Sarjakuvasankareilla on verikekkerit: Borderlands 3 on kaunis peli rumassa maailmassa

Julkaistu:

Peliarvostelu
Sarjakuvagrafiikalla toteutettu Borderlands 3 vie madmaxmaiseen maailmaan, jossa aseet puhuvat ja viritellyt aseet puhuvat vielä enemmän. Ja vessanpönttöjen vetämisestä saa rahaa.
Avoimen maailman pelit apokalyptisessa ympäristössä eivät ole viime vuosina ihan ennenkuulumaton juttu. Samaan aikaa pitää kuitenkin paikkansa se, että hyville peleille on aina tilaa. Vaikka sellainen sattuisi olemaan avoimen maailman peli apokalyptisessa ympäristössä.

Borderlands 3 on avoimen maailman peli apokalyptisessa ympäristössä. Se on jatko-osan jatko-osa, mutta silti oikein viehättävä, joskin hieman ristiriitainen kokemus.

Kaunis peli, ruma maailma

Pelin silmäänpistävin asia on sarjakuvamainen vahvoilla ääriviivoilla piirretty grafiikka. Se on toteutettu 4K- ja HDR-tasoisena, joten peli on aidosti kaunis.

Sarjakuvamaisuus ei tarkoita silti sopivuutta lapsille. Maailma on karu, ja taistelut päättyvät yleensä verisiin lihakasoihin.

Borderlandsin maailma on galaktinen Mad Max -universumi. Rikkonaisessa ja repaleisessa ympäristössä vahvat ja jengit selviytyvät. Tähän maailmaan on heitetty pelin sankari, jonka voi ilahduttavasti valita neljästä eri vaihtoehdosta. Jokaisella on omat erikoiskykynsä. Allekirjoittaneen suosikki oli kovaa lyövä nainen nimeltä Moze, joka pystyy vetäisemään ylleen mech-haarniskan, jonka minitykeissä ja kranaatinheittimessä on tulivoimaa pienen armeijan verran.


Amaralla on puolestaan kykyjä, joilla tämä pääsee jakamaan lähietäisyydeltä hurjan määrän vahinkoa. FL4K manaa kaverikseen erilaisia raateluelukoita ja hallitsee tarkka-ammunnan. Zane taas osaa tehdä itsestään digitaalisen kopion tai heijastaa luo koko tiimiä suojelevan suojakilven. Ja monta muuta asiaa.

Pelissä on vahvan roolipelimäisiä elementtejä, ja jokaisella hahmolla on monimutkainen kykypuu. Hahmon voi räätälöidä pitkälle oman sotimistyylinsä mukaiseksi, mutta kaikkia ominaisuuksia ei ole mahdollista saada.

Rahalla saa, kiikarikiväärillä pääsee

Räätälöinti ja kustomointi on pelin henki noin muutenkin. Asevalikoima pistää pään pyörälle, eikä kaikkea ole mahdollista saada edes rahalla. Aseita ja panssareita on myös alituiseen vaihdettava, sillä hahmon kehittyessä käyttöön tulee koko ajan muikeampaa kalustoa. Käyttöön tulee myös uusia menopelejä.

Niin, rahalla. Se on pelin keskeinen elementti. Siitä on iloa, mutta yleensä aina pulaa. Kuten myös ammuksista. Lippaat eivät ole pohjattomia ja patruunoiden loppuminen taistelussa yllättää räiskijän kuin liukas keli autoilijan. Sitten vedetään käsikähmällä tai luikitaan karkuun. Eri aseet ja ammustyypit ovat tehokkaita eri vastustajia kohtaan.


Jatkuva varusteruletti saattaa turhauttaa joitakin pelaajia. Se on kuitenkin pelin ydintä.

Borderlands 3 on vaikea peli. Viholliset ovat ilkeitä, ne osaavat suojautua, juoksevat karkuun haavoittuneita ja saattavat tulle päälle useammalta suunnalta. Konsolipelaajienkaan elämää ei helpoteta automaattitähtäyksellä. Kuolema ja jälleensyntymä maksaa rahaa.

Myös tämä saattaa turhauttaa. Vaikeustasoja on kaksi, eikä helpompikaan ole mikään läpikävely. Borderlands ei ole sunnuntaipelurin päiväkävely.

Teos on parhaimmillaan moninpelinä. Etenkin välipomojen mätkiminen on huomattavasti helpompaa, kun pahista pystyy ammuskelemaan selkään kaverin väistellessä tämän ammuksia. Tiimin mahtuu enintään neljä pelaajaa.


Peliarviota vastaan osa pelaamisesta tehtiin kahden hengen tiimissä, mikä oli huomattavasti sooloilua viihdyttävämpää. Jos ostat pelin, ylipuhu kaveri tekemään sama. Valitettavasti konsolien välinen ristiinpelaaminen ei onnistu.

Pelissä on juoni ja pahiksilla useampikin

Pelin juoni on osa pidempää kaarta, jota on viety eteenpäin Borderlandsissa, Borderlands: The Pre-Sequelissa, Borderlands 2:ssa ja Tales from the Borderlandsissa. Taustatarinan tunteminen ei ole millään tavalla välttämätöntä, ja peli rullaa oikein hyvin myös rajaseutuneitsyille.

Tarjolla on sekä pää- että sivutehtäviä. Jälkimmäisiä kannattaa tehdä, sillä ne avaavat maailmaa sekä tiedollisesti että ihan konkreettisesti uusien alueiden muodossa. Minkä lisäksi niistä saatavat bonukset ovat (yleensä) vaivan arvoisia. Sivutehtävät kannattaa tehdä loppuun ennen kuin juoni vie seuraavalle planeetalle.


Peli on teoriassa avointa maailmaa, mutta Rockstarin pelien kaltaisista maailmoista ei puhuta. Tie on yleensä hyvin selkeästi viitoitettu ja hetkittäin syntyy jopa putkijuoksutunne. Tehtävätyyppejä ei ole rajattoman montaa erilaista.

Todettakoon vielä, että huumoria viljellään edellisosien tapaan rutkasti ja sen laatu on makuasia. Mutta kaikki vastaantulevat vessanpöntöt kannattaa vetää.

Borderlands 3 on kaunis, hyvin toteutettu ja vaikeahko peli. Samaan aikaan siitä jää puuttumaan jotain – mahdollisesti siksi, että maailma teki allekirjoittaneeseen vaikutuksen jo ykkösosassa. Sitä ei pysty kokemaan uudelleen.

Mutta pelisarjaa kokemattomille sellainen on tarjolla. Ja pelisarjan ystäville on tarjolla sitä samaa, hieman laajempana, koreampana ja viriteltynä.

Korjaus: Pelihahmon nimi on Moze, ei Maze.

Borderlands 3

Testattu: Xbox One, saatavilla myös PS4, Windows (vain Epic Games Store), Google Stadia

Kehittäjä/julkaisija: Gearbox Software / 2K

Ikäraja: Pegi 18

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt