Digitoday

Siilasmaa kertoo: Nokiaa varoitettiin täydellisestä tuhosta – valitsi silti puhelimiinsa Windowsin Androidin sijasta

Julkaistu:

Nokia
Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa kertoo, millaisten paineiden alla yhtiön johto päätyi älypuhelimissaan Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmään. Ratkaisua oli vastustamassa vain yksi henkilö.
Nokian johto sai ennakkovaroituksen mahdollisesta täystuhosta, kun yhtiö päätti alkaa käyttää älypuhelimissaan Microsoftin Windows Phone 7 -käyttöjärjestelmää, kertoo Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa viime viikolla julkaistussa kirjassaan Paranoidi optimisti - Näin johdin Nokiaa murroksessa (Tammi). Kirjan toinen tekijä on Catherine Fredman.

Vuoden 2010 lopulla uusi toimitusjohtaja Stephen Elop palkkasi konsulttiyhtiö McKinseyn selvittämään Nokian vahvuuksia ja heikkouksia. Konsulttia pyydettiin myös arvioimaan kilpailevia käyttöjärjestelmiä.

Seuraavan vuoden alussa yhtiölle paljastui, ettei Nokian omista Symbian- ja MeeGo-käyttöjärjestelmistä ollut enää kilpailijaksi Androidille tai iPhone-puhelimille.
Siilasmaan mukaan yhtiöllä oli vain kaksi vaihtoehtoa, joko Android tai Windows Phone.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Google ei tarvinnut Nokiaa

Siilasmaa kertoo jo vuoden 2010 alussa kirjoittaneensa hallitusta silloin johtaneelle Jorma Ollilalle muistion, jossa pohti mahdollisuutta kehittää Symbian- ja MeeGo-puhelimien rinnalla kaiken varalta myös Android-puhelimia.

Androidin etuina oli nopea päivitystahti sekä jo tuolloin suuri kehittäjäyhteisö, joka oli nopeaan tahtiin julkaissut Android-puhelimille jo yli 200 000 sovellusta. Android olisi vapauttanut Nokian kehitysresursseja muuhun työhön, jonka avulla se olisi ehkä voinut erottautua muista valmistajista. Mahdollisena pidettiin myös sitä, että suurena kumppanina Nokia olisi voinut saada osansa Googlen mainostuloista.

Google ei kuitenkaan ollut kiinnostunut antamaan Nokialle minkäänlaista etuasemaa muihin valmistajiin verrattuna.

– Viesti oli selvä: Nokiaa ei tarvittu, koska Android oli jo voittanut, Siilasmaa kirjoittaa.

– Me emme enää olisi kukkulan kuninkaita, vaan meistä tulisi yksi monista vasalleista.

Lisäksi Nokia olisi alussa kokemattomin Android-peluri, ja esimerkiksi Samsung oli ehtinyt tehdä Android-puhelimia jo parin vuoden ajan. Nokia sen sijaan pystyisi julkaisemaan ensimmäisen Android-puhelimensa vasta vuoden lopulla.

Nokia olisi myös joutunut myymään valttikorttina pitämänsä Navteq-yhtiön, koska Googlella oli jo oma Google Maps -palvelunsa. Aika oli Googlen puolella, sillä Nokian taantuminen jatkui samalla kun Android-puhelinten markkinaosuus kasvoi.

Microsoft houkutteli

Microsoft sen sijaan selvästi halusi Nokian kumppanikseen. Nokia olisi heti merkittävin Windows Phone -laitevalmistaja, ja voisi odottaa Microsoftilta ainutlaatuista tukea muun muassa markkinointiin useiden vuosien ajan, sekä voisi sanella myös omia ehtojaan. Microsoftilla ei myöskään ollut kilpailevia karttatoimintoja.

Siilasmaan mukaan vakuuttavin argumentti oli kuitenkin se, että kalliimman hintaluokan Windows Phone -puhelinten myyntikate olisi parempi kuin halpojen Android-puhelinten.

Nokian johtoryhmän kokouksessa 22. tammikuuta 2011 vain McKinseyn konsultti äänesti Windows Phonen valintaa vastaan.

– Vaikuttiko muihin se, että Stephen oli Windows Phonen kannalla? Sitä on mahdotonta tietää, Siilasmaa pohtii.

Konsultti piti Windows Phonen valintaa uhkapelinä. Hänen mukaansa Windows Phonen kohdalla kaiken olisi onnistuttava täydellisesti, jotta Nokia voittaisi. Windows-puhelimien olisi saatava tarpeeksi käyttäjiä, jotta se houkuttaisi sovelluskehittäjiä, sovelluksia ja niiden mukana lisää käyttäjiä. Toinen vaihtoehto olisi Nokian loppu.

Androidin kohdalla lopputulos olisi jotain tältä väliltä. Suurien voittojen mahdollisuus olisi pieni, mutta myös täystuhon todennäköisyys olisi paljon pienempi.

Ohjelmistoalalta tulleena ja tilanteen analysointiin keskittynyt Elop kannatti Windowsia, ja johtoryhmä tuki häntä yksimielisesti.

– Henkisesti emme voineet olla tukematta Stepheniä, Siilasmaa kertoo.

– Hän joutui vain muutaman kuukauden johtajanpestin jälkeen keskelle kriisiä, jossa Nokian tulevaisuus oli vaakalaudalla. Me kaikki halusimme Stephenin menestyvän. Halusimme hänen olevan oikeassa.

Nokian hallituksen kokouksessa myöskään McKinseyn edustaja ei halunnut vastustaa Elopia.

– Lisäksi McKinseyn raporttia oli helppo lukea niin, että se itse asiassa tuki Windowsin valintaa. Konsultin johtoryhmälle esittämiä perusteluja ei esitelty hallitukselle kovin selvästi, Siilasmaa muistelee.

Ratkaisua voi pitää kohtalokkaana, sillä Nokia-puhelimien markkinaosuus romahti pian Windows-julkistuksen jälkeen, ja vuoden 2013 syyskuussa Nokia myi matkapuhelinliiketoimintansa Microsoftille.

– Nokiaa voi syyttää kuun tavoittelusta taivaalta, kun se olisi voinut tyytyä vähemmän kunnianhimoiseen ja turvallisempaan ratkaisuun, Siilasmaa pohtii.

– Kunnianhimo oli korkealla, sillä tavoitteena oli ei enempää eikä vähempää kuin saada takaisin menetetty asema ja kunnia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt