Viranomaisilla menossa valmiusharjoitus salaisessa paikassa Etelä-Suomessa - Digitoday - Ilta-Sanomat

Viranomaisilla menossa valmiusharjoitus salaisessa paikassa Etelä-Suomessa

Ilta-Sanomat vieraili harjoituksessa, jossa viranomaiset ja huoltovarmuuskriittiset organisaatiot valmistautuivat Suomeen kohdistuneeseen ja yhteyskunnan toiminnot kaataneeseen kyberhyökkäykseen.

Tieto18-harjoituksessa harjoitellaan tilannetta, jossa Suomi on joutunut usean yhteiskunnalle tärkeän toiminnon pettämisen jälkeiseen kriisitilaan.­

3.10.2018 18:29

Viranomaisilla ja huoltovarmuuskriittisillä organisaatioilla on parhaillaan menossa valmiusharjoitus Etelä-Suomessa. Kolmipäiväisessä Tieto18-harjoituksessa harjoitellaan tilannetta, jossa Suomi on joutunut usean yhteiskunnalle tärkeän toiminnon pettämisen jälkeiseen kriisitilaan.

Harjoituksen järjestää Huoltovarmuuskeskus, ja siihen osallistuu niin julkishallinnon organisaatioita kuin yrityksiä. Osallistuviin organisaatioihin kuuluvat muun muassa Viestintävirasto, HUS, Fingrid, Puolustusvoimat, Yle ja Sanoma sekä teleoperaattorien edustajia. Kaikkia osallistuvia organisaatioita ei ole kerrottu julkisuuteen.

Etelä-Suomessa salaisessa paikassa järjestettyyn harjoitukseen osallistuu 109 henkeä. Tämän lisäksi järjestäjien puolesta on harjoituksessa 40 osallistujaa.

Harjoituksen johtajana toimivan Tuomo Haukkovaaran mukaan vastaavanlaisia harjoituksia, joissa yritykset ja julkishallinto toimivat yhdessä, ei juuri maailmalla ole nähty.

– Suomalaisina pystymme toimimaan yhdessä ja pitämään maan toiminnassa vakavista häiriöistä huolimatta, Haukkovaara sanoo.

Itse harjoitusskenaario on salainen. Siinä simuloidaan kuitenkin tilannetta, jossa Suomi ei ole sodassa, mutta on joutunut moniin yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiin sektoreihin kohdistuvan iskun kohteeksi.

– Harjoituksessa lähdetään siitä, että meidät on yllätetty ja harjoitellaan sitä, miten tilanteesta toivutaan. Harjoituksen on tarkoitus olla sellainen, että se laittaa osallistujien adrenaliinin virtaamaan, määrittelee Viestintäviraston johtaja Kirsi Karlamaa.

Sähkönjakelusta vastaavan Fingridin Kari Suominen sanoo organisaation harjoittelevan tilannetta, jossa sen tietoverkkoon on päästy. Yhtiö on varautunut tilanteisiin, joissa se menettäisi it-järjestelmät, merkittävän osan henkilökuntaansa ja toimipaikkansa. Skenaario on tuttu kirjallisuudesta.

– Ilkka Remeksen Jäätyvässä helvetissä ainoastaan valvontahenkilöstön nimet oli muutettu, hän sanoo.

Kriisitilanteessa Fingrid pystyy kuitenkin ottamaan kaikki maan 116 miehittämätöntä sähköasemaa käsiohjaukseen, Suominen sanoo.

Harjoitukseen liittyy myös Suomeen lietsottu luottamuskriisi. Harjoituksessa media-ala ja viranomaiset toimivat tarkoituksella levitettävää disinformaatiota vastaan. Informaatiovaikuttamisella pyritään huojuttamaan yhteiskunnan vakautta.

– Informaatiovaikuttaminen on osa harjoitusta. Voisiko esimerkiksi tuoreen Miss Suomen [venäläisestä] taustasta vouhkaamisen tarkoitus olla vastakkainasettelun kärjistäminen, Helsingin Sanomien hallintopäällikkö Jaakko Lähteenmaa antaa ajankohtaisen esimerkin.

HUSin hallintopäällikkö Eero Hirvensalo kertoi sairaalaorganisaatioiden harjoitelleen laajasti tilannetta, jossa järjestelmät ovat toimimatta. Oppeihin on jouduttu turvautumaan pari kertaa tosielämässä.

Prikaatinkenraali Mikko Heiskasen mukaan tärkeimpiä harjoituskohteita on johtamisen järjestäminen kriisitilanteessa.

– Meillä on sektorikohtaista operatiivista kysyä, mutta laajoissa, moniin sektoreihin koskevissa tilanteissa johtajuutta kaivataan, Heiskanen muotoilee.

Huoltovarmuuskeskuksen infrastruktuuriosaston päällikkö Sauli Savisalo sanoi Suomen tekevän pitkäjänteistä ja laajamittaista varautumista, jolla on kymmenien vuosien historia. Vastaavanlaisia harjoituksia järjestetään kahden vuoden välein, mutta niistä on kerrottu julkisuuteen hyvin vähän.

– Harjoittelu valmistaa sekä tunnettuihin kriiseihin että tuntemattomiin. Laajamittaisia hyökkäyksiä yhteiskuntaa vastaan ei ole täällä nähty, mutta muualla kylläkin. Teemme laajamittaista työtä, joka ei ole kovin hyvin tunnettua, Savisalo sanoo.

– Meillä on toipumiskyky. Kun vahinko tapahtuu, meillä on ihmisiä korjaamassa asiaa, Savisalo jatkaa.

IS:n kysyttyä Venäjän tekemän Krimin niemimana miehityksen ja sen jälkeisten tapahtumien vaikutuksesta, Savisalo sanoi tapahtumien ”teroittaneen ja painottaneen” harjoittelua.

Kaikkiaan Suomessa on noin 1500 huoltovarmuuskriittiseksi määriteltyä yritystä tai organisaatiota.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?