Facebook ilmoitti eilen tuovansa supersuosittuun WhatsApp-pikaviestimeensä mahdollisuuden siirtää rahaa tutuille tai maksaa ostoksia digitaalisesti.
Ilmoitus ei ollut suuren suuri, ja se tuskin koskettaa hirmuista määrää ihmisiä Suomessa. Silti se on suuri askel Facebookin suunnitelmien toteuttamisessa.
Uutinen on tärkeä. Yli 202 miljoonalla asukkaallaan Brasilia on yksi maailman väkirikkaimpia maita. Palvelun pilotointi ei tapahdu ihan missä vain. Aloittamalla rahansiirrot WhatsAppin emoyhtiö Facebook marssittaa päivänvaloon Facebook Pay -alustansa, jolle sillä on suuria suunnitelmia.
Olet silti todennäköisesti törmännyt Facebook Payhyn aikaisemminkin. Facebook toi maksupalvelunsa ihmisten käytettäväksi nimittäin harvinaisen ovelalla tavalla.
Facebook mahdollisti toissa vuonna synttärisankareille hyväntekeväisyyskampanjat palvelussaan. Siinä vuosia täyttävä Facebook-käyttäjä pystyi pyytämään kavereiltaan lahjoituksia hyväntekeväisyyskohteeseen. Kohteet olivat aivan todellisia ja niille annettu raha meni hyvään tarkoitukseen.
Samalla Facebook kuitenkin teki lahjoittajista maksupalvelunsa koekaniineja.
Facebook Pay löytyy myös Facebook-sovelluksen asetusvalikosta.
Palvelu toimi myös aivan rahankeräyslain rajamailla, sillä se mahdollisti myös rahan keräämisen itselle. Poliisihallitus kiinnostui asiasta, ja Facebook oli hyvin vaitonainen.
Rahansiirrot ja digitaalinen maksaminen ovat jättimäinen markkina, jota jaetaan parhaillaan. Sen ansaintalogiikka perustuu siihen, että yritykset maksavat tietyn komission asiakkailta saamistaan maksuista, ja pienistä puroista koostuu jättimäinen virta. Ei-kaupalliset rahansiirrot kavereille ovat yleensä maksuttomia, sillä tällä tavalla ihmiset saadaan käyttämään palvelua.
Suomessa suurimmat pelurit ovat tanskalainen MobilePay, OP:n ja Nordean Siirto sekä amerikkalaiset Google Pay, Apple Pay ja PayPal.
Brasilia ei ole rahansiirtojen digitalisaatiossa pohjoismaisella tasolla, joten Facebookille on tarjolla valtava markkinakakku. Olisi erittäin outoa, jos palvelua ei seuraavaksi nähtäisi Intiassa ja miksei itse palvelun kotimaassa USA:ssakin.
Saatetaan se toki nähdä täälläkin. Viime vuonna voimaan astunut psd2-pankkidirektiivi kun mahdollistaa ulkoisten rahansiirtopalveluiden pääsyn markkinoille kaikkialla EU:ssa. Samalla se päästää rahansiirtäjät käsiksi ihmisten saldo-, tili- ja maksutietoihin, jos nämä siihen luvan antavat.
”Harvan asian toteutuminen netissä on niin itsestään selvää kuin ihmisten harhauttaminen luvan saamiseksi johonkin johonkin, mitä käyttäjät eivät täysin ymmärrä.
Harvan asian toteutuminen netissä on niin itsestään selvää kuin ihmisten harhauttaminen luvan saamiseksi johonkin, mitä käyttäjät eivät täysin ymmärrä.
On siis aika puhua luottamuksesta. Pankkien luottamuspääomasta voidaan keskustella rahanpesuskandaalien jälkeen, mutta Facebookin ”ansio”luettelo on aivan omaa luokkaansa – alkaen Cambridge Analyticasta ja kasvontunnistuksen ujuttamisesta käyttäjille – juurikin harhauttamalla.
Facebookin halu päästä rahavirtoihin on kova. Facebookilla oli myös hanke kehittää oma Libra-virtuaalivaluuttansa, mutta hanke on pantu jäihin EU-maiden annettua sille täystyrmäyksen ja yhteistyökumppanien kadottua.
Skandaalien jälkeen Facebook on vakuuttanut olevansa muuttunut yhtiö, jonka ”dna on pantu uusiksi” hienoja amerikkalaistermejä käyttäen. Yhtiö on myös julkisesti pyydellyt itse sitä säänneltävän.
Facebookin kaksoisstandardien määrä on häkellyttävä. Samaan aikaan palvelun toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on itse ilmoittanut kannattavansa mustien oikeuksia ajavaa Black Lives Matter -liikettä ja varonut tarkasti koskevansa presidentti Donald Trumpin hyvin kiisteltyihin viesteihin.
Että sellaista muuttumista.
Antaisitko sinä Facebookin päästä käsiksi rahoihisi? Tietosi heillä jo on.
