Kommentti: Kasvoistasi tuli kauppatavaraa – eikä kukaan kysynyt sinulta - Digitoday - Ilta-Sanomat

Kommentti: Kasvoistasi tuli kauppatavaraa – eikä kukaan kysynyt sinulta

Kuvituskuva
Julkaistu: 24.1. 7:02

Kasvontunnistus on tällä hetkellä suurimpia uhkia yksityisyydelle. Teknologian tehokkuus ja sääntelyn puute tekevät sen käytöstä houkuttelevaa, kirjoittaa Ilta-Sanomien digitoimittaja Henrik Kärkkäinen.

Teknologia on siitä ikävä asia, että kun sen aiheuttamat uhat tiedostetaan, niiden torjuminen saattaa olla myöhäistä.

Näin saattaa olla käymässä kasvontunnistukselle. Se on useimmille ihmisille vieras asia, mutta ei pitäisi. On nimittäin todennäköistä, että muutaman vuoden sisällä teemme hakuja ihmisten kasvokuvilla samalla tavalla kuin nyt haemme yksittäisiä sanoja Googlesta.

Syy tähän on siinä, että sääntely ei pysy teknologian perässä. Tästä saatiin tänä viikonloppuna kouriintuntuva esimerkki. Tällöin kävi ilmi, että amerikkalainen Clearview AI -yritys lisensoi 3 miljardin kuvan kasvontunnistustietokantaansa amerikkalaisille viranomaisille.

Kuvapankki on kasattu omin luvin pitkälti sosiaalisesta mediasta palveluiden käyttösääntöjä rikkomalla. Tämä ei kuitenkaan estä esimerkiksi FBI:tä tai USA:n sisäisen turvallisuuden ministeriötä käyttämästä sitä. Sitä käytetään, koska se on niin laaja ja tehokas.

Ennestään on jo tiedetty, että Kiina on rakentanut laajan ja tehokkaan järjestelmän kansalaistensa – etenkin vähemmistöjen – pitämiseksi valvovan silmänsä alla.

EU:ssa ollaan miettimässä kieltoa – vähintäänkin väliaikaista – kasvontunnistukselle julkisilla paikoilla.

Vaikka EU saisi oman sääntelynsä kuntoon, se ei muuta tilannetta. Yksityisyydenloukkaukset eivät tunne rajoja. Amerikkalaiseen (tai mihinkään muuhunkaan) tietokantaan ei päädytä siten, että sinua salakuvataan torilla kirkkaassa päivänvalossa.

 Tietokantoihin päädytään siten, että ihmiset lataavat itse kuvansa sosiaaliseen mediaan.

Sinne päädytään siten, että ihmiset lataavat itse kuvansa sosiaaliseen mediaan, josta se sitten päätyy enemmän tai vähemmän asiaankuuluville tahoille.

Teknologiayhtiöiden toimintatapoihin kuuluu se, että ne pyytävät mieluummin anteeksi kuin luvan. (Tai no, kaikki eivät pyydä edes anteeksi.)

Microsoft alkoi tehdä Windows 10 -tietokoneilla oleville valokuville kasvontunnistusta omin luvin. Yhtiö pyysi luvan käyttäjiltään vasta puolentoista vuoden viiveellä. Mitä ilmeisimmin tietoja ei kuitenkaan siirretty Microsoftin palvelimille osaksi suurempaa tietokantaa.

Facebook sen sijaan ujutti luvan osaksi lain määräämää tietosuojakyselyä ja teki siitä kieltäytymisestä vaikeaa. Yhtiö on ollut varsin niukkasanainen siitä, mitä se tekee tietokannallaan.

Jos muutat nyt Facebookisi asetukset piilottamaan kuvat vierailta, olet myöhässä. Teknologiafirmojen ohjelmistorobotit ovat käyneet jo kopioimassa ne.

Kasvokuva on siitä ikävä tunnistusväline, että se on sormenjäljen tavoin pysyvä. Kerran kun joku on saanut haltuunsa sormenjälkesi tai kasvokuvasi datamuodossa, se ei ole enää välttämättä yksin sinun.

Melkoisen varmaa on, että ennemmin tai myöhemmin syntyy tapa, jolla tietoja voidaan käyttää väärin.

Mutta mikä se tapa on? Sen tietäminen vaatii ennustajan lahjoja.

Samoja ennustajan lahjoja olisi vaadittu vuosia sitten sen tietämiseen, että nettiin laittamasi kuvat ovat joku päivä osa rahaa vastaan kaupiteltavaa kasvontunnistustietopankkia.

Tuoreimmat osastosta