertsin. Verkossa käytetään hieman tavallisuudesta poikkeavia ratkaisuja (40 MHz 2,6 GHz-taajuudella Frequency Division Duplex, 60 MHz 3,5 GHz Time Division Duplexin sijaan).

– Imatran 5g-suorituskyvyssä ei pitäisi suurta eroa muihin vastaaviin kaupunkeihin olla, ja 500 megabittiä sekunnissa pitäisi siellä onnistua 5g:llä, kunhan tämä on valmis, Jokinen sanoo.

Lappeenrannassa 5g pystytään toteuttamaan tavallisin järjestelyin 3,5 megahertsin taajuudella.

Taajamien ulkopuolisilla alueilla käytetään pienempiä taajuuksia. Niillä päästään noin 100 megabitin sekuntinopeuteen.

Telian asiakkailleen tarjoamat 5g-liittymien maksiminopeudet ovat 300, 450 ja 1000 megabittiä sekunnissa. DNA:n nopeusvalikoima on 400, 600 ja 1000 megabittiä. Nimellisnopeudeltaan paremmat liittymät maksavat enemmän.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?