Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa kysymyksiin koronapandemian seurantaan tarkoitetusta sovelluksesta - Digitoday - Ilta-Sanomat

Tällainen on Suomen 5 miljoonan koronasovellus – kysyimme miten valvonta, tietosuoja ja vanhukset huomioidaan

Koronapandemian seurantaan kaavailtu mobiilisovellus herättää kysymyksiä valvonnasta ja heikoimpien syrjimisestä. Hanketta edistetään 5 miljoonan euron kustannusarviolla.

Koronavirukselle altistumista seuraavia sovelluksia kehitellään maailmalla kovaa vauhtia.­

29.4. 12:39

Suomeen kaavaillaan vapaaehtoista älypuhelinsovellusta, jolla seurattaisiin koronapandemian kehitystä. Sovellus seuraisi ihmisten kontaktia toisiinsa bluetooth-yhteyden avulla. Tämän avulla tunnistetaan kontakteja muihin käyttäjiin, joilla on sovellus omassa laitteessaan.

Sijaintitietoa ei kerätä, ja käyttäjistä luodaan nimetön tunnistekoodi. Jos käyttäjällä todetaan koronatartunta, muut lähikontaktissa olleet voivat saada siitä ilmoituksen puhelimeensa.

Sovelluksen tarkka tekninen toteutustapa on vielä avoin. On mahdollista, että se käyttää Applen ja Googlen kehittämää yhteistä rajapintaa. Tällä tavoin tekniikka tulisi valmiiksi iPhone- ja Android-puhelimiin ja sovellus olisi mahdollista toteuttaa tämän päälle. Toinen vaihtoehto on, että se tehdään kokonaan itse.

Puhelimet eivät lähetä tietoja altistumisista automaattisesti järjestelmään. Näin tehdään vasta, kun käyttäjällä on terveysviranomaisen vahvistus tartunnasta. Silloinkin kohtaamiset lähetetään vain jäljittämisen kannalta oleelliselta ajalta, kertoi Ketju-nimistä sovelluskandidaattia kehittävän Reaktorin toimitusjohtaja Sampo Pasanen.

Sovellusta päästään näillä näkymin testaamaan kesällä.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on valmistellut etenemisesityksen mobiilisovelluksen käyttöönotosta Suomessa. Esitys on lausuntokierroksella 5. toukokuuta asti.

Esityksessä STM korostaa vapaaehtoisuutta ja henkilön suostumusta. Esityksen mukaan ”tietosuojan näkökulmasta on tärkeää, että henkilö itse merkitsee jäljityssovellukseen terveydenhuollosta saamansa tiedon tartunnastaan ja syöttää itse jäljityssovellukseen avauskoodin varoittaakseen lähikontaktejaan sovelluksen avulla”.

Samalla tavalla on tärkeää, että saatuaan varoituksen mahdollisesta altistumisesta henkilö itse jakaa tiedon altistumisestaan terveysviranomaisille.

– Näin ollen jäljityssovelluksen käyttöönoton lisäksi myös tartuntatiedon merkitseminen sovellukseen, sovelluksessa olevien kontaktitietojen avaaminen ja altistumistiedon jakaminen terveydenhuollolle tulee perustua henkilön suostumukseen, esityksessä sanotaan.

Pysyykö seuranta?

Vapaaehtoisuudestaan huolimatta sovellus herättää myös huolta. Jääkö sovellus elämään pandemian jälkeen ja valjastetaanko se johonkin muuhun seurantatarkoitukseen jollakin uudella verukkeella? Tämä ei ole tarkoitus, vakuuttaa hanketta edistävä STM.

– Sovellus ja sen taustajärjestelmä toteutetaan perusoikeuksista, tietosuojasta ja tietoturvasta huolehtien, ja sen käyttö tulee lopettaa epidemian päättyessä, linjaa STM:n digitalisaation ja tiedonhallinnan yksikön johtaja Minna Saario.

Sama pätee myös lakimuutoksiin, jotka joudutaan sovellusta varten tekemään. Muutoksia tarvitaan ainakin tartuntatautilakiin ja kenties myös asiakastietolakiin.

– Lainsäädännöstä tullaan esittämään määräaikaista. Tämä on myös jäljityssovelluksia koskevien, Suomen hyväksymien, EU:n yhteisten periaatteiden mukaista, Saario huomauttaa.

Kuinka käy vanhusten?

Seurantasovelluksesta olisi hyötyä etenkin riskiryhmissä oleville ihmisille kuten vanhuksille. He voisivat saada suoraan puhelimeensa ilmoituksen, jos he ovat olleet lähikontaktissa tautia sairastavan henkilön kanssa. Maailmalla on kuitenkin vastaavien hankkeiden tapauksessa väitetty, että juuri esimerkiksi vanhukset voivat jäädä paitsioon. Heillä on vähemmän todennäköisesti sellainen puhelin, joka tukee tarvittavaa seurantatekniikkaa.

Voiko näin käydä Suomessakin?

– Sovelluksen kehityksessä on tavoitteena ottaa huomioon myös sellaiset väestöryhmät, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää älylaitteita edellyttäviä sovelluksia. Sovelluksen käyttöönotto ei saa asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan, Saario sanoo.

Johtaja lisää, että jotkin kansainväliset hankkeet ovat kertoneet kehittävänsä myös älylaitteita korvaavia teknisiä ratkaisuja. Tätä työtä seurataan Suomessakin, ja tuloksia pyritään hyödyntämään, kun se on mahdollista. Ministeriön esityksen mukaan esteettömiä tapoja jäljityssovelluksen hyötyjen tuottamiseksi ovat erilaiset kansainvälisissä malleissa toteutetut puettavat tai mukana pidettävät välineet.

Katoaako tietosuoja?

Tämän hetken käsityksen mukaan STM:n tuen saa Ketju-niminen sovellus, jota kehittävät ohjelmistoyhtiöt Reaktor ja Futurice. STM ei kuitenkaan voi vielä vahvistaa tietoa. Sovelluksen kehitystyöstä tai sitä koskevasta hankintamenettelystä ei ole vielä päätetty.

Varsinaisen sovelluksen toteutukseen liittyy myös kysymys, miten paljon tietoa käyttäjistä kerätään ja missä tilanteissa. Yhdessä ääripäässä on erittäin hyvä tietosuoja, mikä toisaalta rajoittaisi sovelluksen hyötyä. Toisessa ääripäässä viranomaiset pääsisivät tarkkailemaan tartuntaketjuja hyvin, mutta tietosuoja olisi heikompi.

Toteutusmallista voidaan käyttää jakoa hajautettu–keskitetty. Sosiaali- ja terveysministeriö suunnittelee kulkevansa kultaista keskitietä.

– Suomessa on lähtökohdaksi otettu viranomaislähtöinen toimintamalli, jossa on piirteitä molemmista toimintamalleista ja teknologiaperiaatteista. Lähtökohta on, että sovelluksen tulee hyödyttää tartuntojen jäljitystoimintaa ja sitä kautta koko väestöä.

Minna Saarion mukaan Suomessa ei ole vielä arvioitu, millaisia käyttäjämääriä sovellus tarvitsee ollakseen hyödyllinen. Maailmalla on arvioitu, että käyttäjiä tulisi olla 50–60 prosenttia väestöstä.

5 miljoonaa euroa

STM toivoo sovelluksen olevan otettavissa käyttöön kesäkuussa tänä vuonna. Koko hankkeen alustava kustannusarvio on 5 miljoonaa euroa.

Ministeriö myöntää, että yksi haaste on bluetooth-teknologian epätarkkuus lähikontaktin etäisyyden mittaamisessa. Lisäksi selvitystyön aikana on ilmennyt Applen laitteiden bluetoothin hyödyntämiseen liittyvä potentiaalinen riski, jonka ratkaisua etsitään parhaillaan kansainvälisestikin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?