– Se oli aivan loistava projekti todella mielenkiintoiseen aikaan. Tiedon hakemiseen netistä ei silloin ollut olemassa mitään vastaavaa työkalua, Erwise-selaimen kehittämiseen osallistunut Kim Nyberg kertoo IS Digitodaylle.
Vuosi oli 1992, ja maailma oli vielä vailla ensimmäistä graafista nettiselainta, joka sopisi yleiseen käyttöön.
Unix-käyttöjärjestelmälle kehitetty Erwise ratkaisi orastavan netin perusongelman, jonka kanssa koko www:n keksinyt Sir Tim Berners-Lee painiskeli. Erwisella pystyi hakemaan tietoa erilaisista lähteistä, jotka olivat siihen asti olleet hajallaan irtonaisina toisistaan.
Www:llä tarkoitetaan world wide webiä, joka on internetin päällä toimiva hypertekstijärjestelmä. Se siis mahdollistaa sujuvan liikkumisen netissä hyperlinkkien avulla.
Erwise elää nykyselaimissa
Erwise kehitettiin opinnäytetyönä silloisessa TKK:ssa, eli Teknillisessä korkeakoulussa Espoossa. Tiimin muut jäsenet olivat Teemu Rantanen, Kari Sydänmaalakka ja Kati Suominen (nykyisin Borgers).
Erwise oli myös ensimmäinen selain, joka osasi esittää sisältöä lennossa sen sijaan, että verkkosivu näytettäisiin vasta, kun se oli kokonaan latautunut. Toiminto tehtiin kompensoimaan silloista netin hitautta.
Suomessa kehitetty Erwise-nettiselain sisälsi aikalaisiinsa verrattuna kehittyneitä toimintoja.
– Latauksen pystyi keskeyttämään, jos sivu ei ollutkaan se mitä etsittiin. Ja sillä pystyi hakemaan useita sivuja rinnakkain. Osa näistä ominaisuuksista nähtiin vasta Netscape-selaimessa pari vuotta myöhemmin. Nykyään pidämme näitä ominaisuuksia itsestään selvinä, Nyberg huomauttaa.
Erwisessä esiteltiin myös sivun sisäinen haku, eli selaimella pystyi etsimään sanoja verkkosivulta oikean kohdan löytämiseksi nopeasti. Sama toiminto löytyy nykyään kaikista suurista selaimista.
"Tim Berners-Lee patisti meitä"
Kim Nybergin mukaan Erwise olisi voinut olla se selain, josta www olisi lähtenyt kunnolla liikkeelle. Sillä oli kaikki tekniset edellytykset siihen, ja lisäksi Tim Berners-Lee tuki hanketta avoimesti ja tuli jopa Suomeen kannustamaan TKK:n tiimiä.
– Hän patisti meitä eteenpäin ja hän kirjoitti arvioita selaimen keskeneräisistä versioista, jotka lähetimme hänelle.
Opinnäytteen valmistuttua selain ei vielä ollut täysin julkaisuvalmis. Kaksi tiimin jäsentä Nyberg mukaan lukien halusi kuitenkin jatkaa päivätöissään ohjelmistoalalla. Yksi oli halukas viimeistelemään Erwisen kesätyönään TKK:ssa, mutta yliopistolla ei ollut varaa palkata silloin kesätyöntekijää.
Nybergin mukaan Erwise-selain kehitettiin englanniksi, mutta sen dokumentaatio oli suomeksi. Tämä osoittautui ratkaisevaksi esteeksi, miksi edes Berners-Lee ei voinut viedä projektia loppuun saakka omin voimin – vaikka hän niin halusi tehdä.
Erwisen kohtalona oli jäädä historian hämäriin sen sijaan, että se olisi käynnistänyt internetin vallankumouksen myöhempien Mosaic- ja Netscape-selainten tapaan.
– Kyllä me näimme, että tämä oli se "seuraava iso asia", Nyberg kiteyttää.
Nybergiä ei kuitenkaan harmita, että mullistus jäi tekemättä. Hänestä oli tärkeintä olla mukana vaikuttamassa hetkenä, jolloin internet alkoi muuttaa maailmaa toden teolla.
Muutto Kaliforniaan ja miljoonat taskuun?
Periaatteessa Erwisen ympärille olisi ollut mahdollista perustaa selainta myyvä yritys. Sillä olisi voinut tehdä miljoonia. Mikäli Erwise olisi lyönyt läpi, olisi myös suuri todennäköisyys, että Nyberg ja kumppanit olisivat muuttaneet Kalifornian Piilaaksoon.
On jopa pohdittu, olisiko Erwisen läpimurto voinut synnyttää Suomeen oman Piilaakson, eli tietotekniikkakeskittymän. Nyberg ei ajatukseen oikein jaksa uskoa. Myöhemmin "Pohjolan Piilaakso" syntyi Oulun seudulle matkapuhelinteollisuuden innoittamana.
