Facebookin julki tulleet suunnitelmat sen omistamien WhatsApp-, Instagram- ja Facebook Messenger -palveluiden yhdistämisestä kiinnostavat tietosuojaviranomaisia.
Lehtitietojen mukaan eri palvelut toimisivat jatkossakin omina sovelluksinaan, mutta Facebookin perustaja Mark Zuckerbergin tavoitteena on yhdistää ne toimimaan teknisesti samalla alustalla.
Suunnitelma herätti välittömästi huolia käyttäjien yksityisyydestä, sillä palvelujen yhdistäminen voisi lisätä Facebookin mahdollisuuksia kerätä tietoja käyttäjistään entistä tehokkaammin. Koska Facebookin Euroopan päämaja sijaitsee Irlannissa, maan tietosuojavaltuutettu on alkanut tutkia asiaa.
– Irlannin tietosuojavaltuutettu on pyytänyt Facebookilta pikaista selvitystä suunnitelmasta, viranomainen tiedottaa verkkosivuillaan.
– Aiemmat suunnitelmat tietojen jakamisesta Facebookin omistamien yhtiöiden välillä ovat aiheuttaneet huomattavia tietosuojahuolia, ja Irlannin tietosuojavaltuutetun toimisto toivoo varhaisessa vaiheessa takuita, että Facebook ottaa nämä huolet huomioon kehittäessään suunnitelmaansa.
Viranomainen muistuttaa myös, että yhtiön suunnitelmien täytyy noudattaa EU:ssa viime keväänä voimaan tulleita gdpr-tietosuojalakeja.
Facebookin vastauksiin ei ole voinut luottaa
Facebookin WhatsApp-kauppa vuonna 2014 herätti heti alusta asti epäluuloja. WhatsApp-palvelu on ilmainen, mutta siinä ei ole myöskään mainontaa, ja kaupan aikaan Facebook ilmoitti, ettei se aio tehdä siihen muutoksia. EU-komission harkitessa kaupan hyväksymistä Facebook ilmoitti, ettei sen ja WhatsAppin käyttäjätietojen yhdistäminen automaattisesti ole mahdollista.
Facebookin ilmoitus osoittautui vääräksi tai vähintään harhaanjohtavaksi tiedoksi, sillä elokuussa 2016 WhatsApp päivitti käyttäjäehtojaan. Uusiin ehtoihin sisältyi mahdollisuus yhdistää WhatsApp-käyttäjien tiedot Facebookiin.
Viranomaiset sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa alkoivat tutkia asiaa, ja Facebook joutui perumaan suunnitelmansa ainakin osittain.
Kaiken lisäksi EU-komissio totesi tutkimuksissaan, että Facebook tiesi mahdollisuudesta jo harkitessaan kauppaa. Väärien tietojen takia komissio määräsi yhtiölle 110 miljoonan euron sakot, muttei enää lähtenyt peruuttamaan lupaansa kaksi vuotta sitten tehdylle yrityskaupalle.
