Lakimiehen neuvo pornoväärennöksen uhreille: Sinulla on 6 oljenkortta

Julkaistu:

Tekoporno
Lakimies näkee jo nykylaissa useita pykäliä, jotka voivat auttaa tekoälypornon uhria.
Väärät pornovideot leviävät netissä. Tekaistut kuvat ja videot eivät ole uusi keksintö, mutta tekoälyn avulla luotuja uusia videoita on välillä käytännössä mahdotonta erottaa aidoista. Niissä uhrin kasvot on asetettu tietokoneella alkuperäisten kasvojen tilalle.

Teknologian nopea kehitys uhkaa johtaa tilanteeseen, missä melkein kuka tahansa voidaan saada tekemään ja myös sanomaan mitä tahansa. Lakien on pelätty olevan pahasti jäljessä.

Lakitoimisto Turre Legalin lakimies Herkko Hietanen arvioi kuitenkin, että Suomen laissa on jo valmiiksi useampi kohta, joista voi olla apua uhrille.

1. Kunnianloukkaus: Tämä pätee, jos video sisältää valheellista tietoa ja teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä loukatulle.

2. Tekijänoikeusrikos: Tämä koskee Hietasen mukaan sekä naamallaan esiintyvää henkilöä että pornovideon alkuperäistä näyttelijää, jota voidaan myös pitää uhrina. Hänen vartaloaan on käytetty luvatta toisen ihmisen naaman kanssa. Näyttelijälle syntyy videon myötä oikeus esitykseen.

– Koneella tehty video voisi olla muutettu teos alkuperäisestä videosta. Tekijänoikeus antaa tekijälle oikeuden hallita teostaan myös muutetussa muodossa, Hietanen huomauttaa.

– Paitsi se pornonäyttelijä, myös se naamakuvassa esiintyvä henkilö omistaa tekijänoikeuden lähioikeuden videolla olevaan esitykseensä. Tekijänoikeuden lähioikeuden syntyminen ei edellytä sitä, että kyse on näytelmästä – riittää, että esiintyy videolla.

Näyttelijän ongelmaksi voi osoittautua se, että hän ei välttämättä omista oikeuksia videoon, vaan ne kuuluvat esimerkiksi tuotantoyhtiölle. Suomalaisen yksityishenkilön voi myös olla erittäin vaikea tavoittaa usein ulkomaalaista näyttelijää tai yhtiötä tekemään yhtään mitään.

3. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen: Tästä laista voi olla apua, jos sisältö saatetaan julkisuuteen ja se aiheuttaa kärsimystä sen kohteelle. Internetissä leviävän väärän pornovideon voidaan katsoa täyttävän molemmat kriteerit.

4. Identiteettivarkaus: Jos sisältöä on levitetty verkossa erehdyttämään vastaanottajat luulemaan, että uhri on itse tehnyt videon, kyseessä voi olla identiteettivarkaus.

5. Markkinointirikos: Tämä ei normaalitilanteessa päde, mutta on Herkko Hietasen mukaan silti mahdollinen, jos sisältöä käytetään mainostarkoituksessa.

– Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi, jos S-marketin Prisma-mainokset käyttäisivät look-alike -näyttelijöiden sijasta Ruotsin kuninkaallisten videoita tekoälyn kouluttamiseksi, Hietanen hahmottaa.

6. Petosrikos: Jos videota käytetään edun tavoitteluun tai toisen vahingoittamiseen, Hietanen näkee saumoja syytteeseen myös petosrikoksesta.

Helpompi tunnistaa rikokseksi

Kostopornon tapauksessa uhrilla voi olla mahdollisuuksia ajaa asiaansa menestyksekkäästi pelkästään siitä syystä, että tekijä asuu Suomessa. Monessa muussa tapauksessa kanteita voi olla vaikea ajaa, koska internet ei tunne rajoja, ja syylliset voivat olla missä tahansa.

Viemistä oikeuteen rajoittavat myös potentiaaliset rahalliset menetykset, jos tuomio on ei-toivottu ja oikeudenkäyntikulut lankeavat omalle kontolle.

Nämä samat rikosnimikkeet pätevät periaatteessa pätee myös perinteisiin kuvaväärennöksiin, joissa valukuvaan on vaihdettu kasvot. Hietasen mukaan uusissa tekoälyvideoissa asia on suoraviivaisempi, sillä ne voivat olla niin vakuuttavia ja erehdyttäviä, että rikoksen tunnusmerkistö täyttyy helpommin.

Vanhat ja tökeröt kuvaväärennökset voidaan joissakin tapauksissa laskea jopa sallituiksi parodioiksi, hän huomauttaa.