Nettirakkaus toi Matille viiden vuoden laskut – Ylen Digihuijatut-sarjan tarinat ovat karuja

Julkaistu:

Nettihuijaukset
Ylen uusi sarja ei saarnaa sormi pystyssä, vaan todellisten kokemusten kautta.
Netin vaaroista ja huijauksista varoitellaan usein, mutta Ylen uusi Digihuijatut-sarjan tekee saman huomattavasti muistutuksia ja tarkistuslistoja kiinnostavammin. Sarjan ytimessä ovat uhrit, jotka kertovat omat tarinansa, kuinka heitä he ovat joutuneet huijareiden tai nettirikollisten kohteeksi, ja mitä seurauksia rikoksista on ollut heidän elämälleen.

Sarja auttaa ymmärtämään, että uhrit ovat tavallisia ihmisiä, ja nettirikoksen kohteeksi voi joutua lopulta kuka vaan.

– Aika moni meistä ajattelee niin, että juuri minä en voi joutua huijauksen kohteeksi, toteaa kehitysjohtaja Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystyksestä.

Jos sen takia suhtaudumme vähän ylimielisesti huijauksen vaaroihin, se voi aiheuttaa meille suuremman riskin joutua rikoksen kohteeksi. Ylimielisyys voi tehdä kepposet ihan kenelle tahansa.

Ensimmäisessä jaksossa tarinansa kertovat ”Melissa” ja ”Sami”, joiden tiedot joutuivat rikollisille tietomurron ja hukkuneen ajokortin seurauksena.

Asiantuntijoiden taustoittavien kommenttien rytmittämiä muisteluita alkaa katsoa kuin jännityskertomusta, varsinkin kun osa tapahtumista on dramatisoitu näyttelijöiden avulla. Toki sarjassa jaetaan myös tuttuun tapaan vinkkejä huijausten tunnistamiseen – ja selviytymiseen niiden seurauksista.

Nettirikosten torjuntaa vaikeuttavat muun muassa poliisien resurssipula sekä niiden selvittämisen vaikeudet. Rikolliset pystyvät peittämään netissä jälkensä ja todellisia tekijöitä on vaikea saada selville.

Identiteettivarkauden vaikutukset saattavat jatkua vuosia, ehkä jopa loppuelämän, sillä varastettu henkilötunnus on saatettu myydä tai jakaa netissä muille rikollisille. ”Melissa” ja ”Sami” ovat saaneet tuhansien eurojen laskuja esimerkiksi rikollisten tekemistä verkko-ostoksista vielä vuosia tietovarkauden jälkeen.

– Aina kun postilaatikko kolahti, ei tehnyt mieli mennä lähellekään ulko-ovea. Ahdisti se, että joutuu venkslaamaan noita asioita, ottamaan yhteyttä, tekemään rikosilmoitusta, ”Sami” kertoo ohjelmassa.

Sarjan toinen jakso taas keskittyy romanssihuijauksiin, jossa kokemuksiaan muistelevat Matti ja Pia. Avustustyötä Nigeriassa tekeväksi Dianeksi esittäytynyt huijari onnistui reilun kolmen vuoden aikana saattamaan Matin velkoihin, joita hän joutuu maksamaan viisi vuotta kestävän tiukan maksuohjelman mukaan.

Kuten sarjassakin todetaan, nettihuijauksien uhriksi joutumista saatetaan hävetä, eivätkä monet uhrit siksi uskalla kertoa huijauksista eteenpäin. Tämä antaa huijareille mahdollisuuden toistaa samaa kaavaa yhä uudestaan ja uudestaan uusiin uhreihin. Haastatelluille onkin annettava erityistunnustus heidän avoimuudestaan.

Sarjan myöhemmissä osissa käsitellään myös tietomurtoja puhelimiin ja tietokoneisiin sekä nettikauppahuijauksia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt