Tässä Suomen nopeimmin kasvava rikollisuuden laji – tehdään kolme tunnissa

Julkaistu:

Identiteettivarkaudet
Noin puolet identiteettivarkauden uhreista on kärsinyt myös taloudellisia vahinkoja, selviää tietoturvayhtiö MySafetyn kyselytutkimuksesta
Identiteettivarkaudet ovat selvässä kasvussa, selviää tietoturvayhtiö MySafetyn tekemistä kyselytutkimuksista. Tulosten perusteella lähes 160 000 suomalaista on joutunut identiteettivarkauden kohteeksi, ja pelkästään viimeisen vuoden perusteella tapauksia on ollut yli 30 000, eli noin kolme tunnissa.

– Se on nopeimmin kasvava rikollisuuden laji länsimaissa, toteaa MySafetyn viestintäjohtaja Per Anders Prabert.

Identiteettivarkaudessa rikoksen tekijä huijaa käyttämällä jonkun toisen ihmisen henkilötietoja, tunnistautumistietoja tai muita henkilöä yksilöiviä tietoja. Väärillä henkilötiedoilla voidaan esimerkiksi tehdä ostoksia tai ottaa lainaa toisen nimissä. Myös tilin perustaminen verkkoyhteisöön toisen henkilön nimissä on identiteettivarkaus.

MySafetyn tekemään verkkokyselyyn vastasi yli 3000 suomalaista viime maaliskuun aikana. Näyte kerättiin Research Insight Finlandin kuluttajapaneelista sekä lisäotoksella.

Tietoturvayhtiön Ruotsissa tekemän kyselytutkimusten perusteella identiteettivarkaudet ovat sielläkin kovassa kasvussa. Yhtiön mukaan Ruotsissa on tehty tänä vuonna noin 237 000 identiteettivarkautta, mikä on noin 40 000 enemmän kuin koko viime vuonna. Prabertin mukaan identiteettivarkaus on Ruotsin yleisin rikosmuoto.

Suomessa identiteettivarkaus ei ole rangaistava, ellei siitä aiheudu taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa. Kuitenkin myös identiteettivarkauden aiheuttamien ongelmien ja tilanteen selvittämiseen kuluva aika lasketaan haitaksi.
Identiteettivarkaus voi olla vain ensimmäinen askel kohti vakavampaa rikosta, esimerkiksi petosta. MySafetyn kyselyn perusteella joka toinen vastaaja oli kokenut identiteettivarkaudesta taloudellista haittaa, ja 45 prosenttia oli joutunut vastaamaan vahingostaan joko kokonaan tai osittain.
MySafetyn Suomessa tekemässä kyselyssä lähes puolet vastaajista ei tiennyt, miten heidän henkilötietonsa joutuivat vääriin käsiin. Lähes kolmasosa vastaajista kertoi tapausten saaneen alkunsa esimerkiksi tietomurron, sähköpostin tai yhteisöpalveluista urkittujen tietojen kautta. Vastaajista 12 prosenttia kertoi, että heidän tietonsa oli viety varastamalla henkilökortti ja 6 prosentilta tietoja oli kerätty viemällä kirje postilaatikosta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt