Facebook-johtaja myöntää: yhtiön toiminnassa on kummallisuus Suomessa – ”Yhtälöstä puuttuu joku” - Digitoday - Ilta-Sanomat

Facebook-johtaja myöntää: yhtiön toiminnassa on kummallisuus Suomessa – ”Yhtälöstä puuttuu joku”

Kuvituskuva.

Kuvituskuva.

Julkaistu: 22.11. 11:00

Facebookissa jaettavien uutisten faktoja ei Suomessa tarkisteta toisin kuin muissa maissa. Yhtiö puhuu mielellään sisällönsuodatuksen suurista linjoista, mutta myös kiertää kysymyksiä.

Facebookilla on erikoinen ongelma Suomessa. Palvelulla on faktantarkistusohjelma, jossa palvelussa levitettävät epäillyt valeuutiset tarkistetaan ja merkataan sellaiseksi. Tämä tapahtuu työskentelemällä paikallisten journalististen organisaatioiden kanssa.

Suomessa asia ei ole näin. Täällä palvelulla ei ole lainkaan faktantarkastajia.

Muualla maailmassa Facebook varustaa linkit valheellisiin uutisartikkeleihin merkinnällä, jossa artikkelin sisällön kerrotaan olevan kyseenalaista. Suomessa tätä ei tapahdu.

Slush-tapahtumassa vieraillut Facebookin Pohjoismaiden-viestintäjohtaja Peter Münster selittää asiaa yhteistyötahojen puutteella. Faktantarkistajien on oltava Kansainvälisen faktantarkistusverkosto IFCN:n jäseniä. Tällaisia ei Suomesta Münsterin mukaan löydy.

Johtaako tämä valeuutisten leviämiseen Suomessa helpommin, kun tarkastajia ei ole?

– En sanoisi, että ne menevät helpommin läpi. Mutta yhtälöstä puuttuu joku, joka voisi sanoa (jutun julkaistun päivityksen yhteyteen), että tässä ovat todelliset faktat, eikä jutun väite pidä paikkaansa.

Valoshow’ta Slushissa torstaina.

Valoshow’ta Slushissa torstaina.

Münster puolustaa virheelliseksi todettujen uutisartikkelien jäämistä palveluun. Facebookin tapauksessa niiden oheen lyödään merkintä niiden totuuden kyseenalaistamisesta.

– Emme ota sisältöä alustalta pois. Sen sijaan annamme ihmisille enemmän tietoa, jonka perusteella voimme päättää lukevatko tai jakavatko ihmiset sen tai luottavatko he siihen äänestäessään.

– Voitte itse päättää, onko se ongelma vai ei. Mielestäni on hyvä asia, että ihmisillä on käytössään enemmän informaatiota.

Muualla maailmassa faktantarkistajien saamat palkkiot on myös kyseenalaistettu. Münsterin mukaan Facebook näkee faktantarkistuksen aikaavievyyden ja edellyttää tehtäviin koulutettuja journalisteja.

– On kohtuullista, että nämä organisaatiot palkitaan työstään. (…) Mutta onko palkkio iso vai pieni? En tiedä. En tiedä summien suuruutta enkä työn kustannuksia.

Vaalimainoksissa ei tarvitse puhua totta

Kokonaan oma lukunsa ovat vaalimainokset. Facebookilla on tiukat yhteisönormit, mutta vaalimainoksien sisältöä ei valvota eikä niiden sisällön tarvitse olla paikkaansa pitävää.

Münster muistuttaa, että mainoksia voi piilottaa näkyvistä itseltään tai mainosasetuksia voi muuttaa.

Miten minun tulisi toimia, kun näen valheellisia väitteitä sisältävän poliittisen ilmoituksen?

– Sinä toimittajana voit käydä läpi tällaisten väitteiden sisällön. Poliittinen puhe on jo nyt kaikkein tarkimmin tarkasteltua puhetta koko maailmassa. Sitä syynäävät media, riippumattomat organisaatiot ja äänestäjät. Me emme halua olla aktiivinen toimija, joka päättää, mitä otetaan pois.

– Kysymys liittyy siihen, millainen poliittiseen puheeseen perustuvien mainosten ja puheen rooli on demokratiassa. Se antaa sinulle informaatiota äänestäjänä, ja sinun tulisi nojata useampaan lähteeseen ja olla epäileväinen.

Toisin sanoen onko näin, että poliitikon ostaessa valheellista tietoa sisältävän mainoksen, annatte hänen tehdä näin, koska ”asioista voi aina keskustella ja ihmisten tulisi arvioida se itse”?

– Se on käytäntömme, kyllä. Käytäntömme on olla puuttumatta poliittiseen puheeseen.

Ihmisiä ja koneita

Kokonaisuudessaan Facebookin sisällönvalvonnassa työskentelee 35 000 ihmistä, näistä 15 000 on moderaattoreita. Muut ovat esimerkiksi automatisoitujen sisällönsuodatustekniikoiden kehittäjiä tai esimerkiksi terrorismiviestintää torjuvan ryhmän jäseniä.

Yhtiön palveluksessa on myös suomenkielisiä moderaattoreita, jotka työskentelevät ulkomailla, muun muassa Berliinissä. Yhtiö ei kerro suomenkielisten moderaattoriensa määrää.

– Muuhun kuin suomenkieliseen tekstiin liittyvät teemat voi käsitellä muunkielinenkin, esimerkiksi kuvien sisältöön liittyen. Ja jos kerromme tarkan luvun, jätämme huomioimatta kaikkien muiden tiimien työn, joka suojaa suomalaisia vahingolliselta sisällöltä, sekä suojausteknologiamme merkityksen.

Suuri osa sisällönsuodatusta tehdään nykyisin koneistetusti. Münsterin mukaan viime kuukausien aikana palvelusta on poistettu noin 500 000 000 valeprofiilia joka kuukausi. Useimmat näistä on poistettu minuuttien sisällä.

Samalla tavoin yhtiö pyrkii yhdistelemään sisältöanalyysissään kuvia ja tekstiä. ”Kiva apina” -teksti saa aivan erilaisen merkityksen ollessaan apinan kuvan tai ihmisen yhteydessä.