Peliarvostelu: Ghost of Tsushima vie 1200-luvun Japaniin – vain muutama kauneusvirhe rasittaa

Avoimen maailman samuraiseikkailu on monella mittarilla varsin mallikas peli.

Ghost of Tsushima on Sonyn viimeisiä Playstion 4:lle julkaisemia yksinoikeuspelejä.

19.7.2020 16:00

Tiistaina 17. heinäkuuta Playstation 4:lle yksinoikeudella ilmestynyt Ghost of Tsushima on erityisesti Infamous-pelisarjastaan tutun Sucker Punchin uusin luomus, jota on kypsytelty rauhassa kolmisen vuotta.

Kyseessä on avoimeen maailman sijoittuva toimintaseikkailu, johon on yhdistelty hiiviskelyä ja kevyitä roolipelielementtejä.

Ghost of Tsushima sijoittuu nimensä mukaan Japanin saariston lounaiskolkalla sijaitsevalle Tsushiman saarelle, vuoteen 1274. Peli alkaa rannalta, jonne saaren samurai-joukot ovat saapuneet vastaanottamaan mongolihallitsija Kublai-kaanin kultivoituneen, mutta röyhkeän serkun Khotun-kaanin valloitusarmeijaa.

Ghost of Tsushiman päävastustajana toimii todellisen Kublai-kaanin (1215-1294) kuvitteellinen serkku Khotun-kaani.

Ruudilla ja kieroilla tempuilla varustautuneet mongolit jyräävät perinteisiin taktiikoihin ja kunniallisuuteen nojaavat samurait pahanpäiväisesti ja pelin päähenkilön, Jin Sakai -nimisen nuoren samurain setä ja oppi-isä, lordi Shimura, jää valloittajien vangiksi.

Epätoivoisen ja epäonnistuneen pelastusyrityksen jälkeen Jin toteaa, ettei pysty vapauttamaan setäänsä ja saaren vaikutusvaltaisinta henkilöä ilman ulkopuolista apua, eikä samuraiden perinteinen tapa kohdata vihollinen silmästä silmään ehkä olekaan se toimivin taktiikka.

Pelaajan käytössä on useita erilaisia asuja ja haarniskoita, joita voi kaiken lisäksi maalata mielensä mukaan.

Hyvää

  • Onnistunut, historiallinen pelimaailma

  • Helposti omaksuttava ja sujuva pelattavuus

  • Tarinallisuus ja äänimaailma

Huonoa

  • Tehtävien sisäinen navigointi sakkaa

  • Tehtävien kaavamaisuus

Kun pelin alkuasetelma on saatu paikoilleen, pääsee Tsushiman saarta tutkimaan vapaasti, joko jalan tai ratsastaen. Jin Sakain matkan varrella on lukuisia tehtäviä, ratkaistavia pulmia ja lyötäviä vihollisia.

Ghost of Tsushima ammentaa kerronnassaan paljon japanilaisesta elokuvasta ja etenkin Akira Kurosawan Seitsemän samurain (1954) tunnelma on vahvasti läsnä. Pelissä on asetusvaihtoehtona jopa Kurosawa-moodi, jolloin siitä tulee käytännössä pelaajan ohjaama, japaniksi puhuttu mustavalkoelokuva englanninkielisellä tekstityksellä. Ääniraitakin voidaan optimoida pelaajan käytössä olevalle äänentoistolle (kuulokkeet, surroundkaiuttimet jne).

Jokainen tehtävä alkaa tyylikkäällä aloitusruudulla.

Japani- ja elokuvaestetiikka on paikoittain jopa ylitsevuotavaista. Japaninvaahteroiden punaiset lehdet esimerkiksi putoavat putoamistaan ja kuu valaisee jatkuvasti valkoisenaan tuulessa heiluvia ketokukkia. Tämä on toisinaan hieman kornia, vaikkakin toteutus on kieltämättä näyttävää.

Elokuvallisuuteen ja tarinallisuuteen panostaminen näkyy paitsi runsaissa välianimaatioiden määrässä ja näyttävissä kaksintaisteluissa, myös siinä, että pää- ja sivutehtävät on nimetty erilaisiksi tarinoiksi (tales).

Kaksintaistelut ovat poikkeuksetta hienoja kohtauksia.

Sivutehtävät ovat sekä pelin vahvuus että heikkous: niiden juonet on kirjoitettu hyvin ja paikoittain erittäin mieleenpainuvasti, mutta eteneminen noudattaa turhan usein samaa toistuvaa kaavaa: talonpojalla on ongelma, jonka aiheuttivat pohjimmiltaan joko mongolit tai maantierosvot. Jin kuuntelee ongelman, jäljittää lähiseudulla piileskelevät syylliset ja jakaa näille oikeutta miekan terällä.

Toki tätä peruskuviota noudattamalla on saatu aikaiseksi myös joitakin erittäin mieleenpainuvia tehtäviä, kuten vaellus tulikärpästen täyttämässä ja väitetysti kuolleen samurain hengen riivaamassa metsässä.

Öisen metsän arvoitus on yksi alkupelin mieleenpainuvimmista tehtävistä.

Vaikka Ghost of Tsushima ei tutkittavien yksityiskohtien tai dialogin määrällä pärjääkään avoimen maailman pelien mittatikulle, nyt viisivuotiaalle The Witcherille, on pelimaailmaan silti panostettu huolella. Se näyttää ja kuulostaa siltä, miltä aikakauden Japanin kuuluukin.

Pelinkehittäjä kertoo käyttäneensä apunaan Japanin historian, miekkailun ja kulttuurin asiantuntijoita ja menneensä jopa niin pitkälle, että lähetti äänitysryhmän nauhoittamaan muun muassa japanilaisten lintujen ääniä. Mahtipontiset orkesteriosuudet loistavat ääniraidalta poissaolollaan. Sen sijaan musiikki on hienovaraista ja tunnelmaa vaivihkaa korostavaa. Se on erittäin onnistunut valinta.

Pelimekaniikan osalta Ghost of Tsushima pärjää verrokeilleen erinomaisesti, sillä toteutus on toimiva ja helposti omaksuttava. Mikäli muut samaa genreä edustavat pelit, vaikkapa tuoreimmat Assassin’s Creedit, ovat pelaajalle ennestään tuttuja, etenemisen ja taistelun salat oppii hetkessä.

Opittuja miekkailuasentoja voi vaihtaa lennosta kesken taistelun aina tilanteen niin vaatiessa.

Hyökkäykset ja torjunnat tapahtuvat muutamaa eri nappia painamalla ja pelin edetessä Jin saa käyttöönsä jos jonkinlaisia välineitä: savupommeja, tulinuolia, heittoveitsiä ja vihollisia hämääviä tuulikelloja. Maailmaa tutkimalla samuraimme oppii käyttämään jatkuvasti mukana kulkevaa pääasettaan – katanaa – eri tavalla erilaisia vihollisia vastaan.

Onpa mukana myös toimintaelokuvallisia nimiä saaneita salaisia miekkatekniikoitakin. Kykyjä päivitetään pelin kuluessa karttuvilla tekniikkapisteillä ja samurain työvälineitä taas maailmasta löytyvillä materiaaleilla.

Ken pelätyn kung fun taitaa, voi esteet kaikki voittaa.

Kun Ghost of Tsushimassa taistellaan, on vastustajia yleensä useampi kuin yksi.

Erikoistekniikat ja kestopisteiden palautus tapahtuu käyttämällä budoperinteestä ammentavaa tahdonvoimaa (resolve), joka palautuu hiljalleen listimällä vihollisia onnistuneesti. Toisaalta normaalilla vaikeustasolla pelattuna taistelu tuntuu välillä turhankin helpolta. Helpolta tuntuu myös juonikkaampi lähestymistapa, eli vihollisten eliminointi hiiviskelemällä ja salamurhaamalla.

Ympäri maailmaa piilotetuissa kuumissa lähteissä loikoilu nostaa pelaajan kestopisteitä pysyvästi.

Varjoissa hiiviskely ja selkään puukottaminen ei tietenkään sovi samuraille, joille kunnia on kaikki kaikessa. Tästä ristiriidasta seuraa konflikti paitsi Jin Sakain sydämeen, myös Jinin ja lordi Shimura-sedän välille. Peli kuvaa samurait ennen kaikkea kunniallisina ja horjumattomina Japanin vartioina, joista tavallisella maalaisella ei ole koskaan pahaa sanaa sanottavanaan.

Siinä missä päähenkilö Jin Sakai näkee kanssaihmisensä näiden tekojen ja kulloistenkin olosuhteiden kautta, lordi Shimura taas jaottelee muut ennen kaikkea näiden muodollisen aseman perusteella – toiset samurait kauas tavallisen kansan yläpuolelle.

Päähenkilö Jin Sakain setä lordi Shimura on Tsushiman saaren paikallisjohtaja ja todellinen vanhan liiton samurai.

Peli nojaa vahvasti historiaan, mutta jättää huomiotta sen tosiseikan, että korruptio ei - kaikesta kunniapuheesta huolimatta - ollut feodaaliajan Japanin samurailuokalle millään tavalla tuntematonta.

Tämä on tietoinen valinta ja palvelee sitä, että Ghost of Tsushima on ennen kaikkea fiktiivinen sankaritarina, ei täynnä harmaan sävyjä oleva monitulkintainen eepos. Kun tämän hyväksyy, on peli monella tapaa nautinnollinen kokemus.

Ghost of Tsushima

Julkaisija/kehittäjä: Sony Interactive Entertainment / Sucker Punch Productions

Saatavilla: Playstation 4

Ikäraja: 18 (pegi)

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?