Digitoday

Teknologiaguru kertoo, miten sosiaalinen media tuhoaa maailman – ja tarjoaa yksinkertaisen ratkaisun

Julkaistu: , Päivitetty:

Virtuaalitodellisuuden keksijänä pidetty Jaron Lanier pelkää ”käyttäytymisen massamuokkaamisen” tuhoavan ihmiskunnan.
– Tämä on pelottavaa. Tämä on hetki, jolloin ihmiskunta päättää selviytyykö se vai ei.

Jaron Lanier ei vaikuta liioittelevan. Virtuaalitodellisuuden isäksi ristitty keksijä ja filosofi on nähnyt omin silmin, kuinka Piilaakson teknologinen vallankumous on muuttanut maailmaa niin parempaan kuin huonompaan suuntaan. Lanier perusti maailman ensimmäinen virtuaalitodellisuusyrityksen 80-luvun alussa ja seurasi läheltä, kuinka autotalleissa ja hökkeleissä syntyneet teknologiayritykset kasvoivat maailmaa mullistaviksi jättiläisiksi.

2000-luvulla hän myi ohjelmistoyrityksen Googlelle ja nykyään hän johtaa tutkimuslaboratoriota Microsoftilla. Hän on myös kirjoittanut menestyskirjoja, joista tuorein on omaelämäkerta Dawn of the New Everything. Vuonna 2014 Time-lehti listasi hänet maailman 100 vaikutusvaltaisimpien ihmisten joukkoon.

Lanierin mukaan jalosta idealismisista syntynyt internet on tällä vuosituhannella muuttunut järjestelmäksi, joka repii yhteiskunnan hajalle. Päätekijöinä Lanier näkee Facebookin ja Googlen, joilla on molemmilla enemmän käyttäjiä kuin millään valtiolla on kansalaisia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Muutamat yritykset ovat käytännössä vallanneet internetin. Kyse on enimmäkseen Facebookista ja Googlesta ja muutamasta muusta. Isompi ongelma on näiden yritysten liiketoimintamalleissa.


Nykyiset ongelmat juontavat Lanierin mukaan juurensa internetin varhaisiin päiviin, jolloin vallitsi vahva yhteiskunnallinen liike tehdä internetistä kaikille avointa. Jotta tieto voisi olla avointa, sen täytyi olla ilmaista. Ilmaista koodia, ilmaista musiikkia, ilmaisia uutisia. Samalla Piilaaksossa kuitenkin ihailtiin kapitalismin suuria sankareita kuten Steve Jobsia ja Bill Gatesia.

– Jos yrität yhdistää nämä kaksi tarvetta, ei ole kovin montaa tapaa tehdä kaikesta ilmaista ja samalla tuottaa kapitalismin sankareita. Ainoa tapa saada molemmat on mainonta, Lanier toteaa.

Teknologian kehittyessä maailma ja mainonta on muuttunut. Ihmisiä valvotaan ja mitataan taukoamatta internetin ja kännyköiden kautta ja heistä tallennetaan jättimäisiä tietomääriä päätöksenteon ohjaamiseksi. Mainonta ei ole enää passiivista vaihtoehtojen tarjoamista vaan aktiivista ihmisten manipulaatiota, Lanier väittää.

Rahaa vastaan Facebook muokkaa uutisvirtaasi ja Google hakutuloksiasi. Jokaiselle ihmisille välittyy internetin kautta erilainen malli todellisuudesta, jota mainostajat voivat muokata – ja mainostajina voivat olla yritykset, valtiot tai oikeastaan kuka vaan.

– Mikä alkoi mainontana, muuttui joksikin aivan muuksi, jota kutsun käyttäytymisen massamuokkaamiseksi, Lanier tiivistää.

Pimeä ja kaoottinen maailma

Lanierin mukaan nykyajan ihminen elää behavioristisessa kokeessa, kuin rotta laatikossa, jota mitataan koko ajan ja jonka ympäristöstä saamaa palautetta muokataan tietynlaisen käyttäytymisen aikaansaamiseksi.

Ihmisten kohdalla haluttua käyttäytymistä kuvaillaan sosiaalisen median yrityksissä sanalla engagement, sitoutuminen. Se on mittari siitä, kuinka paljon huomiota ihmiset kiinnittävät esimerkiksi päivityksiin, kuviin, videoihin tai mainoksiin ja kuinka merkittävinä ne koetaan.

– Valitettava totuus on, että negatiiviset tunteet ovat taloudellisesti arvokkaampia kuin positiiviset tunteet tässä käyttäytymisen muokkaamisen liiketoimintasuunnitelmassa. Pelko, ahdistus, kateus, epävarmuus, jopa itseään suojelevaksi sadismiksi kuvailtu käyttäytyminen on niin paljon välittömästi voimakkaampaa ja helpompaa ylläpitää kuin ihailu, toverillisuus, hellyys tai muu.


Yksilötasolla tämä voi johtaa ärtyneisyyteen, masennukseen ja yleisesti huonompaan oloon, sekä mahdollisesti sosiaalisen median riippuvuuteen. Yhteiskuntatasolla vaikutukset ovat järisyttäviä. Lanierin mukaan sosiaalisen median liiketoimintamalli saa aikaan jopa historian kulun vääristymiä, kun yhteiskunnalliset liikkeet kohtaavat luonnottoman suuria vastareaktioita.

– Kaikki näyttää aluksi hyvältä. On sosiaalista mediaa, joka tukee liikettä. Twitterissä on mahtavia kannanottoja. YouTubessa on mielenkiintoisia videoita. Kaikki vaikuttaa hyvältä. Mutta juttu on siinä, että algoritmien täytyy muuttaa tämä kaikki liikevoitoksi.

Koska negatiiviset tunteet ovat voimakkaampia ihmisten käyttäytymisen muokkaamisessa, sosiaaliset liikkeet suodatetaan algoritmien kautta tuottamaan huonoa oloa, esimerkiksi tyrkyttämällä liikkeen sisältöä ihmisille, jotka sitä vihaavat. Lanier arvioi, että kestää noin vuosi ennen kuin kattila kiehuu yli.

Yhtenä esimerkkinä hän pitää Yhdysvalloissa mustiin ihmisiin kohdistuvan väkivallan vastaista Black Lives Matter -liikettä, jota seurasi valkoisen ylivallan ja fasismin normalisointi. Hän pelkää, että #metoo-liike saa pian samanlaisen vastareaktion.

– Mikä alkoi mainontana on muuttunut joksikin, jota mielestäni pitää kuvailla pahaksi. Tai vähintäänkin asiaksi, joka tuhoaa demokratiaa, markkinoita ja soveliaisuutta. Se tekee ihmissuhteista epäaidon oloisia ja tekee kaikki hulluiksi. Se tekee maailmasta pimeän ja kaoottisen, Lanier maalaa.

Ratkaisuna raha

Viime aikoina sosiaalisten medioiden kehittäjät ovat kokeneet omantunnontuskia. Varsinkin Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalit säikäytti monia teknologiapiireissä, sillä Venäjän uskotaan levittäneen propagandaa sosiaalisten medioiden kautta vaikuttaakseen äänestystuloksen.

Esimerkiksi marraskuussa Facebookin entinen johtaja Sean Parker myönsi, että Facebook suunniteltiin hyväksikäyttämään ”haavoittuvuutta ihmisten psykologiassa.” Facebookissa johtotehtävissä aikoinaan työskennelleen Chamath Palihapitiyan mukaan palvelu “repii riekaleiksi yhteiskunnan toiminnan sosiaalisen kankaan”.

– Ei asiallista kanssakäyntiä. Ei yhteistyötä. Väärää tietoa. Epätotuuksia. Tämä ei ole yhdysvaltalainen ongelma. Tässä ei ole kyse vain Venäjän mainoksista. Tämä on maailmanlaajuinen ongelma, Palihapitiya totesi.

Jotkut hallitukset ovat reagoineet ongelmaan sensuroimalla verkon sisältöä.

Ranskan hallitus kaavailee lainsäädäntöä valeuutisia vastaan, jonka avulla se voisi helpommin poistaa sosiaalisesta mediasta sisältöä ja estää kansalaisilta pääsyn tiettyihin sivustoihin. Tämä lähestymistapa on Lanierin mukaan vaarallinen sekä tehoton.

– Mielestäni kaikkien, jotka tuntevat mieltymystä demokratiaan tulisi pelätä ja inhota tätä ideaa, hän varoittaa.

Lanierin ratkaisu on yksinkertainen. Jos yritysten liiketoimintamalleja muutettaisiin niin, että mainonta ei olisi enää tulonlähde, tarvetta käyttäytymisen muokkaamiseen ei olisi. Sosiaalisesta mediasta pitäisi siis maksaa. Asiakkaat olisivat tällöin käyttäjät eivätkä mainostajat.

– Ihmiset eivät ehkä tykkäisi siitä aluksi. Heidän tulisi oppia maksamaan pieni summa näistä palveluista ja palvelut taas eivät ottaisi vastaan rahaa kolmansilta osapuolilta vaikuttaakseen ihmisten käyttäytymiseen. Ihmisillä pitäisi myös olla mahdollisuus tienata rahaa, jos he tuottavat sosiaalisessa mediassa arvoa.

Lanier vertaa ehdotustaan Netflix- ja HBO -palveluihin, jotka tuottavat sarjoja katsojilta saamillaan tuloilla. Palveluiden sarjat ovat olleet arvostelu- ja katsojamenestyksiä ja ovat luoneet eräänlaisen televisiosarjojen renessanssin, jota kuvaillaan englanniksi termillä “peak tv”.

– Se tapahtui televisiolle, miksei se voisi tapahtua sosiaalisille verkoille?

Jos valtioiden on pakko puuttua peliin, Lanier ehdottaa, että ne sensuroisivat yksinkertaisesti kaikki mainokset sosiaalisessa mediassa sen sijaan, että itse päättävät, mikä on valetta ja mikä ei.

– Näiden yritysten kannustinmallien muuttaminen on paljon viisaampi, helpompi ja todennäköisesti toimivampi strategia kuin se, että valtiot saavat vielä enemmän valtaa ja juoksevat ympäriinsä sensuroimassa asioita.


Aika on loppumassa

Teknologia kehittyy koko ajan, mikä luo aikarajan tarvittaville muutoksille. Lanier on lähes koko elämänsä tehnyt töitä virtuaalitodellisuusteknologian parissa ja pelkää sen olevan viimeinen naula ihmiskunnan arkkuun, jos käyttäytymisen muokkaamisen toimintamallista ei päästä eroon.

Hän korostaa, että virtuaalitodellisuus on vain työkalu, joka voi olla “kaunein tai karmivin keksintö maailmassa”. Virtuaalitodellisuudella on esimerkiksi autettu traumaperäisestä stressihäiriöistä kärsiviä ihmisiä parantumaan traumoistaan ja hoidettu kroonista kipua. Mutta sitä voi soveltaa yhtä kekseliäästi aiheuttaakseen pahaa.

– Virtuaalitodellisuuden avulla voit tehdä ihmisistä enemmän tai vähemmän rasistisia, pelokkaita tai itsevarmoja. Voit tehdä näitä asioita ilman, että ihminen itse on niistä tietoisia. Tämä ilmentää, miten virtuaalitodellisuus voi potentiaalisesti olla jopa karmivampi ja hirvittävämpi versio käyttäytymisen muokkaamisen teknologiasta, joka repii maailmaa rikki, kuten näemme älypuhelimien kohdalla Facebookissa.

Virtuaalitodellisuusteknologiaa on viime vuosina pyritty saamaan kuluttajamarkkinoille. Sony, HTC ja Facebookin omistama Oculus VR ovat kehittäneet VR-tuotteita, joita voi ostaa jo kaupoista. Varsinainen jättimenestys teknologia ei vielä tosin ole ollut.

– Jälkikäteen katsottuna se on varmaankin hyvä asia. Emme ole vielä ratkaisseet mainontamallin korruptoivaa vaikutusta teknologiaan, Lanier pohtii.

Lanierin mukaan ihmiskunnalla on vain rajoitettu määrä aikaa korjata tilanne.

– Olen varma, ettei meillä ole 20 vuotta aikaa. Meillä ei todennäköisesti ole 10 vuotta. Jos kysyt, onko meillä viisi vuotta aikaa, en osaa sanoa.

Juttua muokattu 16:40: Kirjoitusvirheitä korjattu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt