Digitoday

Varo tilausansoja! Näillä mainoksilla verkkohuijarit vedättävät suomalaisia

Julkaistu:

Verkkorikollisuus
Suomalaisia kiusaavat kuukausimaksuun sitouttavat huijaukset eli tilausansat ovat miljoonabisnes ja kytköksissä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Jos menit lankaan, tee heti kaksi asiaa.
Euron iPhone. Elokuvalahjakortti. Ilmaiset bensat. Kuulostaako sähköpostiin kolahtanut tai vastaan tullut nettisivu tutulta?

Nettihuijaukset, joissa netinkäyttäjä harhautetaan kuukausi­maksullisen palvelun tilaajaksi tarjoamalla esimerkiksi poikkeuk­sellisen halpaa puhelinta tai lahjakorttia ”käsittelykulujen hinnalla”, ovat yleistyneet ja kehittyneet hyvinkin uskottaviksi.

Näitä tilausansoiksi kutsuttuja huijauksia on nähty muun muassa median, teleoperaattorien ja kauppaketjujen nimissä. Niitä yhdistää onnenpotkulta kuulostava tarjous, joka johtaa kuitenkin rahanmenoon.

– Kyseessä on täydellisen turvallinen rikos, sanoo tilausansoja tutkinut, turvallisuusalalla työskentelevä riskiasiantuntija Vesa Hietanen.

Hietasen mukaan tilausansoja on nähty Suomessa vuodesta 2011, ja ne ovat kehittyneet koko ajan. Nyt niiden tehtailijat käyttävät muiden omistamia tuotemerkkejä ja toimivat tavalla, jota Hietanen kutsuu aiempaa röyhkeämmäksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Järjestäytynyttä rikollisuutta

Taustalla on iso bisnes. Hietasen mukaan sillä on yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Verkkosivuille on olemassa hyvin aidontuntuiset pohjat, joita räätälöidään tarpeiden mukaan. Kun sivu otetaan alas, se palaa parin kolmen kuukauden kuluttua. Huijauksia tehtailevat yritykset myös vaihtavat korttimaksuja vastaanottavia pankkeja jälkiään peitelläkseen.

– Tämä ei onnistuisi nappikauppiaalta, Hietanen sanoo.

Tilausansaan johtava sivu saattaa hyödyntää muiden yritysten brändejä, mutta myös asiantuntijoina tunnettujen ihmisten kuvia tai toimittajien nimiä. Lopputulos voi olla hyvinkin uskottava. Sivulla saattavat yhdistyä niin petos, maksuvälinepetos, identiteettivarkaus kuin tavaramerkkirikkomus.

Hietanen arvioi pelkästään Suomesta valuvan rahaa huijareille yli miljoonan vuodessa. Useimmiten tappiot jäävät huijatuksi tulleiden kärsittäväksi, sillä pankit pystyvät vetoamaan siihen, että uhrit ovat ”hyväksyneet tilausehdot”.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Tässä on se nerokas ajatus, että ihmisiltä ei viedä isoa kertasummaa. Sen sijaan lypsetään valtavilta massoilta pieniä summia kuukausittain.

– Kokonaisuutena tästä tulee isoja summia, koska huijarit ovat saaneet kerätä vuosikausia rahaa täysin rauhassa.

 

Kyseessä on täydellisen turvallinen rikos.

Hietanen toivoisi pankeilta ja maksunvälittäjiltä enemmän aktiivisuutta taistelussa tilausansoja vastaan. Nykyisellään vastuu jää kuluttajille.

– Jos pankit joutuisivat maksumiehiksi, ne olisivat laittaneet ison pyörän pyörimään Visan ja Mastercardin suuntaan.

Vaikeita tutkittavia

Tilausansojen tutkinta on hyvin vaikeaa. Ne edustavat rajat ylittävää rikollisuutta, jossa toimijoiden huijausta toteuttavan firman katuosoite saattaa olla Tanskassa ja emoyhtiö Arabiemiraateissa, nettiosoite voi viitata Thaimaahan, ja riita-asiat on ilmoitettu ratkottavan Hongkongissa.

– Kun ihminen menettää rahaa, poliisi ei pääse rikosilmoitusta pidemmälle, Hietanen sanoo.

– Tilausansan ansaintalogiikka on yksi turvallisimpia. Monessa maassa ne eivät ole edes rikos.

Hietanen ei ole kuullut kenestäkään, joka olisi koskaan saanut tilausansoissa usein tarjottavaa euron iPhonea tai lahjakorttia.

Hietanen seurasi yhden tapauksen loppuun asti. Firmassa selitettiin lahjan saamatta jäämistä sillä, että niiden toimitukset olisi ulkoistettu. Seuraavaksi firmasta vaadittiin kopioita ajokortista tai sähkölaskusta. Tämän jälkeen tarjottiin lahjakorttia luvatun lahjan sijaan. Kun Hietanen kieltäytyi, firmasta ei enää kuulunut vastausta.

– Osa tekee sillä tavoin, että lähettää tarkoituksella spämmifiltteriin jääviä viestejä. Näin he voivat väittää olleensa yhteydessä lahjan suhteen, vaikkei vastaanottaja koskaan saakaan postia.

Jos narahdit, tee heti kaksi asiaa

Hietanen huomauttaa, että tietonsa antaneen ihmisen korttitiedot saattavat lopulta päätyä minne vain – esimerkiksi myyntiin hämärille nettifoorumeille.

– Kun yritykset toimivat rikollisesti, mikseivät he myisi tietoja?

Entä mitä tulisi tehdä netinkäyttäjän, joka on syöttänyt tietonsa tilausansasivulle?

– Ota heti yhteyttä kortinmyöntäjään. Mitä nopeammin, sen parempi. Jos sen tekee heti, voi selvitä ilman kuluja. Monella yrityksellä on tietty aikaikkuna ennen veloitusta. Sen lisäksi lähetä yritykseen sähköposti, jossa sanot peruvasi kaiken. Sillä ei ole merkitystä, millainen vastaus sieltä tulee takaisin.

– Kun teet nämä kaksi asiaa, olet aika hyvissä asemissa näitä yhtiöitä vastaan.

Hietanen muistuttaa, että kukaan ei lahjoita hyvää hyvyyttään euron iPhoneja. Hän kehottaa ihmisiä klikkaamisen sijaan miettimään hetken, voisiko kyseessä olla huijaus onnenpotkun sijaan.

– Jos olisit etelässä rantabulevardilla, tuskin ostaisit iPhonea eurolla!

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt