Digitoday

Siilasmaa kertoo, kuinka Elop pudotti niskaan karmean totuuden Nokia-kännyköistä: ”Ei ollut mitään, minkä varaan rakentaa tulevaisuutta”

Julkaistu:

Nokia
Risto Siilasmaa kuvaa kirjassaan värikkäästi, miten Nokian Symbian- ja MeeGo-käyttöjärjestelmien ja samalla koko Nokian ongelmat paljastuivat hänelle.
Nokian hallituksen nykyinen puheenjohtaja Risto Siilasmaa kertoo kirjassaan Paranoidi optimisti (Tammi) hetkestä, jolloin hän tajusi Symbian-käyttöjärjestelmän ja koko Nokian olevan pahoissa ongelmissa.

Keväällä 2010 yhtiössä kehitettiin Symbian-käyttöjärjestelmästä uutta versiota, sillä sen tiedettiin olevan pahasti jäljessä Androidista ja Applen iOS:stä. Kilpailijat söivät jatkuvasti Nokian asemaa, mutta Symbian-puhelimilla oli tuolloin vielä 40 prosentin markkinaosuus.

Nokialla ei kuitenkaan ollut valikoimissaan yhtään kilpailukykyistä huippuluokan puhelinta. Symbian^3:n kehitystyö oli myöhästynyt jo kahteen kertaan yhteensä puoli vuotta ja keväällä selvisi, että se myöhästyisi vielä ainakin kolme kuukautta lisää.

 

Ohjelmistoammattilaisen korviin se kuulosti katastrofaaliselta.

Nokian hallituksen strategiakokouksessa 7. toukokuuta Nokian Devices-yksikön johtaja Kai Öistämö myönsi, että uuden Symbian-version myöhästyminen oli paha takaisku.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Anteeksi, Kai. Olemme jääneet aikataulusta kerran toisensa jälkeen. Miksei tähän ole saatu parannusta, tuolloin hallituksen rivijäsenenä ollut Siilasmaa sanoo kysyneensä.

Öistämö vakuutti, että ongelmaa oltiin korjaamassa. Siilasmaan kysyessä edelleen syistä, Öistämö kertoi yhdeksi ongelmaksi sen, että Symbian-alustan lähdekoodin kääntäminen ohjelmointikielestä prosessorien ymmärtämäksi konekieleksi kesti kaksi vuorokautta. Nyt käännösaika oli saatu typistettyä 14 tuntiin.


– Ohjelmistoammattilaisen korviin se kuulosti katastrofaaliselta, Siilasmaa kuvaa.

– Se oli sama asia kuin elokuvaohjaaja joutuisi odottamaan kaksi vuorokautta, ennen kuin pääsisi katsomaan tuoreimman otoksensa ja voisi päättää, pitäisikö se kuvata uudelleen. Jo vuorokauden käännösaika on tyrmistyttävän pitkä. Jos ohjelman testaamista piti odottaa kaksi vuorokautta, se oli pieni ikuisuus.

Siilasmaan mukaan vastaus paljasti, että Nokian ohjelmoijat olivat johdon välinpitämättömyyden takia ilmeisesti vain tottuneet ongelmaan, vaikka sen olisi pitänyt olla yhtiölle elintärkeä.

– Kuinka moni muu asia mahtoi olla yhtä pahasti rempallaan? Ajatus lävisti mieleni kuin tulikuuma veitsi, Siilasmaa pohtii.
Ongelmaa pahensi Symbianin pirstaleisuus, sillä ohjelma-alustasta kehitettiin eri versioita kymmeniin erilaisiin Nokia-laitteisiin.

Öistämö myönsi, että tilanne oli todella paha, ja kertoi itsekin kuulleensa asiasta vasta äskettäin.

– Tuntui kuin minua olisi lyöty lekalla päähän, Siilasmaa kirjoittaa.

– Yhtäkkiä minulle valkeni perimmäinen syy siihen, mikä oli hermostuttanut, hämmentänyt ja huolestuttanut minua jo kaksi vuotta. Virus oli levinnyt koko yhtiöön ja saastuttanut sen toimintakulttuurin.

 

Minusta kuitenkin tuntui kuin olisin kuullut, että hyvällä ystävälläni oli todettu pitkälle edennyt syöpä.

Siilasmaan mukaan hän sai myöhemmin selville, että uuden version tuottaminen kesti vieläkin kauemmin. Käännettävän koodin keräämiseen sitä kehittäviltä tiimeiltä kului vielä kaksi viikkoa. Kun konekielikäännöksen testaus valmistui, koodi oli jo kaksi viikkoa vanhaa. Kehittäjätiimit olivat jo välissä kirjoittaneet uutta koodia.

Nokian hallitus ei kuitenkaan jäänyt tuolloin pohtimaan Symbianin ongelmia.

– Risto, pysytäänpä rauhallisina. Meidän täytyy edetä seuraavaan aiheeseen, sanoi hallitusta johtava Jorma Ollila.

Siilasmaa sulki suunsa ja yritti rauhoittua.

– Minusta kuitenkin tuntui kuin olisin kuullut, että hyvällä ystävälläni oli todettu pitkälle edennyt syöpä, hän kertoo.

”Meego oli susi”

Nokiassa kehitettiin myös MeeGo-käyttöjärjestelmää, jonka toivottiin haastavan Androidin ja Applen iOS:n kalliimman luokan puhelimissa. Tämä toive murskaantui vuoden 2011 alussa.

Konsulttitoimisto McKinseyllä teetetyn selvityksen mukaan Nokian suunnittelemat MeeGo-tuotteet olisivat jo valmiiksi ominaisuuksiltaan ja suorituskyvyltään jäljessä kilpailevista Android-puhelimista.

Syksyllä 2010 yhtiön toimitusjohtajana aloittanut Stephen Elop halusi perehtyä MeeGon tilanteeseen tarkemmin. Elop sopi Öistämön kanssa, että he tekisivät itsenäiset selvityksensä MeeGo-kehittäjien kanssa.

Tammikuun 2011 alussa Öistämö soitti Elopille, ja kertoi tehneensä johtopäätöksensä. Myös Elop oli valmis.

– Tule toimistooni, Elop sanoi.

– Olen sikiöasennossa pöydän alla.

MeeGon tilanne oli pahempi kuin McKinsey oli varoittanut, kertoo Siilasmaa kirjassaan. MeeGo-kehittäjät eivät olleet varanneet lainkaan resursseja seuraavan sukupolven laitteiden kehittämiseen, joten MeeGo-laitteita olisi voinut julkaista vain yhden vuodessa. Tämä oli Nokian kilpailutilanteessa aivan liian hidas tahti. Se ei olisi riittänyt houkuttelemaan sovelluskehittäjiä, mitä olisi tarvittu MeeGo-puhelimien kilpailukykyisiksi tekemiseen.


Nokian hallitus ei ollut arvannut tilanteen täyttä vakavuutta, ennen kuin Elop pudotti pomminsa: MeeGo oli susi.

– Hallituksen kokoushuoneesta tuntui loppuvan ilma, Siilasmaa kuvaa hetkeä.

– Ilman Symbiania ja MeeGoa Nokialla ei ollut mitään, minkä varaan rakentaa tulevaisuutta.

Siilasmaa ihmetteli, miten MeeGon ongelmat olivat pysyneet salassa niin kauan, sillä käyttöjärjestelmästä oli keskusteltu jo vuosien ajan, ja hallitukselle oli jo esitelty useita prototyyppilaitteita.

– Meistä tuntui, että meitä oli petetty, mutta emme tienneet ketä syyttää, Siilasmaa kirjoittaa.

Noin kuukauden päästä tammikuussa pidetystä kokouksesta, 11. helmikuuta vuonna 2011, Nokia ja Microsoft ilmoittivat, että Nokia siirtyisi käyttämään älypuhelimissaan Windows Phone 7 -käyttöjärjestelmää.

Siilasmaan mukaan Windows valittiin käyttöjärjestelmäksi osittain Microsoftin aktiivisuuden takia, osittain koska Nokia laski voittavansa sen avulla mahdollisesti enemmän. Yhtiöllä oli tilaisuus olla tärkein yhteistyökumppani uudessa käyttöjärjestelmässä, kun taas Googlen Android-kehittäjänä Nokia olisi ollut vain yksi – tosin iso – laitevalmistaja monien muiden valmistajien joukossa.

Nokian johto teki Windowsin ja Androidin välillä kaikki tai ei mitään -ratkaisun. Windows-valinnan riskit toteutuivat pahimmalla tavalla. Windows-puhelimien suosio ei kasvanut tarpeeksi suureksi, jotta sovelluskehittäjät olisivat kiinnostuneet siitä. Sovellusten vähyys taas karkotti myös mahdollisia ostajia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt