Koronavilkun käyttäjä ei saanut tartuntakoodia viikossa, THL:n mukaan kyseessä on yksittäistapaus - Digitoday - Ilta-Sanomat

Teinipojalla korona, turhautunut isä arvostelee Koronavilkkua: ”Minkä takia tällainen systeemi on olemassa?”

Altistumisvaroitukset lähettävä koodi on yhä tulematta, vaikka koronatartunnan toteamisesta on jo viikko.

Korinaan sairastuneiden tulisi saada 3–4 päivässä Koronavilkkuun syötettävä koodi, jolla varoitetaan muita altistumisesta.­

11.2. 10:17 | Päivitetty 11.2. 15:39

Järvenpääläinen Einari (nimi muutettu) on käärmeissään Koronavilkusta, tai paremminkin sen taustalla olevan järjestelmän toiminnasta. Hänen Koronavilkkua käyttävän teini-ikäisen poikansa oireet alkoivat viikko sitten maanantaina ja hänen todettiin sairastavan koronaa saman viikon keskiviikkona. He eivät vieläkään ole saaneet koodia, joka syötetään Koronavilkkuun muiden varoittamiseksi altistumisesta.

Einarin toinen poika todettiin koronasairaaksi perjantaina, mutta siitäkään ei ollut toimitettu koodia Koronavilkkuun syötettäväksi vielä torstaina aamupäivällä.

– Tämä on aiheuttanut minussa hämmennystä. Minkä takia tällainen systeemi on olemassa, jos siinä on viikonkin viive? Eihän sitä tiedä, vaikka siinä olisi ikuisuuden viive. Ei tämä luottamusta systeemiin millään tavalla herätä, Einari arvostelee.

THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho uskoo, että kyseessä on onneton yksittäistapaus.

– Tilanne on poikkeuksellinen. Ei se saisi kestää näin kauaa, Yrttiaho sanoo voimatta sen enempää spekuloida syillä.

”3–4 päivää”

Yrttiahon mukaan aikaväli oireiden alkamisesta koodin syöttämiseen Koronavilkkuun on tällä hetkellä keskimäärin noin 3–4 päivää.

Aleksi Yrttiahon mukaan koodien jako sujuu keskimäärin hyvin.­

Johtaja myönsi lokakuussa, että useiden päivien viive tiedon saannissa vesittää Koronavilkun toimintaa ja siitä saatavaa hyötyä. Samalla hän vakuutti, että pääsääntöisesti tartunnan saanut tavoitetaan koodin luovutusta varten vielä samana päivänä kuin tartunta todetaan.

Yrttiahon mukaan tilanne ei ole ainakaan huonontunut syksystä, vaan pikemminkin päinvastoin.

– Toki on vieläkin olemassa pitkä häntä, eli joillakin [koodin saaminen] kestää syystä tai toisesta kauemmin.

Viivettä voi aiheuttaa esimerkiksi yksityisellä lääkäriasemalla asioiminen, ja alueellista vaihtelua voi esiintyä eri kuntien tai sairaanhoitopiirien välillä. Silti on Yrttiahon mukaan selvää, että koodin uupuminen yhä yli viikko oireiden alettua on jonkinlainen virhetilanne. Hän kiistää, että koodien jakamisessa olisi systeemistä ongelmaa.

– Tilanne on ihan hyvä ja se on parantunut syksystä.

Suomessa on tällä hetkellä noin 1700 ihmistä, jotka voivat luovuttaa tartunnan saaneille koodeja Koronavilkkuun laittamista varten. Vielä lokakuussa heitä oli noin tuhat.

Väärä luulo

Einari törmäsi myös yleiseen harhakäsitykseen Koronavilkun toiminnasta, kun poika oli harrastamassa ennen testiä. Erään toisen paikalla olleen pojan isä sai Koronavilkkuunsa samana päivänä altistumisvaroituksen ja oletti sen voivan johtua Einarin pojasta.

Koronavilkku ei kuitenkaan toimi välittömästi. Jotta joku voisi saada sovelluksen kautta altistusvaroituksen, tartunnan saaneen pitää aina syöttää sitä varten terveydenhuollolta saamansa koodi. Ja tätä koodia ei voi saada ennen kuin tartunta on vahvistettu testissä.

Aleksi Yrttiaho luottaa viime elokuussa julkaistun Koronavilkun voimaan tartuntojen vähentämisessä.

– Tilastot ja mallinnukset viittaavat siihen, että Koronavilkun kaltainen sovellus aktiivisesti käytettynä, kuten Suomessa tehdään, todennäköisesti vähentää jatkotartuntoja niillä, jotka saavat altistusilmoituksen, Yrttiaho asettelee.

Päivitys: Aleksi Yrttiaho palasi asiaan torstaina ja kertoi, että viive oireiden alusta koodin syöttämiseen on tuoreimman tiedon mukaan itse asiassa keskimäärin 1,9 päivää, ei jutussa mainittu 3-4 päivää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?