Suomalainen IT-yritys valjasti vangit työvoimaksi – herättää ihmetystä ulkomailla

Julkaistu:

Tekoäly
Suomalaishanketta voi olla vaikea ymmärtää amerikkalaisesta näkövinkkelistä. Mutta onko tällaisesta työstä oikeasti hyötyä vangille?
Vainu on suomalainen tiedonhakuyritys, joka kehittää tekoälyä. Vainu kokoaa kaikkea yrityksiin liittyvää tietoa luodakseen kattavan yritystietokannan yritysmyynnin parissa työskentelevien asiakkaidensa käyttöön. Nyt apuun on otettu vankeja kahdessa suomalaisessa vankilassa Helsingissä ja Turussa. Tähän asti samaa työtä on tehnyt Vainun henkilöstö itse.

– Nämä ovat muutaman tunnin sessioita, joissa naksutellaan tekstisisältöjä – vähän kuin pelaisi jotain tietokonepeliä, hahmottaa Vainun perustajiin kuuluva Tuomas Rasila.

Aluksi kymmenen työaseman hankkeessa vanki esimerkiksi maalaa teksteistä yritysten nimet tai vastaa kysymyksiin, kuten "puhuttiinko tässä artikkelissa yrityskaupasta". Tällä tavalla täydennetään Vainun jo 108 miljoonaa yritystä kattavaa tietokantaa nimenomaan suomenkielisellä sisällöllä.

Hanke on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla. Suuri amerikkalainen teknologiajulkaisu The Verge kirjoitti vankien käytöstä tekoälyn kouluttamiseksi ja heitti myös ilmaan kysymyksen, onko tällainen työ vankien hyväksikäyttöä.

Rasilan mukaan kysymys johtuu kulttuurien yhteentörmäyksestä, missä yhdysvaltalaisten voi olla vaikea ymmärtää suomalaista yhteiskuntaa.

 

Kysymys siitä, onko tämä hyväksikäyttöä, tuntuu aivan absurdilta.

– Kysymys siitä, onko tämä hyväksikäyttöä, tuntuu aivan absurdilta. Jengi saa itse päättää, haluavatko he tehdä tätä vai eivät. Ei tähän ketään pakoteta, Rasila korostaa.

"Tekemistä löytyy jatkuvasti lisää"

Suomessa vankien määrä suhteessa väkilukuun on huomattavasti Yhdysvaltoja pienempi. Vankeja ei siis ole edes lukumääräisesti mahdollista käyttää halpatyövoimana. Lisäksi Vainun kumppani Rikosseuraamuslaitos on sidottu Suomen lakeihin, ja laitos korostaa sitoutuneensa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien turvaamiseen ja vankien tasavertaiseen kohteluun.


Entä työn luonne? Opettaako avainsanojen maalailu tai yksinkertaisten vastausten klikkailu sellaista, josta on hyötyä vankilan ulkopuolisessa työelämässä? Rasilan mukaan opettaa.

– Datan käsittelytaito nousee. Se voi toimia positiivisena referenssinä työmarkkinoilla. Tällainen datankäsittelijän homma on ihan oikeasti olemassa. Tekoälyn kouluttaminen on valtavasti kasvava ala, joten tämän tyylistä tekemistä löytyy jatkuvasti lisää, Rasila perustelee.

Tuomas Rasila ei ota kantaa vankien saamiin palkkioihin, mutta hän huomauttaa, ettei missään tapauksessa ole tarkoitus synnyttää työmarkkinoita vankiloiden sisälle. Palkkioista vastaa puhtaasti Rikosseuraamuslaitos. Laitos on ennenkin tarjonnut yrityksille mahdollisuuksia ostaa vankityötä.

– Vainu ei saa lain puitteissa vaikuttaa yhtään mitenkään [vankien saamiin palkkioihin].

Koska kone opettaa itse itsensä?

Vangit ovat nyt opettaneet tekoälyä noin viikon ajan. Perustajan mukaan ensimmäiset kokemukset vankityöstä ovat myönteisiä, ja työn laatu on jopa korkeampaa kuin aiemmin ostetun keikkatyön kohdalla. Rasila ei usko laadun alenevan sitä mukaa, kun vangit tottuvat työhön ja se muuttuu enemmän rutiiniksi. Pikemminkin hän odottaa laadun nousevan ja työn tehostuvan.

Rasilan mielestä kyseessä on mielenkiintoinen asetelma, jossa yhteiskunnan reunalla olevat vangit kohtaavat kovan hypen keskellä olevan tekoälyn. Kaksi hyvin kaukana toisistaan olevaa käsitettä tuottavat yhdessä hedelmää.

– Tarvitsemme valtavan kokoisia opetusaineistoja, ja olemme aina kiinnostuneita, jos jostain löytyy tapa generoida lisää opetusaineistoja, jotta saamme tehtyä parempaa tekoälyä.

Suomalaiset ovat osoittaneet itseoppivan tekoälyn mahdollisuuksia muun muassa erittäin aidon näköisillä valokuvilla täysin kuvitteellisista ihmisistä.
Eikö Vainu voisi kehittää tekoälyään samalla tavalla ilman ihmisiä pistämällä tekoälyn kilpailemaan itseään vastaan? Rasilan mukaan siitä ollaan vielä kaukana.

– Tässä ladataan ihmisten osaamista kielestä tietokoneen ymmärtämään muotoon. Meillä on aika rajatusti sen tyylisiä mahdollisuuksia, Rasila arvioi.

Kone ei esimerkiksi ymmärrä, koska sana "vainu" tarkoittaa tekoälyä kehittävää yritystä ja koska esimerkiksi koiran hajuaistia. Siinä tarvitaan ihmistä vielä pitkään. Vainu-yritys käyttää kyllä automatiikkaa runsaasti, kunhan ihmisten luoma aineisto on ensin syötetty koneelle pureskeltavaksi.

– Mutta se, että saisimme yksin tietokoneen oppimaan mitä kieli tarkoittaa, sellaista ei ainakaan vielä ole olemassa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt