IS selvitti: Näin pimeässä verkossa myydään koronarokotteita – yliproviisorilta selkeä kommentti - Digitoday - Ilta-Sanomat

IS selvitti: Näin pimeässä verkossa myydään korona­rokotteita – yli­proviisorilta selkeä kommentti

IS Digitoday teki selvityksensä kymmenellä pimeän verkon kauppapaikalla.

Pimeässä internetissä myydään paitsi lääkkeeksi väitettyjä aineita, myös koronatestejä sekä väärennettyjä rokotustodistuksia.

23.3. 6:02

Jatkuva koronapandemia on pannut monet ihmiset etsimään epätoivoisia ratkaisuja – ja toiset tekemään rahaa. Pimeässä internetissä kaupataan niin koronavirusrokotteiksi väitettyjä aineita, vääriä rokotustodistuksia kuin koronavirustestejä.

Asiaa selvitettiin Dark Web Marketplaces and COVID-19: The vaccines -tutkimusraportin (pdf) julkaisseessa akateemisessa tutkimuksessa, jossa seurattiin peräti 102:ta Tor-verkon kauppapaikkaa. Näistä peräti 12:lta löytyi väitettyjä rokotteita, joista osa oli Pfizer/BioNTechin ja AstraZenecan nimissä ja loput nimettömiä. Verkossa kaupataan myös rokotustodistuksia.

Tutkimusta johtanut matematiikan apulaisprofessori Andrea Baronchelli Lontoon yliopistosta kertoo sähköpostitse tutkimuksen olevan laajin laatuaan. Hänen mukaansa myynnissä olevien aineiden aitoutta on vaikea kommentoida.

Venäläistä Sputnik V:tä tai kiinalaista Sinovacia ei selvityksessä löytynyt. Tutkimus ei ole välttämättä kaikenkattava, joten kyseisiä rokotuksia voi hyvin olla myynnissä kartoituksen ulkopuolelle jääneillä sivustoilla.

Suositulla darknet-sivustolla myydään väitettyä Pfizerin koronarokotetta 40 dollarilla. IS havaitsi kuvan olevan uutistoimisto Reutersilta varastettu kuvituskuva.

IS Digitoday teki oman selvityksensä kymmenellä pimeän verkon kauppapaikalla. Vastaan tuli nimettömien rokotteiden ohella vain Pfizerin nimissä myytyjä pulloja. Sputnik V ja Sinovac loistivat poissaolollaan. Sputnikia ei löytynyt edes Venäjän suurimmalta darknet-kauppapaikalta.

Aktiivisimmalla sivustolla, jossa oli useampia rokotteita myynnissä, myyjien myyntihistoria ei ollut erityisen luottamusta herättävää. Myytyjä rokotteita ei ollut monia, ja väitetyt Pfizerin rokotteet oli varustettu varastetuilla kuvilla.

Pfizeriksi väitetyn moniannospullon hinta oli 40 dollaria (36 euroa). Nimettömien lääkkeiden pullojen hinnat olivat 210 ja 700 dollaria (176 ja 587 euroa). Tavallisesti yhdestä moniannospullosta saa noin 10 annosta.

Tietoturvayhtiö Kaspersky Lab tutki aiemmin 15 internetin pimeää kauppapaikkaa ja löysi väitettyjä Pfizer-, Biontech-, AstraZeneca- ja Moderna-rokotteita. Annospullon keskihinta oli noin 500 dollaria. Myyjät olivat yleensä Ranskasta, Britanniasta, Saksasta tai Yhdysvalloista, ja he halusivat hoitaa viestinnän salatuilla Telegram- tai Wickr-sovelluksilla.

Suurella venäläissivustolla myytiin IS:n havainnon mukaan Venäjän viranomaisten virallisiksi väitettyjä rokotustodistuksia, joiden hinta vaihteli 40–56 euron välillä. Myyjä pyytää ostajaa lähettämään henkilötietonsa, minkä jälkeen ostaja saa takaisin omalle nimelleen tekaistun rokotustodistuksen. Myyjät eivät ole uusia yrittäjiä, vaan näillä on takanaan tuhansia kauppoja, joihin kuuluu niin amfetamiinin kuin rikoskeikkojen välittämistä.

Väärennetty rokotustodistus lienee houkutteleva vaihtoehto matkustamista kaipaaville epärehellisille ihmisille, jota eivät halua ottaa rokotetta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ostajien luotettavaksi arvioima myyjä kauppaa koronavirustestejä Saksasta käsin. Useamman annoksen ostaja säästää. Kaupankäynti tapahtuu Telegram-pikaviestimellä.

Koronavirustestejä kaupattiin kahdella markkinapaikalla, Venäjällä ja Saksassa. Ensimmäiset olivat myynnissä venäläissivustolla, toiset salatulla Telegram-pikaviestimen kanavalla. Venäjältä kaupatun testin hinta oli 45 euroa, Saksasta myydyn 25 euroa kappaleelta. Testien aitoudesta ei ole mitään takeita.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean yliproviisori Sami Paaskoski kertoo ilmiön olevan tuttu ja Fimean seuraavan tilannetta maailmalla. Paaskosken mukaan ei ole tiedossa, että mukana olisi suomalaisia kauppapaikkoja.

Yliproviisori kuvailee rokotekauppaa marginaaliseksi, mutta vaaralliseksi ilmiöksi. Hän uskoo jotakuinkin kaikkien pimeässä verkossa myytävien rokotteiden olevan joko huijauksia tai väärennöksiä.

– Ne rokotteet, joita maailmalla on, kanavoituvat valtioiden rokotusohjelmiin. Yksityishenkilö ei voi rahalla aitoa rokotetta ostaa.

 Yksityishenkilö ei voi rahalla aitoa rokotetta ostaa.

Venäjällä on pitkä historia korruptiossa ja varjotaloudessa. Siinä mielessä sen kehittämä Sputnik V voisi olla poikkeus.

– Periaatteessa Sputnikinkaan ei pitäisi olla pimeillä markkinoilla myynnissä, mutta käytännössä se voi olla mahdollista.

Paaskoski pitää ajatusta tilata rokotetta pimeästä verkosta järjettömänä: Tarjolla ei ole yksityiskäyttöön tehtyjä annoksia, vaan aito rokote toimitetaan moniannospulloissa. Lisäksi kaikki rokotteet vaativat kylmäsäilytystä ja eheän kylmäketjun.

Venäläissivustolla useampi taho myy väärennettyjä rokotustodistuksia.

– Pystyykö yksityishenkilö pistämään itselleen rokotteen, on vielä oma seikkansa, Paaskoski sanoo.

Pilaantuneen rokotteen tai tuntemattoman sekoituksen pistäminen ei parhaimmillaankaan tee muuta kuin luo valheellisen turvallisuudentunteen. Rokoteväärennöksen ostaja voi puolestaan päätyä pistämään haitallisia tai epäpuhtaita aineita itseensä.

Paaskosken vastaus pimeitä rokoteostoja pohtivalle kansalaiselle on yksiselitteinen.

– Älä osta. Odota omaa rokotusvuoroasi.

Lääkeväärennöksiä ilmestyy nopeasti myyntiin epidemian puhjetessa. Niissä yleensä hyödynnetään olemassa olevan rokotevalmistajan tavaramerkkiä. Näin lisätään väärentäjän uskottavuutta ja pyydetään kovempaa hintaa vetoamalla tuotteen ”aitouteen”, kertoo IPR-asiantuntija Riikka Pakkanen Tullin tavara- ja liikennevalvonnasta.

Vaikka lääkeväärennöksiä on olemassa, Tulli ei ole ottanut haltuun tai pysäyttänyt rokotelähetyksiä.

– Tällä hetkellä, johtuen pitkälti siitä, että EU:n alueella käytettävät rokotteet myös valmistetaan EU:n alueella, tällaisia IP-oikeuksia [aineettomia oikeuksia] loukkaavia rokotteita ei ole ollut liikenteessä, Pakkanen toteaa.

Asetelma saattaa muuttua, kun rokotteita alkaa olla enemmän liikkeessä ympäri maailmaa.

– Suomalainen kuluttaja todennäköisemmin törmäisi tällaisiin rokotteisiin EU:n ulkopuolelle sijoittautuneessa nettikaupassa, jossa ei aitoja rokotteita myydä, Pakkanen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?