Digitoday

”Ambulanssin tehtäväksi jää vainajien poiskuljettaminen” – Petteri Järvinen piirtää pelottavan kuvan Suomen haavoittuvuudesta

Julkaistu:

Kirjat
Tietokirjailija Petteri Järvinen neuvoo uusimmassa kirjassaan jokaista varautumaan kyberhyökkäyksiin ja informaatiosotaan.
Tietokirjailija Petteri Järvinen maalaa synkkiä kuvia Suomen ja suomalaisten valmiudesta puolustautua erilaisia hyökkäyksiä vastaan. Järvisen uusi kirja Kyberuhkia ja somesotaa (Docendo) sisältää vaikuttavan kuvauksen Suomesta noin vuorokausi sen jälkeen, kun sähköverkko on kaadettu.

Liikenteenohjaus loppuu, onnettomuudet lisääntyvät, sairaalat täyttyvät. Työnteko on lopetettava, koska tietokoneet ja koneellinen ilmastointi eivät toimi. Matkapuhelimet lakkaavat toimimasta muutaman tunnin jälkeen, kun tukiasemien varavirta loppuu.

Kaupat tyhjennetään, kun kassajärjestelmät eivät toimi, ja ruoat alkavat pian pilaantua. Myös huoltoasemat lopettavat toimintansa, sillä polttoainepumput tarvitsevat sähköä. Niinpä ihmisiä jää jumiin, osa teiden varsille.

Myös lämmityksessä tarvitaan sähköä, mikä varsinkin talvella tekee tilanteesta nopeasti erittäin vakavan. Yön pimeydessä alkaa ryöstely, kun osa ihmisistä pyrkii turvaamaan oman ja läheistensä elämän.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kaikkein huonoin tilanne olisi vanhuksille ja sairaille.

– Hätäkeskukseen ei kannata soittaa, se on ollut tukossa jo pitkään. Monelle sydänkohtauksen saaneelle apu tulee liian myöhään. Vihdoin paikalle ehtineiden ambulanssin tehtäväksi jää vainajien poiskuljettaminen, Järvinen kirjoittaa.


Suomen sähköverkon voi katkaista monella keinolla

Järvisen mukaan Suomen koko sähköverkon voisi katkaista esimerkiksi kaksi vakavaa verkkovikaa ja odottamaton ison voimalan alasajo. Tällöin kysymys olisi huonosta onnesta.

Sähköverkko on altis myös sabotaasille. Kantaverkon linjat kulkevat metsissä ja pelloilla, ja muuntajat ja pylväät on helppo tuhota pienillä räjähdemäärillä ja tarkoilla laukauksilla, Järvinen pohtii. Esimerkiksi Yhdysvaltojen sähköverkon voisi pimentää tuhoamalla kymmenistä tuhansista muuttajista yhdeksän silloin, kun verkon kuormitus olisi muutenkin pahimmillaan.


Vielä helpommin verkon tuhoaminen onnistuisi ohjuksella. Esimerkiksi Pietarin eteläpuolelta olevasta Lugan tukikohdasta ballistinen ohjus lentäisi Etelä-Suomeen runsaassa viidessä minuutissa.

Lisäksi sähköverkko saatettaisiin kaataa nettihyökkäyksellä, kuten tapahtui Ukrainassa, jossa osa maan sähköntuotannosta onnistuttiin kaatamaan haittaohjelmien ja tietomurtojen avulla.

– Vuorossa ollut teknikko seurasi hämmentyneenä, miten hänen hiiriosoittimensa alkoi liikkua itsekseen, aivan kuin näkymätön käsi olisi ohjannut sitä, Järvinen kirjoittaa.

– Hiiren napsautukset sammuttivat 30 muuntoasemaa yksi kerrallaan ja antoivat sen jälkeen logout-komennon. Käsi kuului hyökkääjälle, joka oli murtautunut yhtiön IT-tukeen ja ottanut etäyhteydellä teknikon koneen haltuunsa.

Järvisen kirja muistuttaa, miten riippuvainen nyky-yhteiskunta on tietotekniikasta. Tärkeiden toimintojen keskittäminen tietoverkon varassa toimiville järjestelmille tekee niistä alttiita häiriöille ja hyökkäyksille.

Lue lisää: Washington Post: Venäläishakkerit päässeet käsiksi sähköverkkoon Yhdysvalloissa

Lisäksi ihmiset eivät ole enää yhtä varautuneita vastoinkäymisiin, kuten esimerkiksi viime sotien aikaan, jolloin ihmiset elivät muutenkin omavaraisemmin, ilman tekniikkaa.


Verkkohyökkäysten ja -huijausten tietosanakirja

Kyberuhkia ja somesotaa on hieman harhaileva tietoteos. Järvisen kokoama tietomäärä aiheesta ja sen liepeiltä on laaja. Kirjassa käydään läpi uraanin isotoopit, vuonna 1991 käyty Irakin sota sekä nopeusrajoitusten ja turvavyöpakon lisääminen Suomen lakiin, vaikka niiden ei luulisi juuri kuuluvan kirjan otsikon alle.

Järvisen alaa on perinteisesti ollut tietotekniikka, mutta uusimman kirjan aiheet ulottuvat paljon laajemmalle. Hänen mukaansa kirjan keskeisinä teemoina ovat olleet pelko sekä jokaisen vastuu yhteisestä turvallisuudesta.

– Kun asiat ovat uusia tai uhkaavia, pelko ohjaa tekemistä, ja meitä myös ohjataan pelolla, Järvinen kirjoittaa.

Kirja on toimiva hakuteos parin viime vuosikymmenen huomiota saaneista haittaohjelmahyökkäyksistä ja tietomurroista, joista osa on ollut valtioiden tekemiä kyberhyökkäyksiä. Järvinen kuvaa hyökkäysten tekotapoja ja vaikutuksia kohtalaisen hyvin ja yleistajuisesti sekä käy läpi niiden jälkiseurauksia, joita ei usein seurata yhtä tarkkaan kuin hyökkäysten välittömiä vaikutuksia.

Lue lisää: Massiivinen kyberase paljastui – olisi voinut tuhota satojen tuhansien kotireitittimet

Kirjassa kerrotaan tekniikkaa hyödyntävien hyökkäysten lisäksi myös netissä leviävistä salaliittoteorioista sekä informaatiosodan keinoista vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja käytökseen. Kirja alaotsikko onkin ”Digiaikana sinäkin olet etulinjassa”.

Tuoreimpia esimerkkejä on viime keväänä paljastunut Cambridge Analytican tiedonkeruu Facebookin kautta, ja sen vaikutukset Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin.

– Ennen vaalimainosten tehon ratkaisi se, kenellä oli eniten rahaa ja nokkelimmat mainostoimistojen copywriterit. Digiaikana menestyy se, jolla on parhaat ohjelmoijat, algoritmit ja eniten äänestäjistä kerättyä dataa, Järvinen kirjoittaa.

Varoitusten ja esimerkkien lisäksi kirja on myös opas vaaroilta suojautumiseen. Kirja sisältää useita vinkkejä esimerkiksi oman tietoturvan ja yksityisyyden säilyttämiseen verkkoyhteisöissä, valemedioiden tunnistamiseen ja verkossa vaikuttamaan pyrkivien niin sanottujen nettitrollien tunnistamiseen. Lisäksi kirjassa on Järvisen aiemmista kirjoista tuttuja neuvoja kodin tietokoneiden ja muiden nettiin kytkettyjen laitteiden tietoturvan parantamiseen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt